Lukio on kokenut inflaation – ylioppilaslakki ei enää automaattisesti kerro korkeasta osaamisesta

Monille tulee yllätyksenä, että älykkyysosamäärä ei nouse yhtään antamalla tutkintopaperin kouraan.

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi lukio olisi pelkästään vain niille hikareille, miksei keskitason oppilaatkin saisi opiskella lisää!?! Ne parhaathan sieltä jatkaa sitten opiskeluja yliopistoon ym. Oma lapseni lähti lukioon 7,5 arvosanalla. Ei ole poltetta mihinkään tiettyyn amislinjaan ja näin saa lisää aikaa miettiä mitä haluaa isona tehdä. Ja tuskin siitä ylioppilastutkinnosta haittaakaan on jatkossa.. 

Minustakin on aivan ok lähteä lukioon, jos ei vielä tiedä, mitä haluaa, eikä todistus ole toisaalta niin huonokaan, että olisi tarvetta jäädä TUVA-koulutukseen (10. luokalle) arvosanoja korottamaan. 

Läheskään kaikki alle 7:n keskiarvolla tulevat eivät lukiosta valmistu, vaan huomaavat jossain vaiheessa, ettei yleissivistävä koulutus ole heitä varten, ja vaihtavat sitten johonkin amikoulutukseen, mutta sekin on minusta ok. Ei se lukiossa vietetty aika silti hukkaan mene, vaan on osa kasvuprosessia ja omaan itseensä tutustumista, ja kyllähän siellä yleensä jotain hyödyllistäkin voi oppia, vaikka psykologiaa tai kieliä, vaikka ei ylioppilaaksi kirjoittaisikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.

Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.

🤣 Nyt on kyllä niin vahva väite, että tekisi mieli tarkistaa, onko tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa.

Eli ilmeisesti ammattikoulu ei ainoastaan opeta ammattia, vaan laskee ihmisen älykkyyttä ihan itsestään. 🤣

Jos tämä pitäisi paikkansa, niin pitäisi varmaan alkaa pelätä sähköasentajia, lähihoitajia, autonasentajia ja kokkeja – heidän älykkyytensä kun ilmeisesti vain romahtaa sitä mukaa, mitä enemmän he oppivat omaa ammattiaan.

Onneksi todellisuus ei toimi näin. Ammatillinen koulutus ei tyhmennä ketään. Päinvastoin: se voi vaatia erittäin paljon käytännön ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja osaamista. On aika erikoinen ajatus, että ihmisen älykkyys muka riippuisi siitä, valitseeko hän lukion vai ammattikoulun. 😂

Tätä on ihan mitattu. Sähkötekniikan DI on keskimäärin selvästi älykkäämpi kuin sähköasentaja. 

Ootko ite mitannut??? 🤣🤣🤣🤣

Sähköasentaja voi myös jatkaa dippainsiksi

Hyvin harva jatkaa. Ja se joka jatkaa on sitten DI itsekin

Ehkä se oli huipussaan siihen maailman aikaan kun lakki oli harvoilla ja sitä pidettiin koko kesä! Eihän se ole vuosikausiin ollut kuin yleissivistävä mistä jatketaan sitten eteenpäin.

Hyvät paperit lukiosta kertovat paljon ihmisestä. Yläkoulun päättötodistuksella on paljon merkitystä, mihin lukioon pääsee/joutuu.

Työkaverin tytär pääsi haluamaansa, tavoiteltuun lukioon, koska todistuksen ka. peruskoulusta oli yli 9. B:n paperit kirjoitti hädin tuskin. Taisi olla naapurikunnan peruskoulussa ysipäivät menossa ja moni parempi oppilas jäi suosikkilukiosta pois.

Monissa maissa toiseen asteen koulutus on enemmän samalla viivalla, eikä näin kahtia jakautunut kuin Suomessa. Tarkoitan Ruotsin tyyppistä ammattilukioa, missä on erilaisia linjoja, toiset ovat käytännönläheisempiä ja toiset yleissivistävämpiä. 

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskokeesta pääsee aina läpi 95%. Kun opiskelijoiden taso laskee, mahtuu tuohon 95% joukkoon jatkuvasti yhä heikompia ja heikompia opiskelijoita. Nykyään pääsee läpi jo todella pienellä osaamisella. Niin pienellä, ettei korkeakouluopinnoista selviytyminen ole mahdollista.

Siksi on AMK-tason lastentarhoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?

Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.

Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?

Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?

Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.

Samalla tavalla voisi kysyä, että mitä hyötyä kolaripaikalla on jos osaa pilkkoa sipulin tai vaihtaa autosta öljyt. Lukiossa voi käydä ensiapukursseja ja niistä saa opintopisteitä. Mutta jatketaan pohdintaa: Kolarissa loukkaantunut viedään sairaalaan leikkaukseen. Onko leikkauksen suorittaja todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt? Leikkauksen jälkeen potilas tarvitse psykologista apua. Onko psykologi todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt?

eri

Niinpä. Ja juuri tämä vertaus paljastaa ongelman tässä ajattelutavassa. 😂 

Jos kysytään, mitä hyötyä lukiolaisesta on kolaripaikalla, voidaan aivan yhtä hyvin kysyä, mitä hyötyä kirurgista on siellä. Ei kirurgikaan ala vaihtaa auton öljyjä tai korjata sähköjä. Kaikilla ammateilla on oma osaamisensa.

Ja yksi asia tuntuu tässä unohtuvan kokonaan: ammattikoululainenkin voi tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin. Ammattikoulu ei pyyhi yleissivistystä ihmisen päästä. 😂 Ammattikoulun käynyt voi myös jatkaa myöhemmin korkeakouluun ja vaikka lääkäriksi ja kirurgiksi asti. Ammattikoulu ei ole mikään älyllinen umpikuja.

Lähihoitaja voi osata elvyttää, antaa lääkkeitä ja pistoksia, tunnistaa epilepsiakohtauksen tai vakavan verensokerin laskun ja toimia tilanteessa, jossa jonkun henki voi olla vaarassa. Sähköasentaja osaa palauttaa sähköt, jos ne ovat poikki. Autonasentaja osaa korjata auton.

Ja kyllä, myös lukiolainen voi osata nämä asiat,  mutta silloin se johtuu siitä, että hän on ne erikseen opetellut, ei siitä, että hän on käynyt lukion.

Jos kolaripaikalla toinen osaa kertoa Kustaa Vaasan kruunajaisvuoden ja toinen osaa elvyttää, niin tiedän kyllä, kumman osaamista siinä tilanteessa arvostan enemmän. 😂

Eikä tässä ole mitään lukion tai yleissivistyksen vähättelyä. Pointti on se, että koulutuspolku ei määrittele ihmisen älykkyyttä eikä ihmisarvoa. Ammattikoululainen voi tietää historian vuosiluvut, osata käytännön ammatin, jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka kirurgiksi. Ihan samalla tavalla kuin lukiolainenkin.

Ehkä kannattaisi siis lopettaa tämä ”lukio vastaan amis” -älykkyyskilpailu. Maailma tarvitsee molempia – ja vieläpä paljon muitakin osaajia. 😂

Lukiolaiselle (osalle) opetetaan matemaattis luonnontieteelliset työkalut teoreettisten ongelmien ratkaisuun. Ammattikoululainen on koulutettu ratkaisemaan niitä konkreettisia ongelmia.

Ammattikoulu pyyhkii pois sen elämänvaiheen, kun nämä työkalut olisivat tehokkaimmin sisäistettävissä. Ammattikouluun haaskattua aikaa ei voi korvata myöhemmin oikein mitenkään. Järjestelmä on ihan tarkoituksella rakennettu näin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät paperit lukiosta kertovat paljon ihmisestä. Yläkoulun päättötodistuksella on paljon merkitystä, mihin lukioon pääsee/joutuu.

Työkaverin tytär pääsi haluamaansa, tavoiteltuun lukioon, koska todistuksen ka. peruskoulusta oli yli 9. B:n paperit kirjoitti hädin tuskin. Taisi olla naapurikunnan peruskoulussa ysipäivät menossa ja moni parempi oppilas jäi suosikkilukiosta pois.

Ei ne ylioppilaspaperit ole kovin tärkeät, välttämättä. Minun luokalta hyvästä lukiosta yksi poika sain A:n paperit ja pääsi opiskelemaan DI:ksi, ja valmistuikin jo. Toinen tuttu poika reputti yhden aineen, mutta pääsi ylioppilaaksi kompensaatiopisteillä, ja hänkin valmistui DI:ksi ja tekee nykyään hienoa, kansinvälistä uraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskokeesta pääsee aina läpi 95%. Kun opiskelijoiden taso laskee, mahtuu tuohon 95% joukkoon jatkuvasti yhä heikompia ja heikompia opiskelijoita. Nykyään pääsee läpi jo todella pienellä osaamisella. Niin pienellä, ettei korkeakouluopinnoista selviytyminen ole mahdollista.

Siksi on AMK-tason lastentarhoja.

Vain Suomessa! Mitenhän ne muut maat pärjää, kun siellä ei ole AMK:eja, vaan kaikki opiskelevat samojen yliopistojen laitoksilla, vain eri opintosuuntauksissa? 

Ylioppilaaksi pääsemisessä ei tarvita älykkyyttä. YO ei mittaa yleistä ÄO:ta, vaan opitun tiedon määrää, ulkoa opeteltuja asioita. Ja opiskeluahkeruutta. Jos ei lue tai opettele opintokirjoja niin ei pääse läpi vaikka olisi kuinka älykäs. 

Joo ei lukio ole mikään meriitti, ihan yhtä tyhmiä kuin amislaiset.

Ehkä tärkeintä on ymmärtää, että maailmamme muuttuu hyvin nopealla tahdilla. Enää ei ole yhtä tahoa ja yhtä totuutta, jonka voisi jakaa ja joka pitäisi oppia. 

Aletaan ymmärtää, että ei voi olla yhtä historiaa, joka luetaan ja opitaan.  Tajutaan, että voittajat kirjoittavat historian. Miettikää, miten monta eri versiosta tämänkin hetken maailmasta voidaan kirjoittaa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?

Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.

Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?

Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?

Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.

Samalla tavalla voisi kysyä, että mitä hyötyä kolaripaikalla on jos osaa pilkkoa sipulin tai vaihtaa autosta öljyt. Lukiossa voi käydä ensiapukursseja ja niistä saa opintopisteitä. Mutta jatketaan pohdintaa: Kolarissa loukkaantunut viedään sairaalaan leikkaukseen. Onko leikkauksen suorittaja todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt? Leikkauksen jälkeen potilas tarvitse psykologista apua. Onko psykologi todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt?

eri

Niinpä. Ja juuri tämä vertaus paljastaa ongelman tässä ajattelutavassa. 😂 

Jos kysytään, mitä hyötyä lukiolaisesta on kolaripaikalla, voidaan aivan yhtä hyvin kysyä, mitä hyötyä kirurgista on siellä. Ei kirurgikaan ala vaihtaa auton öljyjä tai korjata sähköjä. Kaikilla ammateilla on oma osaamisensa.

Ja yksi asia tuntuu tässä unohtuvan kokonaan: ammattikoululainenkin voi tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin. Ammattikoulu ei pyyhi yleissivistystä ihmisen päästä. 😂 Ammattikoulun käynyt voi myös jatkaa myöhemmin korkeakouluun ja vaikka lääkäriksi ja kirurgiksi asti. Ammattikoulu ei ole mikään älyllinen umpikuja.

Lähihoitaja voi osata elvyttää, antaa lääkkeitä ja pistoksia, tunnistaa epilepsiakohtauksen tai vakavan verensokerin laskun ja toimia tilanteessa, jossa jonkun henki voi olla vaarassa. Sähköasentaja osaa palauttaa sähköt, jos ne ovat poikki. Autonasentaja osaa korjata auton.

Ja kyllä, myös lukiolainen voi osata nämä asiat,  mutta silloin se johtuu siitä, että hän on ne erikseen opetellut, ei siitä, että hän on käynyt lukion.

Jos kolaripaikalla toinen osaa kertoa Kustaa Vaasan kruunajaisvuoden ja toinen osaa elvyttää, niin tiedän kyllä, kumman osaamista siinä tilanteessa arvostan enemmän. 😂

Eikä tässä ole mitään lukion tai yleissivistyksen vähättelyä. Pointti on se, että koulutuspolku ei määrittele ihmisen älykkyyttä eikä ihmisarvoa. Ammattikoululainen voi tietää historian vuosiluvut, osata käytännön ammatin, jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka kirurgiksi. Ihan samalla tavalla kuin lukiolainenkin.

Ehkä kannattaisi siis lopettaa tämä ”lukio vastaan amis” -älykkyyskilpailu. Maailma tarvitsee molempia – ja vieläpä paljon muitakin osaajia. 😂

Lukiolaiselle (osalle) opetetaan matemaattis luonnontieteelliset työkalut teoreettisten ongelmien ratkaisuun. Ammattikoululainen on koulutettu ratkaisemaan niitä konkreettisia ongelmia.

Ammattikoulu pyyhkii pois sen elämänvaiheen, kun nämä työkalut olisivat tehokkaimmin sisäistettävissä. Ammattikouluun haaskattua aikaa ei voi korvata myöhemmin oikein mitenkään. Järjestelmä on ihan tarkoituksella rakennettu näin.

Näkisin kyllä asian toisin. 

Lukiovaihe on juuri se ikä, kun ihmisen oma identiteetti alkaa kunnolla kypsymään, ja lukiossa se viedään ajattelemaan, että vain ylhäältä ja itsesi ulkopuolelta tuleva tieto on oikea ja jota noudattamalla olet "yhteiskuntakelpoinen".

Tai että vain yliopisto on parempi ja ainoa oikea jatkoreitti, ja sinne pyrkiessä menee monta vuotta hukkaan, jollet pääsekään.

On totta että yleisen sivistyksen myötä koulutus inflatoituu, Useimmilla on jo mahdollisuus jatkaa ylioppilaaksi ja tohtorikaan ei ole mikään automaattinen herrashissi niinkuin ennen. 

Ikävä kyllä ylioppilastutkinnon inflatoituminen ei nosta sinun peruskoulun päättötodistustasi yhtään korkeammalle, vaan pikemminkin ihan perustason tehtäviinkin halutaan nykyään ylioppilas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeaa osaamista sinusta ap kertoo, että lukion jälkeen lukiolainen tietää milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Samalla logiikalla voisi kysyä, mitä lukion käynyt osaa käytännössä sellaista, mitä ammatillisen koulutuksen käynyt ei osaa?

Lähihoitaja esimerkiksi opiskelee anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksia, lääkehoitoa ja aseptiikkaa. Hän oppii antamaan lääkkeitä ja pistoksia, tunnistamaan muutoksia ihmisen voinnissa sekä toimimaan elvytystilanteessa ja esimerkiksi epilepsiakohtauksen tai diabeetikon vakavan verensokerihäiriön yhteydessä. Työssä tarvitaan myös kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja toimia paineen alla, kun toisen ihmisen hyvinvointi tai jopa henki voi olla omasta toiminnasta kiinni.

Mietitäänpä sitten ihan käytännössä: kun kolaripaikalla tarvitaan apua, onko enemmän hyötyä siitä, että joku tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, vai siitä, että joku osaa elvyttää ja antaa ensiapua?

Entä kun diabeetikko menee vakavaan hypoglykemiaan? Auttaako siinä tieto Kustaa Vaasan kruunajaisvuodesta vai se, että joku tunnistaa tilanteen ja tietää, miten toimia?

Tai jos koko kerrostalosta lähtevät sähköt? Syttyvätkö valot sillä tiedolla, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin?

Yleissivistys on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää ammatillisen osaamisen vähättelyyn. Lukio ja ammattikoulu opettavat erilaisia asioita. Yhteiskunta tarvitsee sekä tiedon että käytännön osaamisen taitajia – eikä kumpikaan tee ihmisestä toista älykkäämpää.

Samalla tavalla voisi kysyä, että mitä hyötyä kolaripaikalla on jos osaa pilkkoa sipulin tai vaihtaa autosta öljyt. Lukiossa voi käydä ensiapukursseja ja niistä saa opintopisteitä. Mutta jatketaan pohdintaa: Kolarissa loukkaantunut viedään sairaalaan leikkaukseen. Onko leikkauksen suorittaja todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt? Leikkauksen jälkeen potilas tarvitse psykologista apua. Onko psykologi todennäköisemmin lukion vai amiksen käynyt?

eri

Niinpä. Ja juuri tämä vertaus paljastaa ongelman tässä ajattelutavassa. 😂 

Jos kysytään, mitä hyötyä lukiolaisesta on kolaripaikalla, voidaan aivan yhtä hyvin kysyä, mitä hyötyä kirurgista on siellä. Ei kirurgikaan ala vaihtaa auton öljyjä tai korjata sähköjä. Kaikilla ammateilla on oma osaamisensa.

Ja yksi asia tuntuu tässä unohtuvan kokonaan: ammattikoululainenkin voi tietää, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin. Ammattikoulu ei pyyhi yleissivistystä ihmisen päästä. 😂 Ammattikoulun käynyt voi myös jatkaa myöhemmin korkeakouluun ja vaikka lääkäriksi ja kirurgiksi asti. Ammattikoulu ei ole mikään älyllinen umpikuja.

Lähihoitaja voi osata elvyttää, antaa lääkkeitä ja pistoksia, tunnistaa epilepsiakohtauksen tai vakavan verensokerin laskun ja toimia tilanteessa, jossa jonkun henki voi olla vaarassa. Sähköasentaja osaa palauttaa sähköt, jos ne ovat poikki. Autonasentaja osaa korjata auton.

Ja kyllä, myös lukiolainen voi osata nämä asiat,  mutta silloin se johtuu siitä, että hän on ne erikseen opetellut, ei siitä, että hän on käynyt lukion.

Jos kolaripaikalla toinen osaa kertoa Kustaa Vaasan kruunajaisvuoden ja toinen osaa elvyttää, niin tiedän kyllä, kumman osaamista siinä tilanteessa arvostan enemmän. 😂

Eikä tässä ole mitään lukion tai yleissivistyksen vähättelyä. Pointti on se, että koulutuspolku ei määrittele ihmisen älykkyyttä eikä ihmisarvoa. Ammattikoululainen voi tietää historian vuosiluvut, osata käytännön ammatin, jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka kirurgiksi. Ihan samalla tavalla kuin lukiolainenkin.

Ehkä kannattaisi siis lopettaa tämä ”lukio vastaan amis” -älykkyyskilpailu. Maailma tarvitsee molempia – ja vieläpä paljon muitakin osaajia. 😂

Lukiolaiselle (osalle) opetetaan matemaattis luonnontieteelliset työkalut teoreettisten ongelmien ratkaisuun. Ammattikoululainen on koulutettu ratkaisemaan niitä konkreettisia ongelmia.

Ammattikoulu pyyhkii pois sen elämänvaiheen, kun nämä työkalut olisivat tehokkaimmin sisäistettävissä. Ammattikouluun haaskattua aikaa ei voi korvata myöhemmin oikein mitenkään. Järjestelmä on ihan tarkoituksella rakennettu näin.

Näkisin kyllä asian toisin. 

Lukiovaihe on juuri se ikä, kun ihmisen oma identiteetti alkaa kunnolla kypsymään, ja lukiossa se viedään ajattelemaan, että vain ylhäältä ja itsesi ulkopuolelta tuleva tieto on oikea ja jota noudattamalla olet "yhteiskuntakelpoinen".

Tai että vain yliopisto on parempi ja ainoa oikea jatkoreitti, ja sinne pyrkiessä menee monta vuotta hukkaan, jollet pääsekään.

Tuossa on jo niin paljon vääristyneitä oletuksia, että huhhuh. 😅 Ammattikoulu ei ”pyyhi pois” mitään elämänvaihetta eikä siellä haaskata aikaa, siellä opetetaan käytännön ammattitaitoa, jota ei opita lukemalla teoreettisia ongelmia paperilta. Ja väite siitä, ettei ammatillisesta koulutuksesta voisi myöhemmin jatkaa korkeakouluun, on yksinkertaisesti väärä.

Aika huvittavaa on myös se, että puhutaan ”työkalujen tehokkaimmasta sisäistämisestä” ikään kuin yksi koulutusmuoto olisi automaattisesti älyllisesti toista parempi. Eri koulutukset valmistavat erilaisiin asioihin. Kaikki eivät tarvitse samaa työkalupakkia. Eikä toisen työkalupakki ole toista arvokkaampi.

Näköjään pääsee nykyään kaikki ylioppilaaksi... Naapurin eli kaverin tytär esmes, aivan tyhjäpää kikatteija ja lintsaaja, niin vaan oli yo-juhlat viime keväänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät paperit lukiosta kertovat paljon ihmisestä. Yläkoulun päättötodistuksella on paljon merkitystä, mihin lukioon pääsee/joutuu.

Työkaverin tytär pääsi haluamaansa, tavoiteltuun lukioon, koska todistuksen ka. peruskoulusta oli yli 9. B:n paperit kirjoitti hädin tuskin. Taisi olla naapurikunnan peruskoulussa ysipäivät menossa ja moni parempi oppilas jäi suosikkilukiosta pois.

Ei ne ylioppilaspaperit ole kovin tärkeät, välttämättä. Minun luokalta hyvästä lukiosta yksi poika sain A:n paperit ja pääsi opiskelemaan DI:ksi, ja valmistuikin jo. Toinen tuttu poika reputti yhden aineen, mutta pääsi ylioppilaaksi kompensaatiopisteillä, ja hänkin valmistui DI:ksi ja tekee nykyään hienoa, kansinvälistä uraa. 

En ymmärrä miksi kalevit tekevät päätelmiä vuosikymmenten takaa, kun mitään todistusvalintoja ei ollut samalla painoarvolla käytössä kuin nykyään.

ohis