Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lukio on kokenut inflaation – ylioppilaslakki ei enää automaattisesti kerro korkeasta osaamisesta
13.08.2026 |
Lukion arvo on mielestäni kokenut melkoisen inflaation. Nykyään lukioon pääsee joillakin paikkakunnilla jopa noin viiden tai kuuden keskiarvolla. Kun lähtötaso on näin vaihteleva ja lukion voi suorittaa hyvinkin erilaisilla valmiuksilla, on vaikea ajatella, että pelkkä ylioppilaaksi valmistuminen kertoisi automaattisesti kovasta akateemisesta tasosta.
Jos myös heikommalla peruskoulun keskiarvolla lukioon pääsee ja sieltä valmistutaan ylioppilaaksi, herää väistämättä kysymys siitä, kuinka vaativa ylioppilastutkinto todellisuudessa on. En tarkoita, etteikö lukiossa olisi paljon opiskeltavaa tai etteivätkö ylioppilaskokeet vaatisi työtä. Mutta ylioppilastutkinnon suorittaminen ei yksinään ole enää mikään erityinen osoitus poikkeuksellisen hyvästä koulumenestyksestä.
Paljon olennaisempaa olisi katsoa mitä arvosanoja opiskelija ylioppilaskokeista saa, eikä vain sitä, että hän on saanut lakin. Ylioppilaslakki kertoo, että tutkinto on suoritettu, mutta ei vielä kerro, kuinka vahva osaaminen sen taustalla todellisuudessa on.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Elämässä olen huomannut ainakin sen, että korkeakoulutettu saattaa olla todella huono tekemään esimerkiksi työtä. Osaa lässyttää aivan kaikesta, mutta kun pitäisi oma osaaminen näyttää, tulee vain heikkoa tulosta jota muut vähemmän koulutetut saavat korjata perässä.
Ne korkeakoulutetut mm. hakee sulle ne työt, ettei sun tarvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollut jo pari-kolmekymmentä vuotta.
Ylioppilas "tutkinto"joka ei valmista yhtään mihinkään vaan on täysin hukkaan heitettyä aikaa. Ainoat asiat joka puoltaa tuota on aikeet matemaattiselle uralle ja toisena se ettei jää kotinurkkiin pyörimään tyhjän panttina...Dinosaurus nelkytä luvulta...herra ylioppilas...itte olen akateemikko vailla valkolakkia!
Ei yo-tutkinto ole koskaan kertonut mistään "akateemisesta tasosta". Se on peruskoulutuksen päätös, jonka jälkeen parhaimmat siirtyvät akateemiseen (ei amk) koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilas "tutkinto"joka ei valmista yhtään mihinkään vaan on täysin hukkaan heitettyä aikaa. Ainoat asiat joka puoltaa tuota on aikeet matemaattiselle uralle ja toisena se ettei jää kotinurkkiin pyörimään tyhjän panttina...Dinosaurus nelkytä luvulta...herra ylioppilas...itte olen akateemikko vailla valkolakkia!
Tästä selvästi huomaa, ettei elämäm kovan koulun kasvatti tiedä, mitä akateemikko tarkoittaa. Vinkki: se ei tarkoita yliopistossa opiskellutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskokeesta pääsee aina läpi 95%. Kun opiskelijoiden taso laskee, mahtuu tuohon 95% joukkoon jatkuvasti yhä heikompia ja heikompia opiskelijoita. Nykyään pääsee läpi jo todella pienellä osaamisella. Niin pienellä, ettei korkeakouluopinnoista selviytyminen ole mahdollista.
Siksi on AMK-tason lastentarhoja.
Vain Suomessa! Mitenhän ne muut maat pärjää, kun siellä ei ole AMK:eja, vaan kaikki opiskelevat samojen yliopistojen laitoksilla, vain eri opintosuuntauksissa?
Suomen amk-järjestelmä omaksuttiin 1990-luvulla nimenomaan muiden maiden esimerkin perusteella, ainakin Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Alankomaat.
Samaan aikaan Britanniassa alettiin tehdä samaa kuin Suomessa, eli muuttaa opistoja yliopistoiksi.
Milloin se on muka kertonut korkeasta osaamisesta? Eihän se lukio ole kuin yleissivistävä koulu. Aika tollukoita ylioppilaiksi käyneitä olen tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän lukio ole osaamista kartoittava koulutus, vaan antaa laajan opintojen perustiedon jatkoa varten.
Ainahan lukioon on päässyt alhaisemmallakin keskiarvolla. Eihän esim. Sauli Niinistönkään keskikoulun todistus ollut hääppöinen. Toisilla opiskelumotivaatio löytyy vasta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt lukion voi suorittaa myös englanniksi. Kysyn vain miksi suomalaisten pitäisi kustantaa ilmainen koulutus ulkomaalaisille englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on vain välivuosia niille jotka eivät peruskoulun jälkeen tiedä mitä tehdä isona !
Eli jos tietää haluavansa vaikka lääkäriksi tai juristiksi, niin on parempi valita jokin amislinja kuin lukio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On lukio silti aivan ehdoton, siellä yleissivistyksen pohja luodaan.
Ihan lähtötaso on käydä lukio. Ainahan sieltä on valmistunut kaikenlaista osaaja. Silti, jos tiedot maailmasta jää peruskoulun varaan ollaan heikoilla jäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mielestäsi kertoi?
Ehkä 1800-luvulla.
1900-luvun alussa myös.
Ns. korkeampi koulutus oli todella tarpeeseen. Akateemisuutta arvostettiin vaikkei se kaikkia kansan lahjakkuuksia tavoittanut, jos lainkaan. Silloiset ammattilaiset oppi mestareilta tai isältään. Onko nyt fiksumpaa valita vakaa, hyvin palkattu ammatti kuin haahuilla akateemisessa maailmassa? Kaikkea tietoakin on tarjolla toisin kuin silloin ennen ettei nyt jää paljoa paitsi mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kärjistetysti ajatellen yhteiskunnassa tuntuu olevan tällainen mielikuva: 7,5 keskiarvolla lukioon hakeva on ”fiksu”, mutta samalla keskiarvolla ammattikouluun hakeva nähdään helposti ”tyhmänä”. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Ammatillinen koulutus ei tee kenestäkään vähemmän älykästä, eikä lukio automaattisesti tarkoita parempaa osaamista.
Ammattikouluun joutuminen johtaa pienempään älykkyyteen, koska ympäristö on älyllisesti äärimmäisen epästimuloiva. Lisäksi maksuttoman koulutuksen maassa amisammattiin meneminen on itsessään jo varsin pölöä.
Jonkunhan ne amishommatkin on tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan lähtötaso on käydä lukio. Ainahan sieltä on valmistunut kaikenlaista osaaja. Silti, jos tiedot maailmasta jää peruskoulun varaan ollaan heikoilla jäillä.
Olen itse käynyt lukion. Mutta tietokilpailussa ojen ollut mukana. Monella Amistaustaisella on todella laaja yleistieto asioista. Lukeminen ja yleissivistys ei vaadicdurö, että joku kertoo että lue nämä nämä sivut. Tuo yleissivistys on ihan jargonia, sillä lukiossa ei opita edes promillea asioista mitä voi oppia. Moni lukion käynyt ei ymmärrä esimerkiksi prosenttilaskua, miten verovähennys toimii eikä edes suhteellista vaalitapaa, vaikka se opetetaan jo yläasteella tai tunnista yleisiä lintulajeja eivätkä osaa liikennesääntöjä. Lukiosta ykeisivistävänä puhuvat ne, joille kielet ja matikka on vaikeaa. Näistä itselleni on ollut eniten hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään pääsee nykyään kaikki ylioppilaaksi... Naapurin eli kaverin tytär esmes, aivan tyhjäpää kikatteija ja lintsaaja, niin vaan oli yo-juhlat viime keväänä.
Ajattele jos se olisi amis. Kaikilla ei odotukset opillista sivistystä kohtaan ole laskeneet samaa tahtia kuin osaaminen. Aika aikaa kutakin.
Nykytenavat ei saisi hoidettua kirjoituksia kerralla ja kolmessa vuodessa.
Tästä on tullut enemmän jakava asennekysymys. On se kumminkin hyvä että useimmilla on jonkinlainen käsitys mitä tietopohjainen opiskelu vaatisi. Ei se mistään pois ole.
Alue: Aihe vapaa
Jos ammattikoulusysteemi pystyy jatkossa tarjoamaan edes säädyllistä opetusta niin se tulee olemaan parempi valinta kuin monen vuoden lukio->korkeakoulu->matalapalkkainen.
Jatkossa tulee olemaan myös tarvetta huippuosaajille, mutta keskinkertaiset korkeakoulusta valmistuneet eivät tule työllistymään. Sen sijaan erittäin iso osa kokeneista ja osaavista sähköasentajista, hitsaajista jne.. käytännön puolen tekijöistä on kuitenkin eläköitymässä ja nuo hommat on sellaisia että tekoäly ei niitä helpolla korvaa. Viimeksi kun kuulin niin ammattikoululaisia valmistuu tällä hetkellä vain 2 jokaista 5 eläköityvää kohden, eli aika hyvät näkymät.