Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
18.08.2026 |
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (193)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Nimi muutettiin opistosta, ammattikorkeaksi, nimeä muuttamalla ei sen enempää tai vähempää muuttunut.
Eli vastaus ei mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Millä luennolla? :D Käyttekö eri maassa opiskelemassa, ei täällä mitään luentoja ole (tai ne on peruutettu).
No niillä luennoilla, jotka jatkuvat taas syyskuussa. HY:lla on ihan normaalisti luentoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Et sitten typerämpää resurssien hukkaa keksinyt? Karsinta on tärkeää, jotta nuoret aikuiset eivät tuhlaisi aikaansa johonkin jossa ei pärjää. Heidän työllistyyminen johonkin muuhun ja nopeammin on tärkeää.
Väärin taas. Nykyinen systeemi tuottaa lähinnä ikuisuusopiskelijoita ja matalaa tasoa, eli jossain on vika. Ymmärrän, että tämä tuntuu pahalta, jos itse kuulut tuohon joukkoon.
Homman pitäisi mennä niin, että jokaisen opiskeluvuoden päätteeksi tentataan jatkosta. Jos tulokset ovat liian huonoja, lentää ulos.
Tämä ongelma ratkeaa paljon helpommin, eli tiukemmilla sisäänpääsyvaatimuksilla. Ehkä sinua harmittaa, kun et päässyt sisään edes pääsykokeella? Ulos pitäisi lentää joka tapauksessa, jos opinnoissa ei pärjää. Ehdotuksesi on täysin epärealistinen, että kaikki halukkaat pääsisivät sisään.
Et edelleenkään tunnu ymmärtävän, että kiristyneet pääsyvaatimukset EIVÄT OLE parantaneet valmistuneiden laatua, vaan heikentäneet sitä.
Tästähän on kysymys. Tätä ihmetellään jatkuvasti.
Vain Suomessa tehdään sama asia samalla tavalla uudelleen ja uudelleen ja ihmetellään, miksi tulokset ovat samat tai huonommat. No, täytynee tehdä sama asia uudelleen, mutta VIELÄ tiukemmin!
Heitä toki lähde tälle höpinällesi niin katsotaan sitten uudestaan :D
Esim. 2023 tutkimuksesta:
"Todistusvalinnalla valitut harkitsevat useammin opintojen keskeyttämistä
Hankkeessa tarkasteltiin myös todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden kokemuksia opintojen etenemisestä, hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Todistusvalinnalla valitut kokevat muihin verrattuna opiskelutaitonsa heikommiksi, he kärsivät suhteellisesti enemmän motivaatio- ja asenneongelmista ja harkitsevat useammin opintojensa keskeyttämistä."
Eli loistavat arvosanat toimivat käänteisesti korkeakouluopintojen tulosten kanssa.
Ja miten tämä liittyy pääsykokeisiin, jotka olisivat oleellinen seula? Tämähän nimenomaan korostaa minun pointtia, ettei noin löperöillä perusteilla kuten todistuksella pidä päästä korkeakouluun. Tämäkö on sun lähde? Voi hyvä tavaton. Todistusvalinta on ollut alusta asti susi, ja sama paska on muuten käytössä Ranskassa ja Saksassakin.
Jos nyt miettii Suomen väkilukua, joka on reilu 5.6 miljoonaa, niin oikeastiko joku ajattelee täältä löytyvän suhteessa korkean huippuaineksen keskittymän. Yliopistojen taso ja palkkaus olisi niin korkea, että ne vetäisivät puoleensa parhaat tutkijat? Joku yksittäinen huippuyksikkö saattaa löytyä, johon kiinnostusta löytyy jostain huippuyliopistosta. Täällä on keskimäärin ollut peruskoululaisilla hyvä lasku-ja lukutaito. Mutta huippuaineksen määrä ei ole millään tavoin ollut keskimääräistä suurempi verrattuna muihin maihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Ehkä tuo jossain humanistiaiheissa toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Miksi tuhlata aikaansa luentoon jos aihe pitää opiskella itse etukäteen. Yhtähyvin voi säästää aikaansa ja jättää sen kokonaan väliin.
Muutenkin teknisellä puolella tää soveltaminen tapahtuu harjoituksissa, ei luennolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tääkin keskustelu on vain alkanut yhden toimittajan mielipiteestä. Onko oikeasti niin, että suomalaisessa korkeakoulussa opetus olisi pielessä? Eiköhän opettajia, opiskelijoita ja oppiaineita oo joka lähtöön, joten opetusta ja kokemusta opetuksesta on joka lähtöön. Eri opiskelijat kaipaavat erilaista opetusta ja eri opettajat opettavat eri tavoin. Ei lähtökohtaisesti varmaankaan kaikki korkeakoulutus ole huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden huonot geenit. Työläisvanhempien (vanhemmilla ei tohtorin, tai edes maisterintutkintoa) jälkeläisiä, jotka nostettu jalustalle sekä opettajien että omien vanhempien toimesta.
Em. syystä opiskelijoilla ei. Inkäänlaisia käytöstapoja eikä tyylitajua. Kaikki kunnioitus parempaan kohtaan puuttuu. Tästä haittaa myöhemmin elämässä.
Nepotismi pelastaa kaiken! Alberd Einsteinin vanhemmat eivät olleet korkeakoulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse huomasin insinööri tutkintoa opiskellessani, että siellä oli joko elitistejä, jotka eivät vain onnistuneet pääsemään yliopistoon haukkuivat ja maalailivat muiden tuotoksia... vähän tosisaan opiskelevia vetivät projekteja läpi, ja paljon jatkuvissa bileissä laukkaavia vapaamatkustajia jotka menestyivät koulun jälkeen parhaiten.
Se ettei niistä valmistu huippuosaajia, jotka me joudutaan hakemaan muualta. Korkeakoulut voidaan lakkauttaa tuottamattomina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Nimi muutettiin opistosta, ammattikorkeaksi, nimeä muuttamalla ei sen enempää tai vähempää muuttunut.
Eli vastaus ei mikään.
Ymmärryksenne muutoksen historiasta on vähintäänkin vaillinnainen. AMK -muutos tehtiin juuri siksi, että suomalainen systeemi oli outous.
AMK on saksalaisen systeemin pohjalta rakennettu muutos. Opiston ja AMK sisällöt ovat täysin erilaiset.
Aivan sama, mistä olet valmistunut. 3 vuotta valmistumisesi jälkeen ketään ei kiinnosta, oletko KTM vai tradenomi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden huonot geenit. Työläisvanhempien (vanhemmilla ei tohtorin, tai edes maisterintutkintoa) jälkeläisiä, jotka nostettu jalustalle sekä opettajien että omien vanhempien toimesta.
Em. syystä opiskelijoilla ei. Inkäänlaisia käytöstapoja eikä tyylitajua. Kaikki kunnioitus parempaan kohtaan puuttuu. Tästä haittaa myöhemmin elämässä.Nepotismi pelastaa kaiken! Alberd Einsteinin vanhemmat eivät olleet korkeakoulutettuja.
Aikamoinen "analyysi". Nepobaby, I presume?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Miksi tuhlata aikaansa luentoon jos aihe pitää opiskella itse etukäteen. Yhtähyvin voi säästää aikaansa ja jättää sen kokonaan väliin.
Muutenkin teknisellä puolella tää soveltaminen tapahtuu harjoituksissa, ei luennolla.
Jos oikeasti sisällön oppii paremmin itseopiskelemalla kuin luennoilla (tai jos edes tulee sellainen olo), on opetus jo oletuksena paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.
2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään
3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia
Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.
Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.
Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.
Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.
Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.
Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta.
Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".
Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.
Benchmarking ei ole vertailukohta tai mittapuu. Benchmark on. Lisäksi vertailukohta ja mittapuu eivät ole semanttisesti samoja asioita. Eli edes sanalle benchmark ei ole olemassa vakiintunutta ja yksiselitteistä suomennosta.
Kysymys kuului: mitä on benchmarking suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.
2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään
3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia
Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.
Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.
Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.
Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.
Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.
Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta.
Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".
Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.
Benchmarking ei ole vertailukohta tai mittapuu. Benchmark on. Lisäksi vertailukohta ja mittapuu eivät ole semanttisesti samoja asioita. Eli edes sanalle benchmark ei ole olemassa vakiintunutta ja yksiselitteistä suomennosta.
Kysymys kuului: mitä on benchmarking suomeksi.
Olet väärässä. Vertailuanalyysi tai mitta-analyysi ovat täysin sopivia benchmarkin käännöksiä. Benchmark on finnglishiä, huonoa suomea.
Benchmark taas on vertailukohta tai mittapuu.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Esimerkiksi lääkäreinä ja juristeina.
Myös arkkitehdeissä on opiskelijoina nykyään enemmän naisia kuin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Miksi tuhlata aikaansa luentoon jos aihe pitää opiskella itse etukäteen. Yhtähyvin voi säästää aikaansa ja jättää sen kokonaan väliin.
Muutenkin teknisellä puolella tää soveltaminen tapahtuu harjoituksissa, ei luennolla.
Yleensä aihe ei täysin avaudu pelkän materiaalin avulla ja luennolla on hyvä mahdollisuus keskittyä vaikeimpiin juttuihin ja kysyä niistä, kun kaikki ovat jo etukäteen perehtyneet. Minusta on myös ihan kiva keskustella ja jakaa ajatuksia vertaisten kanssa. Toki jos haluaa mieluummin opiskella yksin materiaalin kanssa niin sekin onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien koulutusleikkaukset ovat tuottaneet laadun romahtamisen: kaikki mahdollinen on siirretty DIY-tyyppisesti verkkoon, ryhmäkoot valtavat ja täysin toimimattomia/sekavia järjestelmiä, joihin ei saa mitään opastusta. Vierestä seuraavana ja omaan yliopistokokemukseen verrattuna nykyiset korkeakouluopinnot ovat täysi fiasko. En maksaisi euroakaan moisesta.
Vain totaalinen idiootti kuvittelee, että koulutus on täällä laadukasta: paras opinahjomme (Helsingin yo) tippui juuri top100-listalta globaalissa vertailussa. Säästöt purevat karmein seurauksin.
Ei se ranking-lista mittaa opetuksen tasoa vaan tutkimusta. Tehdään lisää surkeita verkkokursseja ja käytetään rahat tutkimukseen niin sijoitus listalla nousee.
Ei ne verkkokurssit välttämättä ole huonoja. En esim. ymmärrä mitä etua on siitä, että könyän luentosaliin katsomaan 2 tuntia kun joku professori paasaa läpi luentonsa tai katson saman videolta kotona netin kautta silloin kun se minulle parhaiten sopii. Kaikki verkkokurssit ei tietty ole hyviä, ja nyt tekoälyn vuoksi yliopistot näyttää haluavan siirtyä takaisin paikanpäällä tehtyihin tentteihin.
Nykyaikaisella luennolla opiskelijat tutustuvat etukäteen materiaaliin ja siitä sitten keskustellaan luennolla, sovelletaan aihetta jne.
Miksi tuhlata aikaansa luentoon jos aihe pitää opiskella itse etukäteen. Yhtähyvin voi säästää aikaansa ja jättää sen kokonaan väliin.
Muutenkin teknisellä puolella tää soveltaminen tapahtuu harjoituksissa, ei luennolla.
Jos oikeasti sisällön oppii paremmin itseopiskelemalla kuin luennoilla (tai jos edes tulee sellainen olo), on opetus jo oletuksena paskaa.
Tai sitten ihmiset vaan oppii eri tavoin, kuten ne tiettävästi oppii. Toisille sopii luennot, toisille sitten tällainen vuoropuhelu ja muu sosiaalinen jauhaminen. Riippuu myös aiheesta. Joitain asioita ei opi kuin tekemällä kunnolla.
Millä luennolla? :D Käyttekö eri maassa opiskelemassa, ei täällä mitään luentoja ole (tai ne on peruutettu).