Miksi nykyään joka toisella on ADHD? 90-luvulla ei ollut kellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sairasta alkaa syöttämään lapselle tai nuorelle jotakin mömmöjä. Miksi ei vaan hyväksytä sitä, että ihmiset on erilaisia ja kukin menee sitten taipumustensa mukaisesti eteenpäin elämässä? On erilaisia suorittavan tason töitä, joissa adhd menestyy varmasti ihan hyvin. Ei kaikkien tarvitse olla akateemisesti koulutettuja tai tehdä muuten mitään erityisen vaativaa työtä. Vihonviimeinen juttu tuo mömmöjen syöttäminen, ihan väärä asia. 

ADHD ei ole älyllinen vamma! Teen töitä akateemisella koulutuksella, mutta olen aina tehnyt luovaa työtä. Ja työni on ollut välillä hyvinkin vaativaa, esim. kansainvälistä.

Jos teet töitä akateemisella koulutuksella, ymmärrät varmasti että et ole tilastollisesti katsoen tyypillinen ADHD-tapaus. 

Iso osa älykkäistä ADD (nyk. ADHD) ihmisistä on ilman diagnoosia. Eivätkä he siksi näykään missään tilastoissa.

kyllä omalla luokallakin ysärillä oli muutama jolla selkeästi oli ko ongelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lainaa koko viestiä, kun on niin pitkä, mutta tähän haluan kommentoida:

"Henkilö pystyy kuitenkin halutessaan keskittymään, eli kyse ei ole tarkkaavaisuuden ongelmasta, vaan motivaatio- tai käytösongelmasta."

Yksi adhd:n piirre on hyperfokus eli ihminen kykenee uppoutumaan mielenkiintoiseen asiaan hyvin keskittyneesti ja pitkäksi aikaa. Adhd:ssa ei siis ole kyse siitä, että ei kykenisi keskittymään ollenkaan, vaan se on pikemminkin tarkkaavuuden säätelyn ongelma. Tämä liittyy aivojen dopamiinitasoihin. Tehtävän pitää olla joko erittäin mielenkiintoinen, jännittävä tai kiireellinen, jotta adhd-aivot tuottavat tarpeeksi dopamiinia, jotta keskittyminen pysyy yllä.

Aiemmin tuota pidettiin "hajamielisten professoreiden" luonteenpiirteenä. Keskittyy omaan tutkimuskohteeseensa niin innokkaasti että unohdetaan ajan kuluminen ja esim. voidaan laiminlyödä tavallinen päivärytmi, ruokailu, uni.

Nykyään syvällisesti jostain tietysti aihepiiristä kiinnostuneet lapset saavat helposti autistin leiman.

Myös autisteilla on hyperfokusta ja usein erityismielenkiinnonkohteita, joihin perehtyvät syvällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska baitti. Ei oo joka toisella, eikä ole ainakaan täällä helppo saada dg missä asun. Naisten diagnoosit ovat nousussa, koska meitäkin viimein kuunnellaan ja ymmärretään miten ADHD ilmenee naisilla usein eri tavalla, kuin miehillä. Sain oman diagnoosin viime vuonna ja elämä on asettunut rauhallisiin uomiinsa oikean lääkityksen ja terapian myötä. Ei sillä, etteikö oireet yhä vituttaisi mua viikottain, mutta on tää helpompaa näin. 

ADHD on tosiaan muotia lähinnä naisten keskuudessa. Suurin osa miehistä pudistelee päätään koko ilmiölle.

Kuitenkin paljon suuremmalla osalla miehistä on ADHD -diagnoosi, kuin naisista. 

"Yleisyys ja luvut

Miehet: Esimerkiksi erään Helsingin yliopiston tutkimusaineiston mukaan ADHD-diagnoosi tai -lääkitys oli 2,1 prosentilla miehistä. Yhdysvaltalaisen National Institute of Mental Health -laitoksen mukaan aikuisilla miehillä esiintyvyys on noin 5,4 prosenttia. [1, 2]

Naiset: Vastaavassa suomalaisessa aineistossa osuus oli 1,7 prosenttia naisista. Yhdysvalloissa vastaava luku aikuisilla naisilla on noin 3,2 prosenttia. [1, 2]"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lainaa koko viestiä, kun on niin pitkä, mutta tähän haluan kommentoida:

"Henkilö pystyy kuitenkin halutessaan keskittymään, eli kyse ei ole tarkkaavaisuuden ongelmasta, vaan motivaatio- tai käytösongelmasta."

Yksi adhd:n piirre on hyperfokus eli ihminen kykenee uppoutumaan mielenkiintoiseen asiaan hyvin keskittyneesti ja pitkäksi aikaa. Adhd:ssa ei siis ole kyse siitä, että ei kykenisi keskittymään ollenkaan, vaan se on pikemminkin tarkkaavuuden säätelyn ongelma. Tämä liittyy aivojen dopamiinitasoihin. Tehtävän pitää olla joko erittäin mielenkiintoinen, jännittävä tai kiireellinen, jotta adhd-aivot tuottavat tarpeeksi dopamiinia, jotta keskittyminen pysyy yllä.

Aiemmin tuota pidettiin "hajamielisten professoreiden" luonteenpiirteenä. Keskittyy omaan tutkimuskohteeseensa niin innokkaasti että unohdetaan ajan kuluminen ja esim. voidaan laiminlyödä tavallinen päivärytmi, ruokailu, uni.

Nykyään syvällisesti jostain tietysti aihepiiristä kiinnostuneet lapset saavat helposti autistin leiman.

"Autistin leiman" 🙄. Meinaat, että nykyään autistit tunnistetaan autisteiksi. 

Koko tuo "hajamielisen professorin" karikatyyrihän ON autisti. Ne ihmiset on olleet autisteja. Mäkään en vuosikymmeniin tajunnut olevani autismin kirjolla, kun aattelin olevani vain sellainen, niin kuin puolet suvustakin on 😃.