Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
18.08.2026 |
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Olet väärässä.
Tiukemmat pääsyvaatimukset eivät tutkitusti lisää motivoitunutta materiaalia tai sen laatua. Tämä on toki harha, jota edelleen ylläpidetään Suomessa.
Esim. Ranskassa tämä näkökulma on hylätty jo aikoja sitten huonona systeeminä, koska opiskelujen aikainen karsiutuminen tuottaa huomattavasti laadukkaampia valmistuneita.
Olet aika pihalla. Ranskan ja Saksan systeemi ei tuota hyvää tulosta.
Väitätkö tosissasi, ettei esim lääkiksissä, oikiksissa yms. johon on vaikeinta päästä, näkyisi se että sinne on valikoituneet motivoituneimmat? Lopetusprosentit ovat pieniä siellä, mihin on vaikeinta päästä. Ja mitä ihmeen järkeä on tiputtaa opiskelija aivan loppumetreillä pois esim. vakavan sairastumisen tai lapsen saamisen takia? Nimittäin näin se menee Ranskassa.
Sinulla on aika auvoinen kuva noista koulutuksista. Lääkikseen ja oikikseen päädytään turhan usein vanhempien avustuksella.
Tämä on nähty ihan livenä. Jos jossain elää nepotismi vahvana, niin se on lääkäri- ja oikispiireissä.
- Valmistunut lääkäri (-23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Olet väärässä.
Tiukemmat pääsyvaatimukset eivät tutkitusti lisää motivoitunutta materiaalia tai sen laatua. Tämä on toki harha, jota edelleen ylläpidetään Suomessa.
Esim. Ranskassa tämä näkökulma on hylätty jo aikoja sitten huonona systeeminä, koska opiskelujen aikainen karsiutuminen tuottaa huomattavasti laadukkaampia valmistuneita.
Olet aika pihalla. Ranskan ja Saksan systeemi ei tuota hyvää tulosta.
Väitätkö tosissasi, ettei esim lääkiksissä, oikiksissa yms. johon on vaikeinta päästä, näkyisi se että sinne on valikoituneet motivoituneimmat? Lopetusprosentit ovat pieniä siellä, mihin on vaikeinta päästä. Ja mitä ihmeen järkeä on tiputtaa opiskelija aivan loppumetreillä pois esim. vakavan sairastumisen tai lapsen saamisen takia? Nimittäin näin se menee Ranskassa.
Siis, Saksa ja Ranska ovat Euroopan mittapuuta, huippua.
Mitä ihmettä selität, luuletko että suomalainen yliopistokoulutus on jotenkin huippulaatua?
Huutonaurua!
-eri
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Et edelleenkään tunnu ymmärtävän, että kiristyneet pääsyvaatimukset EIVÄT OLE parantaneet valmistuneiden laatua, vaan heikentäneet sitä.
Tästähän on kysymys. Tätä ihmetellään jatkuvasti.
Vain Suomessa tehdään sama asia samalla tavalla uudelleen ja uudelleen ja ihmetellään, miksi tulokset ovat samat tai huonommat. No, täytynee tehdä sama asia uudelleen, mutta VIELÄ tiukemmin!
Miettikää, miten Euroopan sivistysmaissa nauretaan suomalaista, työläisvanhempien kasvattamaa vaihto-oppilasta! Kun nämä raukat eivät itse käsitä omaa käytöstapojen sekä tyylitajun puutettaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Olet väärässä.
Tiukemmat pääsyvaatimukset eivät tutkitusti lisää motivoitunutta materiaalia tai sen laatua. Tämä on toki harha, jota edelleen ylläpidetään Suomessa.
Esim. Ranskassa tämä näkökulma on hylätty jo aikoja sitten huonona systeeminä, koska opiskelujen aikainen karsiutuminen tuottaa huomattavasti laadukkaampia valmistuneita.
Olet aika pihalla. Ranskan ja Saksan systeemi ei tuota hyvää tulosta.
Väitätkö tosissasi, ettei esim lääkiksissä, oikiksissa yms. johon on vaikeinta päästä, näkyisi se että sinne on valikoituneet motivoituneimmat? Lopetusprosentit ovat pieniä siellä, mihin on vaikeinta päästä. Ja mitä ihmeen järkeä on tiputtaa opiskelija aivan loppumetreillä pois esim. vakavan sairastumisen tai lapsen saamisen takia? Nimittäin näin se menee Ranskassa.
Siis, Saksa ja Ranska ovat Euroopan mittapuuta, huippua.
Mitä ihmettä selität, luuletko että suomalainen yliopistokoulutus on jotenkin huippulaatua?
Huutonaurua!
-eri
Ei, suomalainen koulutus on täysi vitsi, mutta niin on myös ranskalainen ja saksalainenkin koulutusjärjestelmä mutta eri asioissa ja eri tavalla. Saksassa olen valitettavasti joskus asunutkin, enkä todellakaan haluaisi ottaa kyseisestä maasta monessakaan asiassa mallia, kaikista vähiten koulutusjärjestelmästä.
Jotkut tenteistä ovat suullisia, mikä johtaa siihen, ettei opettajan silmätikku pääse kursseja koskaan läpi tai ei ainakaan hyvillä arvosanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Et edelleenkään tunnu ymmärtävän, että kiristyneet pääsyvaatimukset EIVÄT OLE parantaneet valmistuneiden laatua, vaan heikentäneet sitä.
Tästähän on kysymys. Tätä ihmetellään jatkuvasti.
Vain Suomessa tehdään sama asia samalla tavalla uudelleen ja uudelleen ja ihmetellään, miksi tulokset ovat samat tai huonommat. No, täytynee tehdä sama asia uudelleen, mutta VIELÄ tiukemmin!
Heitä toki lähde tälle höpinällesi niin katsotaan sitten uudestaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Lähde: Amkkilaisen oma mutu ja omanarvontunto.
Kerro toki, miten selität olemattomat sisäänpääsyrajat maaseudun yliopistoissa. Myös lopettaneiden prosentuaalinen määrä on paljon korkeampi. Suureen osaan pk-seudun amk-linjoista on huomattavasti vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa Jyväskylän yliopistoon.
T. DI Aallosta
Erikoinen teoria sulla, että Jyväskylän yliopistoon pääsisi helpommin kuin paikalliseen amkiin, joka on koko ajan ollut top 3 sisäänpääsypisteissä ja monesti on Suomen vaikein amk päästä sisään etenkin tekniikan aloilla. Jyväskylässä on 50k opiskelija ja suurinosa tulee muualta Suomea, kun kaikki ei halua mennä pk-seudulle asti. Jyväskylä pelaa pelkällä sijainnilla kartassa. Sisäänpääsypisteet ei myöskään kerro koulusta mitään JAMK:n ei tarvitse panostaa yhtään mihinkään, koska joka vuosi se on yksi suosituimpia ammattikorkeita ja JAMK ja TAMK ero on selkeä TAMK:n eduksi vaikka TAMK:n ei myöskään tarvitse panostaa mihinkään, koska on joka vuosi hakijamäärältään Suomen suosituin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.
Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia.
Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.
Kuten mitä? 20 vuotta sitten ainoastaan harrastajat osasivat ohjelmoida ennen yliopisto-opintoja. Nykyään merkittävä osa uusista opiskelijoista osaa ohjelmoinnista alkeita.
Ja monella se jää tähän, että osataan vain alkeet.
Ei lukion tarkoitus olekaan valmistaa huippukoodareita. Parempaa ylioppilaiden keskimääräinen ohjelmointiosaaminen on tänä päivänä kuin 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu tapahtuu itsenäisesti tai ryhmätöinä, varsinaista opetusta on aivan naurettavan vähän.
T. Amk-opiskelija
Pbl on kyllä yks vitsaus. Tos on aihe selvittäkää ite.
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 000€/ lukukausi olisi sopiva summa realisoimaan ihmisten tavoitteita. Ilmainen valitettavasti on ilmaista.
Koulutuksesta tulis aika äkkiä eliittien hommaa. Piirit pienenisi ja pidetään huoli, että yrityksiä pyörittää jatkossakin samat suvut ilman, että olisi omistussuhdetta yrityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Sata on ok sijoitus, eikä 200 sen huonompi ole maailman mittakaavassa. Enemmän kuin jostain vertailunumerosta kannattaisi olla huolissaan siitä mitä alan sisällä tapahtuu, eikä se riipu oikeastaan rahasta vaan siitä miten ideologiaa pusketaan tuohonkin instituutioon määräävään asemaan. Eikä tuota tee hallitukset vaan yliopistoporukat itse.
Ideologia lisääntyy, tutkimus heikkenee, sijoitus laskee. Kuvaavaa tietty on sekin, ettei asiasta julkisesti keskustelevat suostu mainitsemaan edes ääneen tuota ilmeisintä ja kaikille näkyvää ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu tapahtuu itsenäisesti tai ryhmätöinä, varsinaista opetusta on aivan naurettavan vähän.
T. Amk-opiskelija
Pbl on kyllä yks vitsaus. Tos on aihe selvittäkää ite.
Kirjoitin aikaisemmin siitä, kuinka opiskelin pienemmässä yksikössä juuri silloin kun nämä muutokset ajettiin läpi.
PBL todettiin susipaskaksi systeemiksi jos silloin (200x), mutta se ajettiin väkisin läpi koska se paransi AMK tulosta selvästi.
Tuloksella tarkoitan rahallista tulosta, en opetuksen laatua.
Olen todella pahoillani, jos PBL on edelleen käytössä. Itse muistan vielä paremmatkin ajat.
Me yritimme vastustaa sitä, mutta epäonnistuimme. Finanssikriisi söi resurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Palatakseni Nokiaan, niin toimipisteitä oli Suomen lisäksi 90/2000 luvun taitteessa ympäri maailmaa, Tokyo, Peking, Vancouver, Kööpenhamina, Saksa, Englanti (vertu) jne-. Suomessa Helsinki, Espoo, Salo, Turku, Oulu, Tampere, Jyväskylä. Oulu oli yksi tekijä muiden joukossa. Homma oli todella kansainvälista joka "saitilla" eikä voi sanoa että osaaminen perustui pelkästään suomalaiseen DI-kulttuuriin. En yhtään väheksy tuon ajan Oululaista DI-osaamista, kyllä se ihan korkealla tasolla silloin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.
Ongelma on nimenomaan tämä, kun korkeakouluja haluttiin viedä maaseudulle jotta maalaisten ei tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Ei tullut sivistystä maaseudulle, vaikka koulut tuotiin nenän eteen. Sen sijaan korkeakoulutus koki ison inflaation.
Kommentti oli aika vasemmistolainen (vasemmisto inhoaa maalaisia). Todellisuudessa Lievuva Liekinvarsi (Riitta Uosukainen) halusi kaikista maistereita. Tämä siksi, että hänen mukaansa suomalaisten osaaminen on huippuluokkaa. Suomalainen insinööri vastasi muka kymmentä kiinalaista insinööriä ja siksi kannattaa maksaa kymmenkertaista palkkaakin. Tehtiin amk-uudistus ym. kivaa. Sitten maahan pakkasi yli 10 prosenttia ulkomaan väkeä ja muutenkin osaaminen alkoi laskea, kiitos kielitaidottomuuden, tietotekniikan ja ties minkä. Tässä hetkessä Suomi markkinoi opetusta vientituotteena, jolle nykyisin nauretaan joka paikassa. Esimerkiksi Ruotsi pitää Suomen koulutusjärjestelmää todella tyhmänä ja sitä se onkin.
- Eri
Maalaisia inhoavat myös he, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta koska maaseudulla asuminen perustuu tukiaisiin ja tehottomaan verovarojen käyttöön.
Voihan se nykyisin olla niinkin, sillä Suomessa ei taida olla enää yhtään oikeistopuoluetta. Ennen maalla oli sanonta, että jos on pakko valita kommarin ja sossun väliltä, kannattaa valita kommari, koska he sentään sallivat yrittämisen. Mitä sitten maaseudun tehottomuuteen tulee, niin ehkä markkinatalous pitäisi korjata poistamalla tukiaiset, jolloin ruoan hinta noin kymmenkertautuisi. Tällöin rikkaat eli eniten tuottava kansanosa jäisi jäljelle, kun köyhille ei jäisi ruokaa.
Tai sitten se ruoka tulisi sieltä missä se kannattaa tuottaa tai sitten tuotettaisiin sitä mikä kannattaa. Katsos kun rajat eivät ole kiinni ja Varsinais-Suomi on elinvoimainen maatalousalue. Loppuisi järjetön maitoralli jostain Lapin perukoilta asti.
Olen pitkälti samaa mieltä, joskin meillä taitaa iso osa maidostakin olla vientituote siten kuin sianlihassa yms. Eli jos pitäisi ajatella vain omavaraisuutta, varmasti riittäisi Varsinais-Suomen tuotokset, jolloin energian ja logistiikan kustannuksetkin olisivat halvemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Et edelleenkään tunnu ymmärtävän, että kiristyneet pääsyvaatimukset EIVÄT OLE parantaneet valmistuneiden laatua, vaan heikentäneet sitä.
Tästähän on kysymys. Tätä ihmetellään jatkuvasti.
Vain Suomessa tehdään sama asia samalla tavalla uudelleen ja uudelleen ja ihmetellään, miksi tulokset ovat samat tai huonommat. No, täytynee tehdä sama asia uudelleen, mutta VIELÄ tiukemmin!
Heitä toki lähde tälle höpinällesi niin katsotaan sitten uudestaan :D
Esim. 2023 tutkimuksesta:
"Todistusvalinnalla valitut harkitsevat useammin opintojen keskeyttämistä
Hankkeessa tarkasteltiin myös todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden kokemuksia opintojen etenemisestä, hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Todistusvalinnalla valitut kokevat muihin verrattuna opiskelutaitonsa heikommiksi, he kärsivät suhteellisesti enemmän motivaatio- ja asenneongelmista ja harkitsevat useammin opintojensa keskeyttämistä."
Eli loistavat arvosanat toimivat käänteisesti korkeakouluopintojen tulosten kanssa.
Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".
Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.