Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lukio on kokenut inflaation – ylioppilaslakki ei enää automaattisesti kerro korkeasta osaamisesta
13.08.2026 |
Lukion arvo on mielestäni kokenut melkoisen inflaation. Nykyään lukioon pääsee joillakin paikkakunnilla jopa noin viiden tai kuuden keskiarvolla. Kun lähtötaso on näin vaihteleva ja lukion voi suorittaa hyvinkin erilaisilla valmiuksilla, on vaikea ajatella, että pelkkä ylioppilaaksi valmistuminen kertoisi automaattisesti kovasta akateemisesta tasosta.
Jos myös heikommalla peruskoulun keskiarvolla lukioon pääsee ja sieltä valmistutaan ylioppilaaksi, herää väistämättä kysymys siitä, kuinka vaativa ylioppilastutkinto todellisuudessa on. En tarkoita, etteikö lukiossa olisi paljon opiskeltavaa tai etteivätkö ylioppilaskokeet vaatisi työtä. Mutta ylioppilastutkinnon suorittaminen ei yksinään ole enää mikään erityinen osoitus poikkeuksellisen hyvästä koulumenestyksestä.
Paljon olennaisempaa olisi katsoa mitä arvosanoja opiskelija ylioppilaskokeista saa, eikä vain sitä, että hän on saanut lakin. Ylioppilaslakki kertoo, että tutkinto on suoritettu, mutta ei vielä kerro, kuinka vahva osaaminen sen taustalla todellisuudessa on.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Maisterin paperitkin ovat kokeneet inflaation. Seuraavaksi vuoroon tulevat tohtorit.
Parasta olla hyvät maisterinpaperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pelkästään kirjaviisaasta ihmisestä saa aina hölmön/raasun vaikutelman. En ikinä haluais miestä joka tietää jostain historiasta vaikka mitä, mutta ei osaa vaihtaa lamppua tai autoon renkaita!
Minulle sattui hyvin, mies kiinnostui antiikin Rooman ja bysantin historiasta. Niin Roomassa kuin Istanbulissa hän oli oppaani, tiesimme mitä näimme. Tekniikka oli hänellä verissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterin paperitkin ovat kokeneet inflaation. Seuraavaksi vuoroon tulevat tohtorit.
Parasta olla hyvät maisterinpaperit.
Mä olen toki valmistunut maisteriksi jo 20 vuotta sitten, mutta ei mun arvosanat ole koskaan ketään kiinnostaneet. Se kyllä, onko tutkintoa ja mitä aineita tutkintoon kuuluu (muodollinen pätevyys).
En tiedä kumpi oli enemmän hukattua aikaa, kolme vuotta lukiossa vai 11 kk intissä. Etenkin jälkimmäinen on osoittautunut helkutin kalliiksi menetettyjen tulojen suhteen.
Eihän se vaadi kuin vähän kielipäätä ja lyhyessä matematiikassa ei tarvitse varsinaisesti ymmärtää mitään tekemästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskokeesta pääsee aina läpi 95%. Kun opiskelijoiden taso laskee, mahtuu tuohon 95% joukkoon jatkuvasti yhä heikompia ja heikompia opiskelijoita. Nykyään pääsee läpi jo todella pienellä osaamisella. Niin pienellä, ettei korkeakouluopinnoista selviytyminen ole mahdollista.
Tämä. Tyhmyys on lisääntymisen edellytys, ja väestön ÄO laskeekin koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väistämättä tulee vähän hassu olo ajatuksesta, että ihminen voi tietää tarkalleen, milloin Kustaa Vaasa kruunattiin, mutta ei välttämättä osaa auttaa loukkaantunutta ihmistä, antaa ensiapua, elvyttää, vaihtaa auton rengasta tai ratkaista käytännön ongelmaa, jos sellainen tulee vastaan.
En tarkoita, etteikö historia tai yleissivistys olisi tärkeää. On tietenkin. Mutta pelkällä tiedolla ei pitkälle pärjätä, jos käytännön taidot puuttuvat kokonaan. Yhteiskunta tarvitsee myös niitä ihmisiä, jotka osaavat tehdä, korjata, hoitaa ja toimia silloin, kun tilanne oikeasti vaatii.
Mun mielestä lukion tärkein anti ei ole nippelitieto, niin kuin tässä yritetään antaa ymmärtää. Vaan kyky omaksua ja lajitella tietoa, yhdistellä sitä, tehdä analyysejä ja johtopäätöksiä ja myöskin ilmaista omia, alkuperäisiä ajatuksia. Ja se, että jäädään jankuttamaan jostain Kustaa Vaasan kruunajaisista, joista varmaan 99 % ylioppilaista (allekirjoittanut mukaan lukien) ei tiedä yhtään mitään, tarkoittaa lähinnä sitä, ettei tiedetä, mitä lukio on, ei ymmärretä, mitä lukio on, tai halutaan vaan trollata.
Mun mielestä on myös ihan turha dissata kumpaankaan suuntaan, lukiota tai amista. Ne vastaavat erilaiseen tarpeeseen ja niiden tarkoitus on erilainen.
😂 Naurattaa tuo itsevarmuus. Ensin rakennetaan olkiukko siitä, että lukio olisi pelkkää nippelitiedon pänttäämistä, ja sitten vielä julistetaan, etteivät muut ymmärrä, mitä lukio on. Aika tehokas tapa osoittaa itse, ettei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap jotenkin vajaa? Eihän huonoon yo- todistukseen vaadita mitään. Kautta aikojen on katsottu arvosanat.
Kuinkahan vanha ap on? Ylioppilaan erityinen arvostaminen loppui viimeistään joskus 1960-luvulla Suomessa. Joskus 1900-luvun alkupuoliskollahan ylioppilastutkintoa arvostettiin. Ja jossain vanhoissa mustavalkoisissa suomalaisissa elokuvissa joku saattoi kekkuloida kesän ylioppilaslakki päässä.
En tiedä, onko koskaan ylioppilaslakki kertonut korkeasta osaamisesta. Lukupäästä joskus aikoinaan se on kertonut, mutta itse koulu yleissivistävä ja jokaisen myös sellaisen, joka ei ole lukiota käynyt, luulisi tuon tietävän?
Tulee mieleen, että avaus on provo. Sen verran pihalla on ap.
Alue: Aihe vapaa
Mun mielestä lukion tärkein anti ei ole nippelitieto, niin kuin tässä yritetään antaa ymmärtää. Vaan kyky omaksua ja lajitella tietoa, yhdistellä sitä, tehdä analyysejä ja johtopäätöksiä ja myöskin ilmaista omia, alkuperäisiä ajatuksia. Ja se, että jäädään jankuttamaan jostain Kustaa Vaasan kruunajaisista, joista varmaan 99 % ylioppilaista (allekirjoittanut mukaan lukien) ei tiedä yhtään mitään, tarkoittaa lähinnä sitä, ettei tiedetä, mitä lukio on, ei ymmärretä, mitä lukio on, tai halutaan vaan trollata.
Mun mielestä on myös ihan turha dissata kumpaankaan suuntaan, lukiota tai amista. Ne vastaavat erilaiseen tarpeeseen ja niiden tarkoitus on erilainen.