Lue keskustelun säännöt.
Lukio on kokenut inflaation – ylioppilaslakki ei enää automaattisesti kerro korkeasta osaamisesta
13.08.2026 |
Lukion arvo on mielestäni kokenut melkoisen inflaation. Nykyään lukioon pääsee joillakin paikkakunnilla jopa noin viiden tai kuuden keskiarvolla. Kun lähtötaso on näin vaihteleva ja lukion voi suorittaa hyvinkin erilaisilla valmiuksilla, on vaikea ajatella, että pelkkä ylioppilaaksi valmistuminen kertoisi automaattisesti kovasta akateemisesta tasosta.
Jos myös heikommalla peruskoulun keskiarvolla lukioon pääsee ja sieltä valmistutaan ylioppilaaksi, herää väistämättä kysymys siitä, kuinka vaativa ylioppilastutkinto todellisuudessa on. En tarkoita, etteikö lukiossa olisi paljon opiskeltavaa tai etteivätkö ylioppilaskokeet vaatisi työtä. Mutta ylioppilastutkinnon suorittaminen ei yksinään ole enää mikään erityinen osoitus poikkeuksellisen hyvästä koulumenestyksestä.
Paljon olennaisempaa olisi katsoa mitä arvosanoja opiskelija ylioppilaskokeista saa, eikä vain sitä, että hän on saanut lakin. Ylioppilaslakki kertoo, että tutkinto on suoritettu, mutta ei vielä kerro, kuinka vahva osaaminen sen taustalla todellisuudessa on.
Kommentit (71)
Lukio ei ole ikinä kertonut mistään osaamisesta, se on peruskoulun sivistävä jatke.
Kukaan lukion suorittanut ei osaa yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikorkeassa oli muut lukiolaisia, pätivät minkä kerkesivät, mutta kaikki ryhmätyöt vapaamatkustettiin, ja arvosanat ei ollut yhtään parempia. Kiinnostus tekemiseen ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?
Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.
Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?
Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?
Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.
Pakkohan se on laskea lukionkin tasoa, kun nelosen s2 oppilaatkin pääsevät tsemppi kasin todistuksella lukioon, vaikka edelleenkään ei osata laskea, kirjoittaa tai lukea.
Väistämättä tulee vähän hassu olo ajatuksesta, että ihminen voi tietää tarkalleen, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, mutta ei välttämättä osaa auttaa loukkaantunutta ihmistä, antaa ensiapua, elvyttää, vaihtaa auton rengasta tai ratkaista käytännön ongelmaa, jos sellainen tulee vastaan.
En tarkoita, etteikö historia tai yleissivistys olisi tärkeää. On tietenkin. Mutta pelkällä tiedolla ei pitkälle pärjätä, jos käytännön taidot puuttuvat kokonaan. Yhteiskunta tarvitsee myös niitä ihmisiä, jotka osaavat tehdä, korjata, hoitaa ja toimia silloin, kun tilanne oikeasti vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisterin paperitkin ovat kokeneet inflaation. Seuraavaksi vuoroon tulevat tohtorit.
Minun ylioppilaslakki on tällä hetkellä lääkerasiana. Oli epämukava käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulainen kehui kuinka viisas poikansa on kun pääsi lukioon ja meidän poika ei kuulemma pärjää kun valmistui datanomiksi. Nyt neljä vuotta myöhemmin meillä poika valmistuu pelisuunnittelijaksi ja on hyväpalkkainen työpaikka tiedossa ja sukulaisen poika on makkaratehtaalla. Että eipä lukio takaa aina edes jatko-opiskelupaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?
Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.
Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?
Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?
Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?
Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.
Samalla tavalla voisi kysyä, että mitä hyötyä kolaripaikalla on jos osaa pilkkoa sipulin tai vaihtaa autosta öljyt. Lukiossa voi käydä ensiapukursseja ja niistä saa opintopisteitä. Mutta jatketaan pohdintaa: Kolarissa loukkaantunut viedään sairaalaan leikkaukseen. Onko leikkauksen suorittaja todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt? Leikkauksen jälkeen potilas tarvitse psykologista apua. Onko psykologi todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt?
eri
Vierailija kirjoitti:
Matala keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa ei ole este lukio-opinnoissa menestymiselle, sanoo Pihtiputaan lukion rehtori Markku Piippo.
Tässä rehtori on mielestäni aivan oikeassa. On aika vanhanaikaista ajatella, että esimerkiksi 6–7 keskiarvolla peruskoulun päättävä nuori olisi automaattisesti huono oppilas tai ettei hän voisi menestyä lukiossa. Peruskoulun arvosanat kertovat senhetkisestä koulumenestyksestä, eivät ihmisen älykkyydestä, motivaatiosta tai siitä, mihin hän myöhemmin pystyy. Nuori voi löytää opiskelumotivaation vasta lukiossa ja kehittyä valtavasti.
Varsinkin pojat heräävät opiskelemaan usein lukio-opintojen ollessa yli puolenvälin. Näin on ollut vuosikymmenet. Ja miksi: pojat aikuistuvat ja kypsyvät keskim. tyttöjä hitaammin. Tämän vuoksion hyvä, että kutosen pspereillakin pääsee lukioon edes pienillä paikkakunnilla.
Ap ei ymmärrä muuten sivisryksestä mitään. Arvatkaapa, mikä lukion tärkein tehtävä on ollut ja on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pelkästään kirjaviisaasta ihmisestä saa aina hölmön/raasun vaikutelman. En ikinä haluais miestä joka tietää jostain historiasta vaikka mitä, mutta ei osaa vaihtaa lamppua tai autoon renkaita!
Lukioon pääsee siis säälivitosilla, yliopistoihin sitten marssitaan säälikutosilla. Eikä osata kunnolla edes puhua, mölistään jotain mölymalua. Jo on aikoihin eletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen kehui kuinka viisas poikansa on kun pääsi lukioon ja meidän poika ei kuulemma pärjää kun valmistui datanomiksi. Nyt neljä vuotta myöhemmin meillä poika valmistuu pelisuunnittelijaksi ja on hyväpalkkainen työpaikka tiedossa ja sukulaisen poika on makkaratehtaalla. Että eipä lukio takaa aina edes jatko-opiskelupaikkaa.
Mitä pelejä poikasi on ollut suunnittelemassa?
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskokeesta pääsee aina läpi 95%. Kun opiskelijoiden taso laskee, mahtuu tuohon 95% joukkoon jatkuvasti yhä heikompia ja heikompia opiskelijoita. Nykyään pääsee läpi jo todella pienellä osaamisella. Niin pienellä, ettei korkeakouluopinnoista selviytyminen ole mahdollista.
Mä lähdin lukioon seiskan keskiarvolla kun en keksinyt muutakaan peruskoulun jälkeen. Meni sinne pari mua huonompaakin. Valmistuin rimaa hipoen. Lukion jälkeen pyöräytin pari mukulaa ja tein välissä ns paskaduunia elääkseni. Jäin yh:ksi kun mies löysi toisen naisen. Menin takas paskaduuniin. Lopulta kyllästyin siihen elämään ja onneksi löysin mielenkiintoisen ammatin. Opinnot kestivät 2 vuotta aikuisamiksessa, koska lukio-opintoja hyväksiluettiin, niin tarvitsi opiskella vain ammattiopinnot.
Koulun jälkeen ei ole enää tarvinnut paskaduunia tehdä.
Ei sieltä lukiosta kaikkien tarvitse korkeakouluun ja huippu-uralle päätyä. Hyödyllisiä kansalaisia tarvitaan muitakin kuin akateemisia. Itseasiassa suurin osa työmyyristä ja yhteiskunnan pyörittäjistä on muita kuin korkeakoulutettuja. Lukio antaa monelle lisäaikaa löytää oma paikkansa ja onhan se yleissivistävä oppilaitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matala keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa ei ole este lukio-opinnoissa menestymiselle, sanoo Pihtiputaan lukion rehtori Markku Piippo.
Tässä rehtori on mielestäni aivan oikeassa. On aika vanhanaikaista ajatella, että esimerkiksi 6–7 keskiarvolla peruskoulun päättävä nuori olisi automaattisesti huono oppilas tai ettei hän voisi menestyä lukiossa. Peruskoulun arvosanat kertovat senhetkisestä koulumenestyksestä, eivät ihmisen älykkyydestä, motivaatiosta tai siitä, mihin hän myöhemmin pystyy. Nuori voi löytää opiskelumotivaation vasta lukiossa ja kehittyä valtavasti.
Varsinkin pojat heräävät opiskelemaan usein lukio-opintojen ollessa yli puolenvälin. Näin on ollut vuosikymmenet. Ja miksi: pojat aikuistuvat ja kypsyvät keskim. tyttöjä hitaammin. Tämän vuoksion hyvä, että kutosen pspereillakin pääsee lukioon edes pienillä paikkakunnilla.
Ap ei ymmärrä muuten sivisryksestä mitään. Arvatkaapa, mikä lukion tärkein tehtävä on ollut ja on?
Olipas harvinaisen nolo ja typeärä vastaus sinulta! 🙈 Veikkaan että oot seiskan oppilas lukiossa.
🤣 Ja nyt täytyy kyllä sanoa, että tässä menee perustelut jo melkoiselle akrobatialle.
”Pojat kypsyvät myöhemmin, joten on hyvä, että kutosen keskiarvolla pääsee lukioon.” Eli jos nuori ei vielä peruskoulun lopussa hallitse niitä taitoja, joita lukio-opinnoissa tarvitaan, ratkaisuksi tarjotaan lisää vaativaa teoriaopiskelua? Kuulostaa enemmän ongelman siirtämiseltä kuin sen ratkaisemiselta.
Totta kai nuoret kehittyvät eri tahtiin. Mutta ei sukupuoli automaattisesti tarkoita sitä, että heikot perustaidot muuttuvat itsestään vahvoiksi lukion ensimmäisen vuoden aikana. Eikä lukio ole mikään odotushuone, jossa voidaan rauhassa odottaa opiskelijan ”kypsymistä”.
Ja tämä ajatus siitä, että lukioon pääseminen olisi jotenkin erityinen osoitus älykkyydestä, on muutenkin huvittava. Jos lukioon pääsee kuutosella ja ammattikouluun samalla keskiarvolla menevä leimataan tyhmäksi, niin ongelma ei ehkä ole nuorten älykkyydessä vaan meidän asenteissamme.
Lukio antaa yleissivistystä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Ammatillinen koulutus antaa konkreettisen ammatin ja käytännön osaamista. Molempia tarvitaan.
Sivistynyt ihminen ymmärtää myös sen, ettei kaikkien tarvitse valita samaa koulutuspolkua. 😉
Vierailija kirjoitti:
Lukio ei ole ikinä kertonut mistään osaamisesta, se on peruskoulun sivistävä jatke.
Kukaan lukion suorittanut ei osaa yhtään mitään.
Ei nykyään amiksenkaan suorittaneet osqq yhtään mitään, edes sitä ammattia johon valmistuivat.
Ja vasta tämän havainnon teit?
Ylioppilastutkinnon arvo kuitenkin nousi huomattavasti jokunen vuosi sitten kun korkeakoulu ja yliopistovalinnoissa alettiin suosia ensi-sijaisesti parhaimmat arvosanat kirjoittabeita, niin että pääsykokeeseen joutuisi "vain" jos ei olisi kirjoittanut "tarpeeksi hyvin"
Kun taas vuosikymmeniä oli tilanne, että riippumatta arvosanoista, niin arviolta 98,8% piti silti selättää lisäksi pääsykoe.
Toki ylioppilaille tällöinkin oli useimmille aloille oma kiintiönsä (vastaavaa kiintiötä ei ollut amnattikoulusta valmistuneille) mutta hakuvaiheessa ei hakijan tarvinnut erikseen nimetä kummassa kiintiössä hän halusi tulla valtuksi.
Tapana oli, että ensin täytettiin yo-arvosanoista ja pääsykokeista eniten pisteitä saaneiden kiintlö ja tämän jälkeen paikan saivat he, jotka olivat pärjänneet pääsykokeissa parhaiten.
Toki tällöinkin ammattikoulupohjalta pääsy oli enemmän ja vähemmän vaikeampaa jo siksi, että heillä ei ollut mahd.päästä edes teoriassa ylioppilaskiintiössä sisään
Nyt pääsykoe kiintiö on vieläkinon monin paikoin pienempi ja ainakin kaikkein suosituimmille aloille saa olla mieluustu useampi laudatur kirjoitettuna, että paikka aukeaa.
Toisakta pääsykokeen ja ylppäreiden arvosanojen peusteella paikan saamisen rinnalla yhä useampaan paikkaan voi päästä ns. avoimen väylää pitkin.
Vaikka toisaalta niissäkin moni avoimen kautta paikkansa ssanut olisi voinut tod.näköisesti saad paikkansa yhtälailla pääsykokeen kautta koska ei useinkaan riitä, että hakijalla on koossa on n. määrä avoimen opintoja, vaan "taas" suoritetaan valintaa, nyt katsomalla kenellä on parhaat arvosanat.
Oma kompastuskivensä on monille myös ensikertalaiskiintiö, eikä moni hakija uskalla tai halua ottaa ensimmäistäkään opiskelupaikkaa, elkei se ole "täysin oma juttu" , koska pelkää menettävänsä "ensikertalais-statuksensa",. Ei siitä montaa lisäpistettä saa mutta kun se himoittu opuskeliupaikka vli olla kiinni siitä pisteestä tai sen puolikkaasta, niin on vähintään ison harkinnan paikka, miten toimii.
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.
Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂
Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.