Kumman asuinpaikan valitsisit yli viisikymppisenä, jos faktat ovat nämä?
Nykyinen, pieni alle 50 m2 okt maalla. Ei rantaa lähellä, mutta kaunis maisema ja viihtyisä tontti. Vilkas tie lähellä, liikenteen äänet kuuluu ja naapureita muutama näköetäisyydellä. Mutta remontoitu täysin mieleiseksi, velaton ja erittäin edullinen asumiskuluiltaan, vain 120€/kk.
Tai 100 m2 hyväkuntoinen talo meren rannassa. Yksi naapuri näköetäisyydellä, mutta harvoin paikalla. Tontti metsää ja kallioita, eli marjametsät ja kalavedet vieressä, ja rantasauna. Todella rauhallinen paikka. Mutta velkaa pitäisi ottaa ja lyhennys+kulut olisi kuukaudessa noin 800-1000€ kohtuuajalla.
Kaipaan näkökulmia omaan pohdintaan.
Kommentit (94)
Ap jos sä yksin asut, niin unohda se iso kiinteistö. Ei meinaa riittää aika pitää huolta yksin kaikista kiinteistöön liittyvistä asioista. Myös kotivakuutus on isompi. Kiinteistövero ja lämmitys maksaa enemmän. Jos tulee putkirikko niin siinähän maksat yksin sitten pienestäkin korjauksesta tonnin jos sattuu lauantaille. Sunnuntaina se on jo tonni viissataa.
Asuntolaina maksettu ja isommat rempat tehty ja nyt voi seurata maailman menoa huvittuneena sivullinen. Ja tehdä työkeikkaa, kun siltä tuntuu. Elämä toisiaan alkaa viisikymppisenä
Katto jos alkaa vuotamaan niin katsopa kuinka paljon vesikaton uusiminen ja korjaus maksaa. Ja katso myös paljonko kotivakuutus ja kiinteistövero on . Mikä lämmitysmuoto?
Se vähän riippuisi siitä miten se oma selusta on turvattu työttömyyden, sairauden, yms. Vanhemmiten olen alkanut ajattelemaan pienemmin, merenrantaa pääsee ihailemaan paikallislipun hinnalla lähisaariin tai polkypyörällä.
Sen ekan. siitä jää kaikkeen elämiseen hyvin rahaa. Kaikki kallistuu. Muutaman vuoden päästä mietit kuinka ihanan halpaa siinä Ekassa on asua. Siitä merenranta asunnosta voi tulla myös taakka.
Tai toki se voi olla hyväkin asia, jos ei lähes tonni enemmän kuukaudessa tunnu missään.
Kulutkin on varmaan tuplat?
Vierailija kirjoitti:
Merenrannalle jos p3rse kestää, saa siitä joskus omansa pois
En laskisi sen varaan että merenrannassakaan saisi omiaan pois mutta varmasti ainakin nollasta poikkeavan summan ja kiinteistön saa ylipäätään kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka haluaa meren rannalle? Kesällä liian kylmä ja talvella liian lämmin. Talo jostain järven rannalta Itä-Suomesta
"Talvella liian lämmin" BUAHAHAhahahahahahah.
Aloittaja ei vastaa kysymyksiin. Siitä päätellen aloitus on kuvitelmaa vaan. Että tällainen leikkimielinen ajatuspeli.
Velaton tietysti.Ikinä ei tiedä tässä iässä mitä tapahtuu,niin parempi kun ei velkataakkaa.
Mee myytiin just okt ja ollaa täysin velattomia🥳🥳🥳Eikä ikinä oteta enää penniäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä edes tekisit isolla kodilla? Eihän sun lapset asu enää kotona. Sijoittaisin rahaa, asuisin nykyisessä.
Isolla kodilla? Euroopan periferian harvimmin asutun maan lammakset on todella saatu uskomaan että tsadin siivouskomeron kokoinen "asunto" olisi jollain tapaa normaali saati sitten edes ihmisasunnoksi kelpaava.
50m2 omakotitalokin on heti leikkimökistä seuraava mutta todennäköisesti OK koska omakotitaloon kuuluu aina omaa pihaa ja terassia sekä jonkinlaista varastorakennusta ja autotallia. 100m2 omakotitalo ei ole vielä millään tavalla liian suuri yhdelle ihmiselle kun ihmisasunnossa kuuluukin olla oma huoneensa nukkumiseen, keittiölle/ruokailuun, olohuoneeksi ja jonkin sortin harrastekäyttöön/vierashuoneeksi sekä varastotilaa.
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuisi siitä miten se oma selusta on turvattu työttömyyden, sairauden, yms. Vanhemmiten olen alkanut ajattelemaan pienemmin, merenrantaa pääsee ihailemaan paikallislipun hinnalla lähisaariin tai polkypyörällä.
Huomaa miten irrallaan kerrostaloslummeihin sullottu karja alkaa olla perinteisestä suomalaisesta elämänmuodosta kun omarantaisen omakotitalon verrokiksi ehdotetaan jotain lähiön kerrostalokoppia josta pääsee bussilla katsomaan rantaan tai edes kerrostaloslummia jossa talorivin välistä näkee pilkahduksen järveä tai merta.
Nämä eivät kykene enää edes hahmottamaan mitä omakotitalossa saati sitten omarantaisessa omakotitalossa asuminen tarkoittaa.
En usko, että haluaisin asua noin syrjässä. Mutta yleisesti ottaen eihän tällaiseen voi vastata, kun vastas riippuisi siitä, mikä on oma työtilanne ja palkka, säästöt, muu omaisuus, perhetilanne, terveystilanne ja oma kunto, millaista elämää haluaa elää, kuinka hyvin viihtyy työssä, millä paikkakunnilla nämä talot sijaitsevat, jne. Jas erityisesti vaikuttaa se, onko jompaan kumpaan taloon tai paikkakuntaan itsellä jotain tunnesiteitä, missä asuvat läheiset ja ystävät, jne. Ajatuksena tosin merenrantatalo kuulostaa kiinnostavammalta, mutta riippuisi niin monesta asiasta, että tekisi päätöstä pelkän rannan perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä edes tekisit isolla kodilla? Eihän sun lapset asu enää kotona. Sijoittaisin rahaa, asuisin nykyisessä.
Isolla kodilla? Euroopan periferian harvimmin asutun maan lammakset on todella saatu uskomaan että tsadin siivouskomeron kokoinen "asunto" olisi jollain tapaa normaali saati sitten edes ihmisasunnoksi kelpaava.
50m2 omakotitalokin on heti leikkimökistä seuraava mutta todennäköisesti OK koska omakotitaloon kuuluu aina omaa pihaa ja terassia sekä jonkinlaista varastorakennusta ja autotallia. 100m2 omakotitalo ei ole vielä millään tavalla liian suuri yhdelle ihmiselle kun ihmisasunnossa kuuluukin olla oma huoneensa nukkumiseen, keittiölle/ruokailuun, olohuoneeksi ja jonkin sortin harrastekäyttöön/vierashuoneeksi sekä varastotilaa.
Joo no hold your horses. Lähinnä yksin asuessa kulut kauhistuttaa. Suuremmat kulut kuten lämmitys, kotivakuutus, työmäärä ulkona ja sisällä, remontontiyllärit. Mä en jaksa tehdä ulkotöitä kesät talvet ja siivota isoa taloa. Kahden tää jakautuu kahdelle, mut yksin en jaksa lumitöitä nytkään saatikka eläkeiässä.
Siis suuret menot plus velanhoitomaksut kuukausittain päälle. Ja sitä ikääkin on tällä mielikuvitustilanteen aapeellä. Hänhän ei tarkenna mitään seikkaa eikä vastaa kysymyksiin, joten mielikuvitustilanne on kyseessä.
Eka ajatus oli kuka tämän mun nykyisen talon ostaisi? Mummonmökkini on osa autioituvaa Suomea ja kumpikin meistä kasvaa joku päivä horsmaa.