Lue keskustelun säännöt.
Lukio on kokenut inflaation – ylioppilaslakki ei enää automaattisesti kerro korkeasta osaamisesta
13.08.2026 |
Lukion arvo on mielestäni kokenut melkoisen inflaation. Nykyään lukioon pääsee joillakin paikkakunnilla jopa noin viiden tai kuuden keskiarvolla. Kun lähtötaso on näin vaihteleva ja lukion voi suorittaa hyvinkin erilaisilla valmiuksilla, on vaikea ajatella, että pelkkä ylioppilaaksi valmistuminen kertoisi automaattisesti kovasta akateemisesta tasosta.
Jos myös heikommalla peruskoulun keskiarvolla lukioon pääsee ja sieltä valmistutaan ylioppilaaksi, herää väistämättä kysymys siitä, kuinka vaativa ylioppilastutkinto todellisuudessa on. En tarkoita, etteikö lukiossa olisi paljon opiskeltavaa tai etteivätkö ylioppilaskokeet vaatisi työtä. Mutta ylioppilastutkinnon suorittaminen ei yksinään ole enää mikään erityinen osoitus poikkeuksellisen hyvästä koulumenestyksestä.
Paljon olennaisempaa olisi katsoa mitä arvosanoja opiskelija ylioppilaskokeista saa, eikä vain sitä, että hän on saanut lakin. Ylioppilaslakki kertoo, että tutkinto on suoritettu, mutta ei vielä kerro, kuinka vahva osaaminen sen taustalla todellisuudessa on.
Kommentit (71)
Lukion käyminen on fiksu valinta kaikille lukion käyneille. Lukio on ennenkaikkea yleissivistävä ja kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Ei se lakki mitään varsinaisesti merkitse..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣
Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣
Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi
En mutta aiheesta löytyy kirjallisuutta. Voit vaikka googlata "iq and profession".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen kehui kuinka viisas poikansa on kun pääsi lukioon ja meidän poika ei kuulemma pärjää kun valmistui datanomiksi. Nyt neljä vuotta myöhemmin meillä poika valmistuu pelisuunnittelijaksi ja on hyväpalkkainen työpaikka tiedossa ja sukulaisen poika on makkaratehtaalla. Että eipä lukio takaa aina edes jatko-opiskelupaikkaa.
Mitä pelejä poikasi on ollut suunnittelemassa?
Se on pelimies🤣
-eri
Iso syy on siinä, että lukeminen on kokenut inflaation. Oppilaiden syvälukutaito on todella heikko esim. 90-lukuun verrattuna, kun uutisetkin luetaan somesta eikä kirjallisuutta enää harrasteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio voi valmistaa ihmista akateemiseen tutkintoon. Eri asia sitten on, miten hyvin oppi pysyy päässä ja kuinka hyvin lukio päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?
Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.
Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?
Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?
Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.
En nyt yhtään vähättele, mutta huomautan vain, että ensiapukurssin voi käydä ja ensiapua voi osata antaa, vaikka valitsisi lukionkin. Ei ensiavun antamiseen sentään 3-vuotista lähihoitajakoulutusta tarvita.
Mutta sinänsä, kyllä käytännön taitojakin tulee arvostaa. Nehän ovat aivan välttämättömiä.
Maailman mittakaavassa vain on yleisesti niin, että käytännön työn tekijöistä on ylitarjontaa, ja teoriatiedon omaksumista vaativista asiantuntijoista on puolestaan pulaa, ja tämä vaikuttaa väistämättä myös arvostukseen ja näkyy palkkauksessakin. Molempia kuitenkin tarvitaan, kuten totesit. Lisäksi tarvitaan niitäkin, jotka hallitsevat molemmat, sekä käytännön että teorian. Koska mitäpä me pelkällä teorialla tekisimme, jos sitä ei kukaan koskaan soveltaisi käytäntöön? Tai miksi edes loisimme sellaisia teorioita, joiden tarve ei kumpuaisi jostain käytännössä esiintyvästä ongelmasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on ihan tampio. Tuollaisen tekstin jälkeen on aika selkeää, että ap ei ole koskaan lukiota käynyt itse.
No, ei tietenkään ylioppilaslakki kerro mitään muuta kuin, että henkilö on lukion suorittanut. Sen suorittaa paljon hyvin eritasoista porukkaa, koska suurin osa Suomessa kirjoittaa ylioppilaaksi! Yo-kirjoitusten arvosanat sitten kertoo jotain. Ja tämän jälkeenhän se opiskelijaura vasta alkaa yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣
Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi
En mutta aiheesta löytyy kirjallisuutta. Voit vaikka googlata "iq and profession".
Juu, kyllä näin on, että pitempi koulutus myös nostaa älykkyyttä, koska se haastaa aivoja kehittymään. Usein älykkäämmät yksilöt myös valitsevat pidemmän koulutuspolun, koska teoriaopinnoissa menestyminen on heille helpompaa kuin vähemmän älykkäillä, ja sitä kautta voi saavuttaa fyysisesti vähemmän kuluttavan työn, arvostusta ja paremman tulotason, joka mahdollistaa huolettomamman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣
Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi
En mutta aiheesta löytyy kirjallisuutta. Voit vaikka googlata "iq and profession".
Juu, kyllä näin on, että pitempi koulutus myös nostaa älykkyyttä, koska se haastaa aivoja kehittymään. Usein älykkäämmät yksilöt myös valitsevat pidemmän koulutuspolun, koska teoriaopinnoissa menestyminen on heille helpompaa kuin vähemmän älykkäillä, ja sitä kautta voi saavuttaa fyysisesti vähemmän kuluttavan työn, arvostusta ja paremman tulotason, joka mahdollistaa huolettomamman elämän.
On ihan älytöntä verrata sähköasentajaa ja diplomi-insinööriä keskenään ikään kuin kyse olisi samantasoisista koulutuksista. Diplomi-insinööri on ylempi korkeakoulututkinto, kun taas sähköasentajan koulutus on toisen asteen ammatillinen tutkinto. Niiden tavoitteet, sisältö ja vaatimustaso ovat aivan erilaiset.
Yhtä järjetöntä olisi verrata suoraan lukiolaista diplomi-insinööriin. Lukio antaa yleissivistävät valmiudet ja toimii väylänä jatko-opintoihin, kun taas DI on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, joka vaatii vuosien opiskelua ja huomattavasti syvempää teoreettista osaamista.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sähköasentaja olisi ihmisenä ”tyhmempi” tai että hänen ammattinsa olisi vähempiarvoinen. Koulutuksia voi verrata koulutustason ja vaatimusten perusteella, mutta ihmisen älykkyyttä ei voi päätellä hänen ammattinimikkeestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ei tietenkään ylioppilaslakki kerro mitään muuta kuin, että henkilö on lukion suorittanut. Sen suorittaa paljon hyvin eritasoista porukkaa, koska suurin osa Suomessa kirjoittaa ylioppilaaksi! Yo-kirjoitusten arvosanat sitten kertoo jotain. Ja tämän jälkeenhän se opiskelijaura vasta alkaa yliopistossa.
No ei ne yliopistonkaan arvosanat kerro muusta kuin sen hetkisestä osaamisesta. Arvosanat on vain kurssien suoritusmerkintöjä. Varsinainen menestys tai menestymättömyys punnitaan kyllä vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen työelämässä. Arvosanojen lisäksi pitää kyetä myös löytämään työpaikka, toimimaan työyhteisössä ja luomaan ura.
Ja miksi lukio olisi pelkästään vain niille hikareille, miksei keskitason oppilaatkin saisi opiskella lisää!?! Ne parhaathan sieltä jatkaa sitten opiskeluja yliopistoon ym. Oma lapseni lähti lukioon 7,5 arvosanalla. Ei ole poltetta mihinkään tiettyyn amislinjaan ja näin saa lisää aikaa miettiä mitä haluaa isona tehdä. Ja tuskin siitä ylioppilastutkinnosta haittaakaan on jatkossa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on ihan tampio. Tuollaisen tekstin jälkeen on aika selkeää, että ap ei ole koskaan lukiota käynyt itse.
Ja lukiosta tulee tuollaisia ”sivistyneitä” keskutelioita?? 😂 Anna mun kaikki kestää! Tämä kommentti kertoo kyllä huomattavasti enemmän sinusta kuin minusta. Jos vastapuolen mielipide kuitataan heti sanalla ”tampio”, koska omat perustelut eivät riitä älykkääseen keskusteluun, niin ei siinä paljon lukion todistusta tarvitse esitellä. (Tässä näemme lukiolaisten fiksuuden, ja KIITOS sinulle, sinä osoitit sen.
Ja tuo ”et ole koskaan käynyt lukiota” -päätelmä on muuten melkoinen kristallipallo. 😂 Ilmeisesti sinulla on lukion lisäksi suoritettuna myös telepatian opinnot, kun pystyt päättelemään ihmisen koulutustaustan yhdestä kommentista.
Kannattaa ehkä keskittyä itse asiaan eikä yrittää tehdä keskustelusta älykkyystestiä. Se ei nimittäin näytä tässä vaiheessa erityisen hyvin sujuvan sinulta. 😉 Kiitos päibön nauruista ja siitä varmistuksesta, että lukio ei ainakaan tee fiksummaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣
Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi
En mutta aiheesta löytyy kirjallisuutta. Voit vaikka googlata "iq and profession".
Juu, kyllä näin on, että pitempi koulutus myös nostaa älykkyyttä, koska se haastaa aivoja kehittymään. Usein älykkäämmät yksilöt myös valitsevat pidemmän koulutuspolun, koska teoriaopinnoissa menestyminen on heille helpompaa kuin vähemmän älykkäillä, ja sitä kautta voi saavuttaa fyysisesti vähemmän kuluttavan työn, arvostusta ja paremman tulotason, joka mahdollistaa huolettomamman elämän.
On ihan älytöntä verrata sähköasentajaa ja diplomi-insinööriä keskenään ikään kuin kyse olisi samantasoisista koulutuksista. Diplomi-insinööri on ylempi korkeakoulututkinto, kun taas sähköasentajan koulutus on toisen asteen ammatillinen tutkinto. Niiden tavoitteet, sisältö ja vaatimustaso ovat aivan erilaiset.
Yhtä järjetöntä olisi verrata suoraan lukiolaista diplomi-insinööriin. Lukio antaa yleissivistävät valmiudet ja toimii väylänä jatko-opintoihin, kun taas DI on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, joka vaatii vuosien opiskelua ja huomattavasti syvempää teoreettista osaamista.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sähköasentaja olisi ihmisenä ”tyhmempi” tai että hänen ammattinsa olisi vähempiarvoinen. Koulutuksia voi verrata koulutustason ja vaatimusten perusteella, mutta ihmisen älykkyyttä ei voi päätellä hänen ammattinimikkeestään.
Mutuilusi tuntuu kauniillta ja tasa-arvoiselta, ja mielelläni siihen uskoisin, mutta tutkimukset kuitenkin taitavat osoittaa, että korkeampi koulutus korreloi korkeampaan älykkyyteen. Ei sille faktalle mitään voi, se kannattaa hyväksyä.
Pitkälippainen yo-hattu sopiikin hyvin aikaamme symboloimaan.
Lukio on vain välivuosia niille jotka eivät peruskoulun jälkeen tiedä mitä tehdä isona !
Oot kolme vuosikymmentä myöhässä mielipiteesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No, ei tietenkään ylioppilaslakki kerro mitään muuta kuin, että henkilö on lukion suorittanut. Sen suorittaa paljon hyvin eritasoista porukkaa, koska suurin osa Suomessa kirjoittaa ylioppilaaksi! Yo-kirjoitusten arvosanat sitten kertoo jotain. Ja tämän jälkeenhän se opiskelijaura vasta alkaa yliopistossa.
Äläs nyt. Kyllä lukio ja erityisesti ylioppilastutkinnon arvosanat.
Tämä käy ilmi esimerkiksibsiitä miten valtion päämiesten, kuten presidenrttien ja tai presidentiksi ehdolla olleiden koulutusta kirjoitetaan hyvin usein tavataan alleviivata sitä miten Stubb sai yloppilastutkintoon kuuluvasta reaalikokeesta hylätysn, johon monin verroin vähempiarvoista ha täysin toisarvoista on se, että hän ei antanut sen estää ja onkin sittemmin suorittanutbtohtorin tutkinnon, josta kyllä täällä moni tietää kertoa, että tuo väitös on huono koska se on tsrkistettu vääräsdä paikassa ja koska sen tekijä harrasraa aktiivisestinliikuntaa, eikä omaa tarpeeksi efes ylipainoa.
Stubbiin verrattuna ylioppilas tutkinnon suorittanut Pekka Haavisto taas on ylen viusas ja älykäs joka on varma seuraava tieteen , kirjallisuyden ha rauhannobelin saaja. Mutta Haavisto on niin vaatimaton, että hän on vain esiintynyt eauhanneuvottelijana tai professirina ja mitä tärkeintä Intrraiil oppaan kirjoittanut, johon verrattuna raamatti ja koraani ovat vain satukirjoja.
Niinpä. Ja juuri tämä vertaus paljastaa ongelman tässä ajattelutavassa. 😂
Jos kysytään, mitä hyötyä lukiolaisesta on kolaripaikalla, voidaan aivan yhtä hyvin kysyä, mitä hyötyä kirurgista on siellä. Ei kirurgikaan ala vaihtaa auton öljyjä tai korjata sähköjä. Kaikilla ammateilla on oma osaamisensa.
Ja yksi asia tuntuu tässä unohtuvan kokonaan: ammattikoululainenkin voi tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin. Ammattikoulu ei pyyhi yleissivistystä ihmisen päästä. 😂 Ammattikoulun käynyt voi myös jatkaa myöhemmin korkeakouluun ja vaikka lääkäriksi ja kirurgiksi asti. Ammattikoulu ei ole mikään älyllinen umpikuja.
Lähihoitaja voi osata elvyttää, antaa lääkkeitä ja pistoksia, tunnistaa epilepsiakohtauksen tai vakavan verensokerin laskun ja toimia tilanteessa, jossa jonkun henki voi olla vaarassa. Sähköasentaja osaa palauttaa sähköt, jos ne ovat poikki. Autonasentaja osaa korjata auton.
Ja kyllä, myös lukiolainen voi osata nämä asiat, mutta silloin se johtuu siitä, että hän on ne erikseen opetellut, ei siitä, että hän on käynyt lukion.
Jos kolaripaikalla toinen osaa kertoa Kustaa Vaasan kruunajaisvuoden ja toinen osaa elvyttää, niin tiedän kyllä, kumman osaamista siinä tilanteessa arvostan enemmän. 😂
Eikä tässä ole mitään lukion tai yleissivistyksen vähättelyä. Pointti on se, että koulutuspolku ei määrittele ihmisen älykkyyttä eikä ihmisarvoa. Ammattikoululainen voi tietää historian vuosiluvut, osata käytännön ammatin, jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka kirurgiksi. Ihan samalla tavalla kuin lukiolainenkin.
Ehkä kannattaisi siis lopettaa tämä ”lukio vastaan amis” -älykkyyskilpailu. Maailma tarvitsee molempia – ja vieläpä paljon muitakin osaajia. 😂