3vk, 1400 kcal/pv, paino ei ole tippunut yhtään

Vierailija kirjoitti:

1400 on aika paljon kaloreja jos on noin pieni ja ikää tuo ja ei liiku paljon. Eihän tolla laihdu. Onnistuu vain pysäyttämään lihomisen. Itsellä ainakin pitää kalorit leikata tuosta puoleen että alkaisi tapahtua mitään muutosta. 

Kai se on aineenvaihdunta erot. Itsekään en laihdu yhtään muuta kuin tosi pienillä kaloreilla. Tai sit mä vaan syön väärän laisia kaloreita. Kyllä se vaikuttaa onko se kalorimäärä pastasta vai banaanista. 

Uskomattomia neuvoja ja mielipiteitä. Vauva palsta ei ehkä ole se paras paikka tällekään keskustelulle. 

Vierailija kirjoitti:

Uskomattomia neuvoja ja mielipiteitä. Vauva palsta ei ehkä ole se paras paikka tällekään keskustelulle. 

Mikä sinun täydellinen mielipiteesi on asiasta?

Tossa on 25kg liikaa

Vierailija kirjoitti:

Tossa on 25kg liikaa

Ehkä sinun makuun, mutta oikeaa ylipainoa bmi-taulukon mukaan tuossa on väin vähän päälle 7 kg.

Mulla 66 kg, 160 cm, 65 v.  Olin tarkalla 1200 kcal kuurilla. Kahden ensimmäisen viikon aikana paino putosi mukavasti, sitten pysähtyi pariksi viikoksi, joten olin säästöliekillä.. Nostin kalorit 1500:aan, taas alkoi paino pudota. Liikkuakin pitää. 

Vierailija kirjoitti:

Kilossa rasvaa on 7000 kilokaloria.

 

100 kilokalorin TODELLISELLA päivävajauksella yhden kilon karistamiseen menee 70 päivää eli yli kaksi kuukautta.

 

200 kilokalorin päivävajauksella 35 päivää eli yli kuukausi.

400 kilokalorilla 17 päivää eli yli kaksi viikkoa.

800 kilokalorilla yhdeksän päivää eli yli viikko.

2000 kilokalorilla vain neljä päivää (TÄYDELLINEN SYÖMÄTTÖMYYS, NS. ZERO DIET).

Miten keskitysleirivangit pysyivät hengissä 6 vuotta 600kcal vuorokausiannoksella, jos kulutus ja vaje on matemaattisen tarkasti lineaarinen?

Kaloriteoria on aiheuttanut pysyvää vahinkoa monessa kehossa. Pointti ei ole se, miten paljon syö kaloreita, vaan siinä, miten saat kehon tilaan, jossa se voi alkaa polttaa rasvaa. Mitä vähemmän vaihtari-ikäinen nainen syö, sitä enemmän kroppa stressaa ravinnon puutetta ja rasvanpoltto ei silloin ole mahdollista. Tällaisella kitukuurilla paino lähtee lihaksista, mikä ei ole yhtään sinne päinkään se tavoite, mitä halutaan.

Hirmuisesti on kyllä painonpudotus/hallintatietoa tarjolla. Ja nimenomaan ajatuksella kestävästä muutoksesta eikä shokkikuureista. Toki on aina he jotka hurahtavat heti paastoamaan päiviä tai syömään pelkkiä sardiineja. Kaikelle löytyy hehkutuksensa, myös carnivorelle minkä moni valitsee kyllä allergioiden tai muiden terveysvaivojen takia.

Ja sehän nyt on todellakin selvää että pelkkä kaloreihin ja vaakaan tuijotus on jo todella passee. Moni asia vaikuttaa sekä siihen mistä paino lähtee pois ja siihen mikä tekee koko hommasta mielekästä, siis sellaista että ei tule kaipuutakaan entisiin lihomista mahdollistaviin elämäntapoihin. Tietysti vain osa ihmisistä edes haluaa pysyvää elämäntapamuutosta, mutta aika moni onneksi tajuaa miksi se on ainoa keinoa säilyttää tulokset. Siksi maltetaan edetä rauhallista tahtia. Ja tiedetään mitä tehdään kun vaikka tankataan elektrolyyttejä.

Mua vähän ihmetyttää näissä ketjuissa kun ilmoitetaan näitä todella alhaisia kalorimääriä joita syödään (ilmeisesti vielä ilman ainuttakaan poikkeamaa linjasta), ja muitta mutkitta pienennetään kaloreita vielä alemmas, että jos se kerran on on noin helppoa, niin miten alun perinkään on voitu lihoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilossa rasvaa on 7000 kilokaloria.

 

100 kilokalorin TODELLISELLA päivävajauksella yhden kilon karistamiseen menee 70 päivää eli yli kaksi kuukautta.

 

200 kilokalorin päivävajauksella 35 päivää eli yli kuukausi.

400 kilokalorilla 17 päivää eli yli kaksi viikkoa.

800 kilokalorilla yhdeksän päivää eli yli viikko.

2000 kilokalorilla vain neljä päivää (TÄYDELLINEN SYÖMÄTTÖMYYS, NS. ZERO DIET).

Miten keskitysleirivangit pysyivät hengissä 6 vuotta 600kcal vuorokausiannoksella, jos kulutus ja vaje on matemaattisen tarkasti lineaarinen?

 

Kaloriteoria on aiheuttanut pysyvää vahinkoa monessa kehossa. Pointti ei ole se, miten paljon syö kaloreita, vaan siinä, miten saat kehon tilaan, jossa se voi alkaa polttaa rasvaa. Mitä vähemmän vaihtari-ikäinen nainen syö, sitä enemmän kroppa stressaa ravinnon puutetta ja rasvanpoltto ei silloin ole mahdollista. Tällaisella kitukuurilla paino lähtee lihaksista, mikä ei ole yhtään sinne päinkään se tavoite, mitä halutaan.

Justiinsa näin. Ja tosi moni lannistuu koko laihduttamiseen kun ovat ensin jojoilleet minikalori- kitukuurien ja entisten syömätottumusten kanssa eikä hommasta jää käteen muu kuin paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Kehosi on mennyt niin säästöliekille, ettei se kuluta käytännössä mitään.

Näin yli kaikki pullakat itselleen yrittävät selitellä ettei vaan tarvitse vähentää syömisiä. Todellisuudessa euroopan läskein kansalla on varaa pudottaa puolet aterioistaan ilnan mitään säästöliekkejä.

Laihdutin just 20 kg (bmi nyt 23,9), meni pikkasen yli vuosi. Ja siis paino laskee yhä - tavoitteeni oli normaalipaino mutta oon jatkanut samaan tapaan. En oo laskenu kaloreita vaan ihan silmämääräisesti syönyt vähemmän ja samalla liikkunut enemmän. Kävelen joka päivä 1,5 tuntia. Ikää 48 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisätkää ihmeessä kulutusta. Elimistö pyrkii sopeutumaan siihen, jos yrittää vain vähentää kalorien saamista. Nuorena (alle 25-v) elimistö kuluttaa kohtuullisesti, mutta 50 ikävuoden jälkeen kulutus voi jäädä tosi matalalle, etenkin jos keho pyrkii toimimaan säästöliekillä. Ihan jo sellainen, että käy päivittäin 45 minuutin kävelylenkin 130 sykkeellä on melkoinen lisäys kulutukseen. Siihen päälle hieman lihaskuntoharjoitteita, niin elimistö alkaa pysyvästi kuluttamaan enemmän ja ei tarvitse kituuttaa syömisten kanssa ja silti laihtuu.

Itse olen reilu 55-v mies, 81 kg/174 cm. Kulutan päivässä tosi paljon, sillä syön joka päivä yli 3000 kcal ja silti paino on tippunut kesän aikana 4 kg. Avain tähän on 10 kunnollista treeniä viikossa ja paljon lihasmassaa, liha kuluttaa paljon vaikka vain makailisi, mutta ei se synny makaamalla.

On se nyt selvä että 10 treeniä viikossa vetävä lihaksikas mies kuluttaa tuplaten kuin vähän liikkuva vaihdevuosi-ikäinen nainen

Sitä hiukan täältä sivusta ihmettelen kuinka oaljon treenaavalla miehellä voi olla pulssi 130 kävellessä? 

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän ihmetyttää näissä ketjuissa kun ilmoitetaan näitä todella alhaisia kalorimääriä joita syödään (ilmeisesti vielä ilman ainuttakaan poikkeamaa linjasta), ja muitta mutkitta pienennetään kaloreita vielä alemmas, että jos se kerran on on noin helppoa, niin miten alun perinkään on voitu lihoa.

Samaa ihmettelen mutta ehkä tuo onnistuu jolla Nutrilett-pussikeittotouhulla. On silläkin iso merkitys mistä lukemista lähdetään, noissa kai on edelleen very low calory diet- se millä aloitetaan. Kiinnostaisi kuulla mihin "laihduttelu" loppuu ja onko tosiaan niin että lopputulemana voit syödä vain vähemmän lihomatta. Tai: en syö melkein mitään mutta paino ei laske/lihon. 

Olen 162 cm, lähtöpaino oli 80 jotain kiloa. Söin aluksi 700-1000 kaloria päivässä. Olihan se kitkutusta nitkutusta.

Lihaskunnon ja -massan kasvattaminen on tuonut pelivaraa kaloreihin, mutta ei peruskulutukseni silti nyt 56..58 kg painoisena ole edes 1500. Siihen pitää kävellä tai tehdä fyysistä työtä päälle jos haluaa syödä vaikka sen 2000 kaloria.

Uskon silti että tarpeellisen ravitsemuksen saamiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi on parempi lisätä liikuntaa jos vain suinkin pystyy ja sitä myöten kaloreita kuin vain laihduttaa lautasen kautta. Ei sitten myöskään menetä mitään hirveää määrää lihasta kun paino putoaa, sitä ei naisena ole helppoa kehittää takaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kiukuttelet kuin se olisi meidän vika?

Sillä on nälkäkiukku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehosi on mennyt niin säästöliekille, ettei se kuluta käytännössä mitään.

Näin yli kaikki pullakat itselleen yrittävät selitellä ettei vaan tarvitse vähentää syömisiä. Todellisuudessa euroopan läskein kansalla on varaa pudottaa puolet aterioistaan ilnan mitään säästöliekkejä.

Suurin pudottaja -ohjelman osallistujista on tehty tutkimusta ja havaittu että kun sitten lihoivat takaisin samoihin mittoihin ja ylikin, niin vielä kuuden vuoden kuluttuakin laihdutuksesta heidän kulutuksensa oli jopa 1000 kcal alempi päivässä kuin ennen laihdutusta. Siis samassa painossa. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehosi on mennyt niin säästöliekille, ettei se kuluta käytännössä mitään.

Näin yli kaikki pullakat itselleen yrittävät selitellä ettei vaan tarvitse vähentää syömisiä. Todellisuudessa euroopan läskein kansalla on varaa pudottaa puolet aterioistaan ilnan mitään säästöliekkejä.

Suurin pudottaja -ohjelman osallistujista on tehty tutkimusta ja havaittu että kun sitten lihoivat takaisin samoihin mittoihin ja ylikin, niin vielä kuuden vuoden kuluttuakin laihdutuksesta heidän kulutuksensa oli jopa 1000 kcal alempi päivässä kuin ennen laihdutusta. Siis samassa painossa. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

Olen eri kirjoittaja, mutta siitä, että he ovat menettäneet lihasta rajuissa laihiksissa.

Sama mekanismi kuin kaikilla jojo-laihduttajilla. 

He "lihovat enemmän" koska tilalle tulee enemmän rasvaa henkilön romahtaessa vanhaan elämäntyyliin, eikä kitkutyskuureilla menetetty lihas tule takaisin kun elämäntapa on passiivinen, jopa pelkkää istumista ja makaamista sisältävä.

Ihmistä ei ole lajityypillisesti tarkoitettu istumaan ja syömään, on pakko liikkua ja tehdä yllättävän paljonkin päivässä vain saadakseen leipänsä. Paitsi nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän ihmetyttää näissä ketjuissa kun ilmoitetaan näitä todella alhaisia kalorimääriä joita syödään (ilmeisesti vielä ilman ainuttakaan poikkeamaa linjasta), ja muitta mutkitta pienennetään kaloreita vielä alemmas, että jos se kerran on on noin helppoa, niin miten alun perinkään on voitu lihoa.

Minä pystyn ihan helposti olemaan vaikkapa 10 viikkoa 1200 kcalin dieetillä ja samalla liikkumaan 14h/vko. Se ei ole ongelma. Mutta eihän siitä jatkuvaksi elämäntavaksi ole. Kun tavoite on saavutettu, aletaan opetella uutta normaalia. Ja se on ihan helvetin vaikeata. Ensin vähenee liikunta (no se on ok, kunhan nyt muutaman kerran viikossa liikkuu), sitten alkaa lisääntyä ne poikkeamat säännölliseen syömiseen ja annosten kokoon. Hieman voi ihan oikestikin lisätä ruokaa, koska ei enää tarvitse laihduttaa, mutta käytännössä se on todella vähän. Ja sitten tulee tilanteita: eihän se nyt haittaa, jos tämän kerran käyn pizzalla, no nyt on juhlat tiedossa, siellä voi syödä ihan normaalisti jne,jne. Kunnes ei enää ole mitään sääntöjä. Ja se ei tarkoita käytännössä mitään hirveätä mässäilyä, vaan 2000 kcal/vrk riittää nostamaan painoa.

Sama juttu vhh-dieetin kanssa, jossa ei tarvitse kaloreita niin tarkasti laskea. 8viikkoa menee helposti, ja paino putoaa herkutellen, mutta sen jälkeen on täysin mahdotonta vastustaa tuoretta leipää tai ihanaa tuoksuvaa pasta-annosta. 

Ja mulla ainakin se lihominen alunperin tapahtui jo lapsena. Olen 18-vuotiaasta lähtien pudottanut säännöllisesti 10-15 kg, mutta aina ne tulevat jossain vaiheessa takaisin. 66-vuotiaana painan saman kuin 18-vuotiaana (eli olen tilanteessa, josta monet vaan haaveilevat). Silloin olin varmaan 15 kg ylipainoinen, nyt riittäisi 5 kg pudotuskin. Mutta sen pudotuksen pitäminen vaatisi edelleen syömisen tiukkaa rajoittamista ilman poikkeuksia.

Opetelkaa lepoaineenvaihdunnan ja peruskulutuksen ero.Jo koomapotilas ja taapero kuluttaa tuon 1400kcal . Aikuiset naiset ja noin kujalla omasta itsestään ja hyvinvoinnistaan.