Lue keskustelun säännöt.
Poika luovutti amk-opinnot. Tie yksinkertaisesti nousi pystyyn. Nyt aivan hirveän pettynyt ja MINÄ myös. 😢😢 Kohtalotovereita??
17.08.2026 |
Matematiikka ja fysiikka vaikeimmat sekä ohjelmointi. Pärjäsi kyllä lukiossa ihan kivasti, mutta amk:ssa taso osoittautui ajan mittaan liian vaativaksi. Lukiossa auttoi kaveriaan matematiikassa, nyt tarvitsi sitä itse ja sai mutta ei riittänyt.
Hän on luonnollisesti erittäin pettynyt, kun vihdoin päästyään sisään opinnot jäivät kesken. No pettynyt olen minäkin, mutta en sitä tietenkään sano, mutta varmasti hän huomasi minusta.
Onko kohtalotovereita? Miten ihmeessä nuoren saa tuossa tilanteessa enää jaloilleen?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä, ei ole ainoa joka lopettaa kesken. Toiset lopettaa siksi, että ala onkin väärä eikä kiinnosta ja toiset siksi että on liian vaativaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa. Aluksi toki harmittaa, mutta se menee ohi. Sitten vaan miettimään jotain uutta koulutusta. Tänä päivänä muutenkin hyvin harvalla riittää se ensimmäinen koulutus, vaan vielä aikuisena kouluttaudutaan usein täysin uuteen ammattiin.
Jos on liian vaativaa, niin onhan sitä sitten huonompi kuin ne jotka pärjää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä hän sitten meinaa opiskella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä, ei ole ainoa joka lopettaa kesken. Toiset lopettaa siksi, että ala onkin väärä eikä kiinnosta ja toiset siksi että on liian vaativaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa. Aluksi toki harmittaa, mutta se menee ohi. Sitten vaan miettimään jotain uutta koulutusta. Tänä päivänä muutenkin hyvin harvalla riittää se ensimmäinen koulutus, vaan vielä aikuisena kouluttaudutaan usein täysin uuteen ammattiin.
Jos on liian vaativaa, niin onhan sitä sitten huonompi kuin ne jotka pärjää
Mutta se ei tee kenestäkään ihmisenä sen huonompaa. Se oli se pointti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä, ei ole ainoa joka lopettaa kesken. Toiset lopettaa siksi, että ala onkin väärä eikä kiinnosta ja toiset siksi että on liian vaativaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa. Aluksi toki harmittaa, mutta se menee ohi. Sitten vaan miettimään jotain uutta koulutusta. Tänä päivänä muutenkin hyvin harvalla riittää se ensimmäinen koulutus, vaan vielä aikuisena kouluttaudutaan usein täysin uuteen ammattiin.
Aina voimme tässä vaiheessa kysyä kumpi oli se aktiivinen osapuoli äiti vai lapsi, kun opintoihin hakeuduttiin. Jos jo lukio meni ihan kivasti rimaa hipoen...
Olisiko voinut vaihtaa linjaa? Eikä lopettaa kokonaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä, ei ole ainoa joka lopettaa kesken. Toiset lopettaa siksi, että ala onkin väärä eikä kiinnosta ja toiset siksi että on liian vaativaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa. Aluksi toki harmittaa, mutta se menee ohi. Sitten vaan miettimään jotain uutta koulutusta. Tänä päivänä muutenkin hyvin harvalla riittää se ensimmäinen koulutus, vaan vielä aikuisena kouluttaudutaan usein täysin uuteen ammattiin.
Aina voimme tässä vaiheessa kysyä kumpi oli se aktiivinen osapuoli äiti vai lapsi, kun opintoihin hakeuduttiin. Jos jo lukio meni ihan kivasti rimaa hipoen...
Ihan kivasti ei riitä, kun kilpailu on kovaa.
Jos opiskelu ammattikorkeakoulussa tuntuu liian vaativalta, tilannetta kannattaa purkaa heti opinto-ohjaajan tai kuraattorin kanssa. Tarjolla on tukiopetusta, henkilökohtainen opintosuunnitelma tai vaihtoehtoisesti reitit kevyempään opiskeluun, alan vaihtoon tai opintojen tauottamiseen ilman opiskeluoikeuden menetystä, yms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirtää hommaa vuodella.
Tän vuoden aikana keskittyy treenaamaan niitä heikkoja aineita. Panostaa 100% siihen.
Jos koulu on muuten mennyt hyvin, niin kykyjä on. Ne kyvyt täytyy kaivaa vaan esille.
Yksityisopetus, tai jos ei mahdollinen, niin sparraa tekoälyn kans.
Tiedän pari yliopistoon mennyttä, jotka treenas vain tekoälyllä. Kyseessä oikeustiede ja psykologia. Kumpikaan ei ollu lukiossa kovinkaan kummoisia
Pitäisi pärjätä kyllä lukiomatikalla aika pitkälle; riippuen oliko lyhyt vai pitkä. Mutta jotakin muuta taustalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virkamiehet aikanaan pakotti mut luovuttamaan. Tein opintojen ohessa töitä, että saan vuokran, laskut ja opintoihin tarvittavat tarvikkeet maksettua (muotoiluala, näitä pitää ostaa runsaasti, kirjojen ym ohella). Opinnot oli menossa yliajalle, en kerta kaikkiaan jaksanut normaalissa tahdissa molempia. Tuolla koulussa vielä oli vähän koulukiusausfiilis, vaikka nuorista aikuisista jo kyse. Koin oloni ulkopuoliseksi. Jäljellä muistaakseni n.30-40op ja lopputyö. Opettajat puolsivat jatkoaikaa, mutta joku kasvoton virkamies joka minua ei koskaan edes ollut tavannut, pisti opinnoille pisteen ja käytännössä siis potki koulusta pihalle. Totta hitossa se oli hirveä paikka, halusin vajota maan alle. Lähdin ulkomaille pariksi vuodeksi töihin. Sitten hain parempaan kouluun ja pääsin. Tein luokkani parhaimman lopputyön. Siitä vielä unelmakouluuni tekemään maisterin tutkinnon.
Neuvonkin hetken aikaa puhaltelemaan ja miettimään asioita jossakin, missä kukaan ei painosta. Se uusi polku voi löytyä kyllä. Voi myös lukea japanilaisesta Ikigai-käsitteestä.
Vaihtaa toiseen AMK missä pääsee helpommin läpi, porukalla tekee, kopioi tms. kaikki keinot on sallittuja, ei nyt kannata niin helposti luovuttaa! Jättää ne viimeisiksi kursseiksi kun kaikki muut on tehty opparia myöten, niin alkaa löytymään keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat jätetään yksin. Enää ei opeteta.
AMK ei ole peruskoulu, eikä lukio. Se on itsenäistä ja projektiluontoista, jonka tarkoitus on tehdä lopullinen karsinta niistä, jotka ei alalla pärjää ilman äitiä.
P a s k a t, amk:ssa jokainen talutetaan läpi opintojen kädestä pitäen. Yliopisto on sitten ihan eri sarjassa.
Tänä päivänä on AI, joka auttaa tehtävien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa, jos opetus on amk:ssa heikkoa. Haloo, tämän pitäisi tietää jo jokaisen.
Vanhemman pitää opettaa, että välillä tulee elämässä lunta tupaan ja sitten vaihdetaan suuntaa. Se että vanhempikin on ranteet auki -mielentilassa, ei auta yhtään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän pettymyksesi, odotukset ovat varmasti olleet tosi korkealla.
Poikasi on vielä nuori, ehdota hänelle pitkän matematiikan ja fysiikan aikuslukiota. Sen jälkeen uudelleen opiskelemaan? Matematiikan ja fysiikan vaikeustaso riippuu aika pitkälle linjasta, se työn määrä voi tulla monelle yllätyksenä verrattuna lukioon jossa on päässyt vaikkapa lyhyen matematiikan tuosta noin vaan läpi. Ei ole mahdotonta, se vaatii vaan paljon harjoittelua ja työtä. Lopulta AMK-matematiikka on pelkkää laskemista, ei siinä tarvitse osata todistaa kuten yliopistossa pitää osata.
Itse kävin 90-luvun lopussa insinöörin koulutuksen AMK:ssa. Aikamoista löylytystä se oli matematiikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa. Oli vielä niitä vanhan liiton opettajia, joiden tavoitteena oli lähinna tiputtaa heikot ja kehua lahjakkaita. Ohjelmoinnissakin otettiin luulot pois heti ensimmäisellä kurssilla. Eräs opettaja ehdotti minulle alan vaihtoa heti ensimmäisenä syksynä kun sain kurssista kakkosen.
Tuon opettajan kommentin jälkeen lunta tuli tupaan mutta onnistumisiakin tuli matkalla, lopulta sisuunnuin viimeisenä vuotena tosissani opiskelemaan. Pääsin lopulta AMK:n läpi, keskiarvo oli hädintuskin kolmosen luokkaa, mutta pitkiä öitä tuli vietettyä viimeisen vuoden ajan kun tein rästikursseja pois. Nyt alalla töissä jo lähes 30 vuotta ja ei kaduta päivääkään, kävin myöhemmin myös jatkotutkintoja ja yliopiston. Ne olivat aika helppoja kun oli oppinut työskentelemään kovasti.
Uutta matoa koukkuun ja onnea matkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat jätetään yksin. Enää ei opeteta.
AMK ei ole peruskoulu, eikä lukio. Se on itsenäistä ja projektiluontoista, jonka tarkoitus on tehdä lopullinen karsinta niistä, jotka ei alalla pärjää ilman äitiä.
P a s k a t, amk:ssa jokainen talutetaan läpi opintojen kädestä pitäen. Yliopisto on sitten ihan eri sarjassa.
Tänä päivänä on AI, joka auttaa tehtävien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa, jos opetus on amk:ssa heikkoa. Haloo, tämän pitäisi tietää jo jokaisen.
Ei se AI auta yhtään mitään niissä paperisissa tenteissä. Siellä pitää oikeasti osata eikä haaveilla jostain ChatGPT:n meni-melkein-oikein vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten ei pärjää amk-matikassa, jos pärjäsi pitkässä matikassa lukiossa?
Missä sanottiin, että kävi lukiossa pitkän matematiikan?
Sitä se huumeiden käyttö tekee, fiksukin taantuu typerykseksi.
Kyllä se siitä, ei ole ainoa joka lopettaa kesken. Toiset lopettaa siksi, että ala onkin väärä eikä kiinnosta ja toiset siksi että on liian vaativaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa. Aluksi toki harmittaa, mutta se menee ohi. Sitten vaan miettimään jotain uutta koulutusta. Tänä päivänä muutenkin hyvin harvalla riittää se ensimmäinen koulutus, vaan vielä aikuisena kouluttaudutaan usein täysin uuteen ammattiin.