Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
18.08.2026 |
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt."
Tämä lähtee jo peruskoulusta. Omien 80-luvulla syntyneiden lasteni kirjoja ja kotitehtäviä katsellessani hämmästelin sitä, että ysi luokan lopussa oli päästy vasta siihen mitkä opetettiin jo muinaisen keskikoulun kolmannella luokalla. Nyt lastenlasten osalta ei päästä edes samaan kuin omien lasteni aikaan.
Yrittäjä kaverini valittavat, että nykyiset vastavalmistuneet eivät osaa mitään, riippumatta koulutusasteesta ( ammattikoulu, amk tai yliopisto). Kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Opetusvastuuta sysitään jo opiskeluvaiheessa yrittäjille.
Eli te 7.lk opiskelitte samat asiat kuin 90-luvun ysiluokkalaiset? Tämä on erikoinen väite, sillä olen väitellyt tiedon kokonaisvaatimustasoista eri sukupolvien välillä ja 80-luvulla syntyneet on pääsääntöisesti se "osaavin" sukupolvi kaikkien mittareiden mukaan. Laitatko vielä nämä oppikirjalähteesi, jotta voin tarkistaa asian saman tein.
Yst. Vanha proffa
No, keskikoulun käyneet eivät 60- ja 70-luvuilla edustaneet koko sukupolvea. Oletan vanhan proffan tietäneen tutkimusta tehdessään tämän vaikka näkyy tämän jo unohtaneen. Keskikouluissa oli jo karsittu joukko ikäpolvesta ja vaatimustaso opetuksessa kovempi.
Ne keskikoulun käyneet meni sitten lukioon ja edelleen yliopistoon. Opistoihin taas mentiin enimmäkseen keskikoulupohjalta tai ammattikoulun ja tarvittavan työkokemuksen jälkeen.
Luultavasti olet oikeassa kun vertaillaan em. Ikäluokkien koko populan osaamista. Vääristymä tullee siitä, että nyt peruskoulun läpäisseet ovat se koko iläluokka ja oletetaan, että se riittää kaikilla korkeampiin opintoasteisiin. Ja kun aloituspaikkoja on lisätty ylitarjontaan saakka, pääsevät kaikki sisään, josta seuraa, että opetustavoitteista on tingittävä, jotta kaikki pääsisivät myös ulos ja oppilaitos saisi rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä sitä nyt ollaan kun jokainen työläisperheen jälkeläinen on saanut opiskella itselleen ilmaisen korkeakoulututkinnon: ei tullutkaan keskiluokkaista!
Kaikki koulutus on maassamme kokenut inflaation em. syistä. Äänestän sitä puoluetta, joka laittaa lukukausimaksut kaikkiin korkeakouluopintoihin.Mitäpä jos vain korkeakoulujen tutkintojen määrää karsittaisiin riittävästi ja säästyneet rahat sijoitettaisiin laadukkaaseen ammattikoulutukseen?
Se ei taida riittää, ensin pitäisi uudistaa peruskoulu perinpohjaisesti. Nythän sieltä tulee ulos lukutaidotonta poikaa, joilta sitten leikellään toimeentulotuen perusosia. Vaatimustasoa pitää nostaa peruskoulun 1.-luokasta lähtien ja vaatimusten tulee koskea myös poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Varmasti löytyy joku prosentti hyvää ainesta AMK-laitoksista, mutta suurin osa on jotain muuta. Toki löytyy AMK-aloja, joihin on prosentuaalisesti huomattavasti vaikeampi päästä kuin jollekin Aallon insinöörilinjalle.
Itä-Suomen yliopistosta voi valmistua esim. lääkiriksi tai juristiksi. Sanoisin että tämä aines on jossain määrin tasokkaampaa kuin keskiverto AMK-opiskelija.
Ongelmahan on oikeasti se, että pienet, tiiviit yksiköt joissa opetusta saatiin todella henkilökohtaisesti, yhdistettiin väkisin isoihin komplekseihin, joiden seurauksena opetuksen laatu romahti eikä edes ohjaukseen saa enää aikaa.
Poissa ovat ne ajat kun opiskelija meni koputtamaan opetushenkilöstön ovelle ja kysyi että "olisko hetki aikaa"? Nämä nykyiset instanssit keskittyvät lähinnä opetushenkilöstön suoja-ammattien ylläpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Itsessään se ei ole ongelma,pääseekö sisään, suurempi ongelma on se että monille aloille ei ole valmistumisen jälkeen töitä.
Mitä? Eikö noitatieteen papruilla saa töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Lähde: Amkkilaisen oma mutu ja omanarvontunto.
Kerro toki, miten selität olemattomat sisäänpääsyrajat maaseudun yliopistoissa. Myös lopettaneiden prosentuaalinen määrä on paljon korkeampi. Suureen osaan pk-seudun amk-linjoista on huomattavasti vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa Jyväskylän yliopistoon.
T. DI Aallosta
Ai, sinulle "heittämällä pätevämää ainesta" mitataan stadin yksittäisten amk-linjojen ja maalaiskorkeakoulujen yksittäisten koulutusohjelmien tarkoitushakuisella sisäänpääsyrajojen vertailulla. Minulle pätevyyden vertailu tapahtuu ei sisääntulijoiden ulospäässeiden vertailusta. Jos vertaillaan vaikka Jyväskylän yliopiston KTM:n ja metropolian tradenomien "pätevyyttä", molemmilla vaikkapa laskentatoimi pääaineena.
Anekdootti: Kun vuonna 1988 kirjoitin ylioppilaaksi, en olisi päässyt opiskelemaan Liikemiesten kauppaoppilaitoksen vientikaupan yo-merkonomilinjalle, jonne vaadittiin 9.5 keskiarvoa. No, en lannistunut vaan aloitin samana syksynä Otaniemessä tuotantotalouden DI:n opinnot. Siellä Pasilassa kun oli heittämällä pätevämpi aines.
En tainnut puhua yksittäisistä opintolinjoista. Ainoat opintolinjat, joihin on hankalampi päästä jossain Oulussa, Kuopiossa tai Rovaniemellä ovat lääkis ja oikis, muutoin sisään pääsee kuka tahansa. Kuka tästä hyötyy? Erityisesti Oulusta valmistuneiden diplomi-insinöörien osaaminen on todella huonoa, jotkut yksittäistapaukset poislukien.
Silti, stadin amk:ssa on kategorisesti "heittämällä pätevämpää" oppilasainesta kuin maalaisyliopistojen lääkiksessä ja oikiksessa?
Mielenkiintoista, millä mittarilla mittaat Oulun diplomi-insinöörien osaamistasoa, jälleen kategorisesti. Oulun DI:t olivat paljolti Nokian ihmeen tekijöitä.
Luetunymmärtäminen ei taida olla vahvuutesi.
Ja mitä tulee menneisyydellä ratsastamiseen, niin se on ongelmien alku ja juuri kehityksen kannalta. Nyt pitäisi ihan rehellisesti tarkastella sisään päässeen oppilasaineksen laatua vuonna 2026 eikä 1990. Sisäänpääsyrajat olivat järjettömän alhaiset Oulun teknilliseen jo 2005! Missä viipyy uusi Nokia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt."
Tämä lähtee jo peruskoulusta. Omien 80-luvulla syntyneiden lasteni kirjoja ja kotitehtäviä katsellessani hämmästelin sitä, että ysi luokan lopussa oli päästy vasta siihen mitkä opetettiin jo muinaisen keskikoulun kolmannella luokalla. Nyt lastenlasten osalta ei päästä edes samaan kuin omien lasteni aikaan.
Yrittäjä kaverini valittavat, että nykyiset vastavalmistuneet eivät osaa mitään, riippumatta koulutusasteesta ( ammattikoulu, amk tai yliopisto). Kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Opetusvastuuta sysitään jo opiskeluvaiheessa yrittäjille.
Eli te 7.lk opiskelitte samat asiat kuin 90-luvun ysiluokkalaiset? Tämä on erikoinen väite, sillä olen väitellyt tiedon kokonaisvaatimustasoista eri sukupolvien välillä ja 80-luvulla syntyneet on pääsääntöisesti se "osaavin" sukupolvi kaikkien mittareiden mukaan. Laitatko vielä nämä oppikirjalähteesi, jotta voin tarkistaa asian saman tein.
Yst. Vanha proffa
Ja anteeksi, puhuit siis peräti keskikoulun kolmasluokkalaisista, et oppikoulun. Entistä kiinnostavampaa. Kiitos lähteistä!
Kas kas, saivartelutoeteen proffakin osallistuu keskusteluun. Ostitko paperit Leningraadin yliopistosta vai kenties Upsalassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Ranskassa tää toimii hyvin ymmärtääkseni. Porukka tippuu ekan vuoden opinnoissa jos ei ole kykyjä tai motivaatiota.
Muuten suomen ongelmana on typerät muutokset vanhaan joita tehdään silkan ideologian vuoksi, ei tarpeen vuoksi. Esim. pääsykokeista luopuminen tai niiden merkityksen laskeminen, ja nyt porukka on umpistressaantunut jo lukiossa kun pitää saada Ällä kymmenestä aineesta jos haluaa johonkin parempaan kouluun esim. lääkärilinjalle.
Samoin lainapainotteisuus on viety liian pitkälle varsinkin kun töitä ei ole ja sitä lainaa ei sitten saa maksettua takaisin. Ei sekään oikein loistava tilanne ole, että porukalla on sitten maksuhäiriöt ja ulosotot seuraavat 20 vuotta valmistumisen jälkeen kun ei saatu töitä mistään.
Opetuksen laatu vaihtelee koulusta ja opettajasta toiseen. Jotkut pitää tasoa yllä nyt suunnilleen, toiset sitten optimoi rahavirtoja tuottamalla liukuhihnalta lopputöitä. Ei tuokaan sinänsä mitenkään ulkomaista eroa.
Suomen kummallisuuksia on nää vasemmistolaiset laitokset jossa aktivistit sun muut pitää valtaa ja pönöttää suojatöissään edistämässä aatetta kaikin keinoin yhteiskunnassa, ja leikkii tutkijaa tutkimusrahoilla joita aatteeseen erikoistuneet rahanjakotahot jakelee omilleen. Ylipäänsä yliopistojen raivoisa woketus ei ainakaan paranna tiedettä tai opiskelun laatuakaan kun huomio on jatkuvasti täysin epäolennaisissa muotoseikoissa ja poseerauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Opiskelu tapahtuu itsenäisesti tai ryhmätöinä, varsinaista opetusta on aivan naurettavan vähän.
T. Amk-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Varmasti löytyy joku prosentti hyvää ainesta AMK-laitoksista, mutta suurin osa on jotain muuta. Toki löytyy AMK-aloja, joihin on prosentuaalisesti huomattavasti vaikeampi päästä kuin jollekin Aallon insinöörilinjalle.
Itä-Suomen yliopistosta voi valmistua esim. lääkiriksi tai juristiksi. Sanoisin että tämä aines on jossain määrin tasokkaampaa kuin keskiverto AMK-opiskelija.
Ongelmahan on oikeasti se, että pienet, tiiviit yksiköt joissa opetusta saatiin todella henkilökohtaisesti, yhdistettiin väkisin isoihin komplekseihin, joiden seurauksena opetuksen laatu romahti eikä edes ohjaukseen saa enää aikaa.
Poissa ovat ne ajat kun opiskelija meni koputtamaan opetushenkilöstön ovelle ja kysyi että "olisko hetki aikaa"? Nämä nykyiset instanssit keskittyvät lähinnä opetushenkilöstön suoja-ammattien ylläpitoon.
Tämä on muuten totta. Opiskelin itse eräässä isoimmista ammattikorkeakouluista juuri tuon yksiköiden yhdistämissekoilun alla, mutta pienessä yksikössä.
Tunnelma oli kuin jossain pienessä elokuvien jenkkiyliopistossa, jossa opetusta ihan oikeasti oli, ja opetushenkilöstö tunsi opiskelijat ja sama toisinpäin. Jatkuvasti tehtiin projekteja koulun ulkopuolella ja niin edelleen. Aktiivikaudella opiskelijabileitä oli jatkuvasti ja kaikilla oli hyvä meno.
Sitten alkoivat muutosten tuulet: muutaman kuuakauden välein tuli pääpaikalta uusia vaatimuksia opetuksen muutoksesta (pyörremyrskymalli, ryhmätyömalli, jne.). Opiskelijat alkoivatkin opettaa toisiaan. Osa masentui ja heitti lusikan nurkkaan, jopa juuri ennen valmistumista. Bileet vähenivät ja tunnelma muuttui synkäksi.
Ja sitten alkoikin tulla ilmoituksia "yhdistämisistä" ja koulutuslinjojen *vähentämisiin.
**Ei niitä mihinkään vähennetty, ne vain upotettiin "kampuksiin" ja laatu romahti.
Vaatimustaso on alhainen. Tenteistä pääsee läpi lukematta, joten oppiminen jää opiskelijan oman kiinnostuksen ja harrastuneisuuden varaan. Meille sanottiin ainakin ihan suoraan, että oletuksena on harrastaa pääaineen opiskelua myös opintojen ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amk:hon on ainakin tungettu kaikkee turhaa paskaa, jota kaikkien pitää opiskella oli se ala mikä tahansa ja se on pois ammattiaineista. Myös aloissa on se, että ne koittaa olla vähän kaikkea sieltä täältä tuolta ja opetetaan jonkun toimialan juttuja johon ehkä 2% porukasta päätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Olet väärässä.
Tiukemmat pääsyvaatimukset eivät tutkitusti lisää motivoitunutta materiaalia tai sen laatua. Tämä on toki harha, jota edelleen ylläpidetään Suomessa.
Esim. Ranskassa tämä näkökulma on hylätty jo aikoja sitten huonona systeeminä, koska opiskelujen aikainen karsiutuminen tuottaa huomattavasti laadukkaampia valmistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Lähde: Amkkilaisen oma mutu ja omanarvontunto.
Kerro toki, miten selität olemattomat sisäänpääsyrajat maaseudun yliopistoissa. Myös lopettaneiden prosentuaalinen määrä on paljon korkeampi. Suureen osaan pk-seudun amk-linjoista on huomattavasti vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa Jyväskylän yliopistoon.
T. DI Aallosta
Ai, sinulle "heittämällä pätevämää ainesta" mitataan stadin yksittäisten amk-linjojen ja maalaiskorkeakoulujen yksittäisten koulutusohjelmien tarkoitushakuisella sisäänpääsyrajojen vertailulla. Minulle pätevyyden vertailu tapahtuu ei sisääntulijoiden ulospäässeiden vertailusta. Jos vertaillaan vaikka Jyväskylän yliopiston KTM:n ja metropolian tradenomien "pätevyyttä", molemmilla vaikkapa laskentatoimi pääaineena.
Anekdootti: Kun vuonna 1988 kirjoitin ylioppilaaksi, en olisi päässyt opiskelemaan Liikemiesten kauppaoppilaitoksen vientikaupan yo-merkonomilinjalle, jonne vaadittiin 9.5 keskiarvoa. No, en lannistunut vaan aloitin samana syksynä Otaniemessä tuotantotalouden DI:n opinnot. Siellä Pasilassa kun oli heittämällä pätevämpi aines.
En tainnut puhua yksittäisistä opintolinjoista. Ainoat opintolinjat, joihin on hankalampi päästä jossain Oulussa, Kuopiossa tai Rovaniemellä ovat lääkis ja oikis, muutoin sisään pääsee kuka tahansa. Kuka tästä hyötyy? Erityisesti Oulusta valmistuneiden diplomi-insinöörien osaaminen on todella huonoa, jotkut yksittäistapaukset poislukien.
Silti, stadin amk:ssa on kategorisesti "heittämällä pätevämpää" oppilasainesta kuin maalaisyliopistojen lääkiksessä ja oikiksessa?
Mielenkiintoista, millä mittarilla mittaat Oulun diplomi-insinöörien osaamistasoa, jälleen kategorisesti. Oulun DI:t olivat paljolti Nokian ihmeen tekijöitä.
Toki stadin yliopistoissa ja amk:ssa on ns. pätevämpää porukkaa opiskelijoina kun oppilaina on sekä stadin että maaseudunkin osaavammat oppilaat ja sisäänpääsyrajat korkeammat. Ne stadin matalamman tason opiskelijat (ja maaseudun) menee sitten sinne maaseudun yliopistoihin ja amk:n kun rajat on alemmat.
Muuten opiskelija-aineksella ja jollain nokian menestyksellä ei ole sinänsä suuremmin tekemistä toistensa kanssa. Jossain määrin sattuma ja tilaisuus on tuossakin tärkeämpi tekijä kuin se mistä koulusta on kävellyt ulos. Lisäksi jos muistetaan niin nokialla on aivan järjetön määrä erilaisia tuotteita ja aloja joilla nuo on koittaneet onneaan, kumituotteista paperiin, sähkökaapeleihin, elektroniikkaan muutenkin kuin puhelimet, etc.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.
Ongelma on nimenomaan tämä, kun korkeakouluja haluttiin viedä maaseudulle jotta maalaisten ei tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Ei tullut sivistystä maaseudulle, vaikka koulut tuotiin nenän eteen. Sen sijaan korkeakoulutus koki ison inflaation.
Kommentti oli aika vasemmistolainen (vasemmisto inhoaa maalaisia). Todellisuudessa Lievuva Liekinvarsi (Riitta Uosukainen) halusi kaikista maistereita. Tämä siksi, että hänen mukaansa suomalaisten osaaminen on huippuluokkaa. Suomalainen insinööri vastasi muka kymmentä kiinalaista insinööriä ja siksi kannattaa maksaa kymmenkertaista palkkaakin. Tehtiin amk-uudistus ym. kivaa. Sitten maahan pakkasi yli 10 prosenttia ulkomaan väkeä ja muutenkin osaaminen alkoi laskea, kiitos kielitaidottomuuden, tietotekniikan ja ties minkä. Tässä hetkessä Suomi markkinoi opetusta vientituotteena, jolle nykyisin nauretaan joka paikassa. Esimerkiksi Ruotsi pitää Suomen koulutusjärjestelmää todella tyhmänä ja sitä se onkin.
- Eri
Maalaisia inhoavat myös he, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta koska maaseudulla asuminen perustuu tukiaisiin ja tehottomaan verovarojen käyttöön.
Huoh. Nauti vuokrayksiöstäsi.
10 000€/ lukukausi olisi sopiva summa realisoimaan ihmisten tavoitteita. Ilmainen valitettavasti on ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Olet väärässä.
Tiukemmat pääsyvaatimukset eivät tutkitusti lisää motivoitunutta materiaalia tai sen laatua. Tämä on toki harha, jota edelleen ylläpidetään Suomessa.
Esim. Ranskassa tämä näkökulma on hylätty jo aikoja sitten huonona systeeminä, koska opiskelujen aikainen karsiutuminen tuottaa huomattavasti laadukkaampia valmistuneita.
Olet aika pihalla. Ranskan ja Saksan systeemi ei tuota hyvää tulosta.
Väitätkö tosissasi, ettei esim lääkiksissä, oikiksissa yms. johon on vaikeinta päästä, näkyisi se että sinne on valikoituneet motivoituneimmat? Lopetusprosentit ovat pieniä siellä, mihin on vaikeinta päästä. Ja mitä ihmeen järkeä on tiputtaa opiskelija aivan loppumetreillä pois esim. vakavan sairastumisen tai lapsen saamisen takia? Nimittäin näin se menee Ranskassa.
Silti, stadin amk:ssa on kategorisesti "heittämällä pätevämpää" oppilasainesta kuin maalaisyliopistojen lääkiksessä ja oikiksessa?
Mielenkiintoista, millä mittarilla mittaat Oulun diplomi-insinöörien osaamistasoa, jälleen kategorisesti. Oulun DI:t olivat paljolti Nokian ihmeen tekijöitä.