Poika luovutti amk-opinnot. Tie yksinkertaisesti nousi pystyyn. Nyt aivan hirveän pettynyt ja MINÄ myös. 😢😢 Kohtalotovereita??

Mitään apua ja tukea ei saa. Ei edes neuvoja. Kauniita sanoja vain amk-nettisivuilla. Ketään ei kiinnosta. Osa opiskelijoita on ihan pihalla ilman kunnon opetusta ja ohjausta. Opo suorastaan vitsi kun ei sekään mistään mitään tiennyt. Jotenkin sai poika kahlahtua opinnot läpi mut en tiedä oppiko mitään järkevää. Inssityö meni kuitenkin ok. Ja töitäkin on saanut. Joten kannatti rämpiä väkisin läpi. 

AMK on niin luokatonta opetusta, että ongelma on muualla kuin osaamisessa. Kyllä, itsellä kaksi AMK ja yksi YAMK, vähän olosuhteiden pakosta, NIIN

se on täysin naurettava vaatimustaso, esim ns. virkamiesruotsin suorittaa jokainen, vähintään sillä 1 arvosanalla.

Kukaan ei kuitenkaan pysty ruotsinkielellä keskustelemaan " öö de e ööö ja öö är öö eiku ööö heter ööö Peter" enempää. Ja tadaa AMK paperit löytyy.

Eli tsemppii ja niitä kouluja on maailma pullollaan, sano et tekee jotain mikä oikeesti kiinnostaa.

Ohhoh

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemuksen mukaan kouluissa ei opeteta minkäänlaisia opiskelutaitoja ja niiden puutteeseen kaatuu monen opinnot. Kyseessä ei ole se, ettei osaa vaan se, että ei ole vielä oppinut millä tavalla asian voisi parhaiten oppia.

Peruskoulussa ja lukiossa opiskelutaitoja opetetaan todella paljon. Yliopistossakin oppimista käsitellään alussa jonkin verran ja lisäksi on käytössä opiskelupsykologipalvelut.

80 luvulla insinöörioppilaat opiskelivat lukion pitkän matematiikan yhdessä (1) lukuvuodessa läpi ja jopa hieman pidemmälle. Joskus meillä oli matematiikan kokeena vanhat pitkän matikan yo tehtävät, 2h :ssa piti laskea 6 valitsemaan tehtävää. Ja juurikin matematiikka on se aine millä karsintaa suoritetaan ja kyllä vauhti oli reipas myös fysikassa. 

Jos vanhemmat voivat tukea ja auttaa, niin välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot voisivat antaa uutta suuntaa nuorelle. Tai toisinpäin; voi huomata mitä ei ainakaan halua opiskella. 
Mutta kyllä, on äidille raskasta aikaa. 

Jaa-a missähän amk:ssa oikein kädestä pitäen ohjataan läpi opintojen? Mikä ei tietenkään ole tarpeenkaan. Mutta kun ei saa mitään eikä minkäänlaista apua tai tukea kun sitä nuori aikuinen tarvitsee. Kyllä on niin välinpitämätöntä ja ammattitaidotonta porukkaa töissä amk. Ei ihme että moni jättää opinnot kesken. Kamalaa tuhlausta. Niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla insinöörioppilaat opiskelivat lukion pitkän matematiikan yhdessä (1) lukuvuodessa läpi ja jopa hieman pidemmälle. Joskus meillä oli matematiikan kokeena vanhat pitkän matikan yo tehtävät, 2h :ssa piti laskea 6 valitsemaan tehtävää. Ja juurikin matematiikka on se aine millä karsintaa suoritetaan ja kyllä vauhti oli reipas myös fysikassa. 

Olin itsekin insinöörioppilaana 80-luvulla peruskoululinjalla, sillä minulla oli lukiossa kielilinja, joten pitkää matikkaa en lukenut ja fysiikkaa ei minulla ollut ollenkaan. Opistossa sain hyvän pohjan matematiikkaan ja fysiikkaan ja myöhemmin pyrin pääsykokeilla tekniseen korkeakouluun ja pärjäsin sekä matematiikan että fysiikan kokeessa oikein hyvin. Siihen aikaan ei ollut tekoälyä auttamassa ja tietokoneenkin ostin vasta opintojen puolivälissä kesätyörahoilla. Ohjelmoitava laskin sentään oli helpottamassa laskuja. Fysiikassa meillä oli myös labroja, joista piti tehdä selostus. Muistan lainanneeni kirjastosta esim. valon taittumista käsittelevän opuksen selostusta varten.

Kolmannes lopettaa, ikävää verovarojen tuhlaamista.

Kokeiliko yksityisopettajaa avuksi? 

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a missähän amk:ssa oikein kädestä pitäen ohjataan läpi opintojen? Mikä ei tietenkään ole tarpeenkaan. Mutta kun ei saa mitään eikä minkäänlaista apua tai tukea kun sitä nuori aikuinen tarvitsee. Kyllä on niin välinpitämätöntä ja ammattitaidotonta porukkaa töissä amk. Ei ihme että moni jättää opinnot kesken. Kamalaa tuhlausta. Niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Oma poikani opiskelee monimuoto-opintoina AMK:ssa. Tuntuu, että aika omillaan ovat oppilaat. Netissä annetaan tehtäviä, mutta neuvontaa ei juurikaan ole. Pojallani on jäänyt fysiikan kurssi rästiin, kun ei saanut palautettua riittävästi tehtäviä eikä siksi osannut kokeissa riittävän hyvin. Minäkin välillä autoin häntä kotilaskuissa, mutta osa tehtävistä oli minullekin vaikeita.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kohtalotovereita.

Täällä on vain täydellisiä vanhempia, jotka kasvattaa täydellisiä lapsia.

Tuollainen"epäonnistuminen" ei tule kyseeseen.

Vaikka epäonnistumisista oppisi kaikista eniten.

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla insinöörioppilaat opiskelivat lukion pitkän matematiikan yhdessä (1) lukuvuodessa läpi ja jopa hieman pidemmälle. Joskus meillä oli matematiikan kokeena vanhat pitkän matikan yo tehtävät, 2h :ssa piti laskea 6 valitsemaan tehtävää. Ja juurikin matematiikka on se aine millä karsintaa suoritetaan ja kyllä vauhti oli reipas myös fysikassa. 

80-luvulla oli se ero, et niitä tehtäviä ei ollut niin älyttömiä määriä kuin nykyisin lukion pitkässä matikassa on. Kyllä sellaisen vuodessa tekee kuka vaan, kunhan ei tarvitse juuri muuta samalla opiskella

Vierailija kirjoitti:

Siirtää hommaa vuodella.

Tän vuoden aikana keskittyy treenaamaan niitä heikkoja aineita. Panostaa 100% siihen.

Jos koulu on muuten mennyt hyvin, niin kykyjä on. Ne kyvyt täytyy kaivaa vaan esille.

Yksityisopetus, tai jos ei mahdollinen, niin sparraa tekoälyn kans.

Tiedän pari yliopistoon mennyttä, jotka treenas vain tekoälyllä.  Kyseessä oikeustiede ja psykologia. Kumpikaan ei ollu lukiossa kovinkaan kummoisia

AP...entäs tämä

Se on se motivaatio. Jos lukiossa on lukenut pitkän matikan ja opiskellut fysiikan kurssit, niin taatusti pärjää amk-inssin opinnoissa, jos haluaa alalle. Jos on hieman epävarma, onko tämä sittenkään se mun juttu ja opinnot tuntuu pakkopullalta, niin se on toinen juttu. Jos on opiskellut vain siksi että saa suoritettua opinnot, se käy raskaaksi. Jos taas opiskelee siksi että haluaa tietää asioita, niin on paljon helpompaa. Itse työkin on laskemista, suunnittelua ja ongelmien ratkaisua sen avulla, että ymmärtää erilaisten prosessien ja koneiden toimintaperiaatteita.  Usein myös stressaavaa ja nopeatahtista. 

Nuoren kannattaa tuossa tilanteessa miettiä hyvin tarkkaan, mitä haluaa tehdä ammatikseen, onko se todella insinöörin hommat jos opinnot on jo ollut pakkopullaa. Keskeyttäminen voi olla myös ihan hyvä juttu, jos nuori löytää sen myötä mitä oikeasti haluaa tehdä. Mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan. Positiivisen kautta eteenpäin! 

matikka on aineena sellainen että jos ei suju kannattaa vaihtaa toisentyyppiseen alaan. on muitakin, esim. linjoja voi vaihtaa joissakin kouluissa,kannattaa selvittää. 

tiedän ihmisiä jotka vaihtaneet kaupallisesta kirjanpito alan jutuista-lähihoitajaksi koska matikka jutut. kuitenkin jos ei ole hyvä lääkelaskuissa ei voi olla lähihoitaja.

hoitoavustaja ei laske lääkkeeitä eli ei tarvi matemaattista lahjaa. sähkömies tarvii matikka ja monimutkaista piirustusteen ymmärtämistä.

fysioterapeutti,toimintaterapeutti on ihmisläheinen ja hyvin työllistävä ala. ei niin matemaattinen,

tutkikaa ammatteja ja miettikää.jo suoritettut opinnot voi hyväksi lukea amk opinnoissa.

isännöijä, huoltoalan, asentajan ammatit myös työllistää,koneistajaa tarvitaan joka tehtaalla.

Ei tuo ole mikään ongelma. Eli hän kokeili yhtä alaa, se ei ollut hänen juttunsa. Sitä sattuu paljon. Sitten vaan etsitään seuraava suunta, mitä lähteä kokeilemaan ja haetaan kouluihin. 

Pitää olla motivaatiota, ja tehdä läksyt. Harmittaa kun itse opiskelin, niin kaikki ryhmätöissä oli vapaamatkustajia, tiedä mitä olisi voinut saada porukkana tehtyä. ICT-insinööri...

Vierailija kirjoitti:

Insinööri opintojen vaikeimmat aineet on fysiikka, teoreettinen sähkötekniikka ja jotkut matemaattiset ohjelmointi ja elekttoniikka

Oikeinkirjoitus ei ainakaan...

Poika tajusi että on helpompaa vain maata sängyllä kaljaa vetäen ja pitsaa mussuttaen. Äiti vaihtaa kalsarit ja lakanat pierujen välissä.