Lue keskustelun säännöt.
Kun kummia ei kusuta synttäreille. .
27.05.2007 |
Jos sinua ei kutsuttaisi kummilapsesi syntymäpäiville, mitä tekisit?Muistaisitko lasta silti lahjalla, menisitkö itse viemään lahjan, vai unohtaisitko koko homman?
Tämä tuntuu niin typerältä koko kummius, itse kutsun aina lasteni kummit syntymäpäiville jo hyvissä ajoin (ilman mitään lahjapakkoa). Tuntuu välillä, että muulla ei niin väliä, kunhan tule lahja ja mielellään rahana.
Kommentit (38)
minun lapsillani ei ole kaukaisia kummeja. Meillä näin... ei luulis sun napaan sattuvan :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
että kysessä oli vitsi.
t. 18 :)
Älkääs nyt tytöt tapelko:)
eli kummilapsi asuu 80km päässä, eli en todellakaan mene kutsumatta! Ja kyseessä on teinityttö. Ajattelin lähettää hänelle h&m:n lahjakortin huomenna postissa ja soittelen illalla onnittelut. Ei anna luonto periksi vain unohtaa. . Tulee itselle pahat omantunnon tuskat.
Mutta aijon kyllä sanoa äidille, että häviskö kutsu postissa tai jotain?!?
ap
hyvissä ajoin ennen lapsen syntymäpäivää olen kummeihin (lähellä asuviin) yhteydessä ja kyselen milloin ehtisivät tulemaan kahville. Vuosien yrittämisen jälkeen olen olen luopunut yrityksestä järjestää yhdet juhlat, koska:
- ikinä se ei sovi kaikille vaan joka tapauksessa ihmisiä tulee eri aikoina
- isovanhemmat eivät tule kuitenkaan
- ja muutama kummi on sellainen, joita en enää lähesty synttäreiden merkeissä ollenkaan, koska kutsuista huolimatta eivät ole tulleet, yhteydenpito muutenkin nihkeää.
Ja meillä lapset muistavat kummeja korteilla näiden syntymäpäivinä, tekevät pienet joululahjat ja kuvat lähetetään joka vuosi... kuuluipa kummista sitten mitään tai ei
vaan omalla kaveriporukallansa.
Minä kun täytin 13 pidin omat juhlat vain kavereille ja äitinikin joutui lähtemään evakkoon siksi ainkaa että saatiin olla keskenämme. En enään välittänyt mistään sukulaiskekkereistä sen ikäsisenä Joten varmaan sinuakaan ei samasta syystä ole kutsuttu. Mutta muistaa kannattaa kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
vaan omalla kaveriporukallansa.
Minä kun täytin 13 pidin omat juhlat vain kavereille
En minäkään ihmettele " kutsuttomuutta" , jos kyseessä on teinityttö. Ei hän välttämättä synttäreitä enää sillä tavalla halua, kuin lapset (paitsi ehkä kavereiden kesken). Lähettäisin kortin/lahjan ja soittaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä olivat 1-vuotissynttärit. Kyselin etukäteen, koska synttärit olisivat mutta en saanut oikein mitään vastausta (" En tiedä" jne...) Kummilapseni äiti ei taida oikein olla mikään synttärikutsujen järjestäjä, ei ole niitä juuri pitänyt vanhemmillekaan lapsilleen.
Lopulta kutsuimme toisen kummin kanssa itse itsemme kylään lapsen varsinaisena syntymäpäivänä ja veimme lahjan. Niin, lahjatoiveita oli tämä kummilapsen äiti kyllä muistanut esittää. Ilmoitimme tulostamme päivää ennen, että tietäisivät olla paikalla.
Nyt en tiedä mitä ensi vuonna teen, jos kutsua ei taaskaan kuulu. Saattaa olla, etten hommaa lahjaakaan, en halua olla pelkkä lahja-automaatti.
Eli kyselin ennen synttäreitä pidetäänkö jonkunlaisia juhlia ja mitä haluaisi lahjaksi, mutta mitään vastausta en koskaan saanut. Ennen lapsen äiti oli aina soittanut tai laittanut viestiä juhlista. No lähetin lahjan, kiitosta ei siitä kuulunut, tuntui vähän kummalliselta. Jouluksi lähetin lahjan, eipä siitäkään kiitosta kuulunut. Taas synttärit lähestyy, tyttö täyttää 12 vuotta, jotenkin täytyy muistaa, ei anna luonne periksi olla muistamatta. En ole tytöstä kuullut mitään viime kesän jälkeen, kun yritin kysellä niistä synttäreistä. Kiitos, kun sain paasata asiasta, kummasti helpotti. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huomasin, että olemme vain kerran saaneet kutsukortin kummilapsen synttäreille, meillä on 4 kummilasta, iät 2-5 vuotta. Toisinaan vanhemmat ovat pyytäneet, että tulkaahan sitten synttäreille. Toisinaan eivät ole pyytäneet, mutta me on menty silti :) On siis sitä ennen soitettu ja kysytty, milloin juhlivat, tai sopisiko meidän tulla sinä ja sinä viikonloppuna (osa asuu kaukana.) En ole tätä osannut ongelmaksi ottaa.
Mietin myös, että muistimmekohan kutsua oman lapsemme viime synttäreille kummeja... Toinen tuli, tosin synttäreiden jälkeisenä päivänä, toinen lähetti lahjan (asuu kaukana.)
Meillä on tänä vuonna tuollainen tilanne että emme ole kutsuneet kummeja ja mummeja eikä ketään muitakaan pitkän matkan vieraita pojan synttäreille, johtuen yksinkertaisesti siitä syystä, että olen viimeisilläni raskaana ja voinut todella huonosti tässä raskaudessa. Toivottavasti kummit eivät ole nyt loukkaantuneet.
Toisaalta hämmästyisin kovasti, jos ovat loukkaantuneet, sillä emme mekään ole minään vuonna loukkaantuneet, vaikka olemme joka ainut muu vuosi kummit ja mummit kutsuneet ja koskaan ei ole ollut näistä perheistä (yhteensä 7) enemmän kuin kaksi ollut paikalla, useimmiten vain toisen puolen isovanhemmat.
Se on eittämättä ollut rasittavaa, että jos olemme kutsuneet, että tulkaa silloin ja silloin, niin sitten ihmiset ovat ilmoittaneet, että emme tule silloin vaan tulemme silloin ja silloin. Muistan kun äitini joutui tekemään 7 täytekakkua minun 9v synttäreille kun kellekään ei oikein sopinut se päivä milloin kutsuttiin. Silloin kun meillä rupesi käymään kans noin niin itse päätin, että meille kutsutaan silloin kun meille kutsutaan ja silloin on sitten kakkua ja jos meille muuloin tulee synttäreille, niin sitten on ihan sitä tarjolla mitä olisi muutenkin, vaikka makkarasoppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummilpasen äitiä tapaan 2 kertaa vuodessa (noin), mutta kummilasta ehkä joka toinen vuosi : (
Haluisin ehdottomasti tavata useammin!
Välimatkaa 30km.
Pitääkö kouluikäisen lapsen kummeille järjestää omat synttärijuhlat? Mahtaa olla meidän lasten kummit loukkaantuneita kun ei ole vuosiin kuulunut kutsuja. Minusta voi nähdä muutenkin kuin juhla-aikana. En edes odota että kauempana asuvat pääsevät välttämättä juuri juhlapäivänä.
Yhden kummilapsen äiti loukkaantui kovasti kun emme päässeet synttäreille. Oli kyllä ihan hyvä syy mutta äiti ei asiaa näin kokenut. Sen jälkeen ei ole kutsuttukaan vaikka tiedän heidän edelleen järjestävän juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kutsua ei kuulu, niin voi itse soittaa ja kysyä. Jos välit huonot eikä muutenkaan pidetä yhteyttä tai kyläillä eikä synttäreille kutsuta, niin lähettäisin kuitenkin kortin sankarille.
Ja kun haluan nähdä useammin, viedä lasta elokuviin, syömään, ostoksille niin en ymmärrä miksi näihin pyyntöihin ei reagoida?
Onko ajatus, että myös toinen heidän lapsi pitää ottaa mukaan (14v)?
Hänellä on kuitenkin omat kummit.
Äitiä kuitenkin näen sen 2-3 x vuodessa, syömisen, matkailun tms. merkeissä, eli olemme ihan ok väleissä, soittelemme viikottain jne.
Olisin niin toivonut saavani olla kummi, enkä vaan nimi paperilla.
Otin kummiuden vastaan kunniana ja halusin olla mukana lapsen elämässä hyvin paljon. Olen todella lapsirakas ihminen.
He kutsuvat ne kaverit, jotka haluavat. Useimmat kummit muistavat silti syntymäpäivinä ja jouluisin.
Olen samaa mieltä, että lahja pitää lapselle vaikka lähettää, vaikka itse olisikin loukkaantunut vanhemmille.
erityinen vip-henkilö. Vaikka lapsen vanhemmat käyttäytyvät tökerösti.
Eli kiukuttelevan äidin takia emme tänä vuonna saaneet kutsua kummitytön synttäreille... :( Välit siis muutenkin tulehtuneet. On kyse vielä niin pienestä lapsesta, että ei ymmärtäisi, mikäli vanhemmat selittäisivät, että tämä lahja on sitten kummeilta (mitä tuskin olisivat edes selittäneet), joten päätimme lähettää vain kortin - lahjan annamme sitten joskus jälkikäteen jos/kun saamme tyttöä taas tavata... Minusta menee turhan materialistiseksi koko kummi-käsite, jos tuo suhde perustuu vain lahjoihin... Mieluummin " lahjon" lasta sitten taas, kun saan muutenkin olla osallisena tämän elämässä!