Lue keskustelun säännöt.
Anoppi halusi että lapsenlapsen synttärit juhlitaan siellä
12.08.2026 |
Suostuimme, koska anoppi sanoi että hänelle olisi niin tärkeää päästä järjestämään syntymäpäivää. Ulkopuolisia vieraita ei tullut.
Lapsella oli yksi toive synttäreitä varten: hän halusi toivomaansa tietynlaiseen kakkuun lempisuklaataan (keskihintainen merkki). Kakku oli tarkoitus tehdä lapsen kanssa yhdessä ja lupasimme että voisimme tuoda raaka-aineet mukanamme. Anoppi kuitenkin ilmoitti ettei ole tarvetta, hän on parhaillaan kaupassa ja on tarvittavat raaka-aineet jo ehtinyt kerätä.
Miten sitten kävi? Anoppi oli lapsen toivoman suklaan sijasta ostanut halvinta mahdollista suklaata. Kakku ei sitten maistunut yhtään siltä mitä lapsi oli toivonut. Anoppi oli kuitenkin kovin tyytyväinen, että sai tässäkin asiassa säästettyä euron tai kaksi.
Tiesin että anoppi on säästäväinen, mutta yleensä lastenlasten kohdalla ei ole tällaiseen kaikesta pihistelyyn lähdetty. Mies pahoitti asiasta mielensä, kun hänelle tulivat lapsuusmuistot mieleen.
Mielestäni ei ole kohtuullista, että lapselta kysellään ensin toiveet kakkua varten ja sitten ne totaalisesti jätetään huomiotta, kun jokin muu suklaa onkin hiukan halvempi.
Mikäli anoppi on tiukilla, olisimme mielellämme tuoneet raaka-aineet mukanamme, jotta lapsi varmasti saa toivomansa kakun, kun se ei mikään ökykallis itsetehtynä olisi ollut vaikka siihen olisi käyttänyt lapsen lenpisuklaata.
Toki tästä otetaan nyt opiksi ja jos anopin kanssa vielä joskus yhdessä leivotaan, tuomme raaka-aineet / valmiit leivonnaiset sinne mukanamme.
Mitä sinä tästä ajattelet? Saako toimia niin, että ensin kysyy toiveita ja sitten alkaa pihistellä sen sijaan, että sanoisi suoran ettei toiveen toteuttaminen onnistu. Silloin olisimme voineet tehdä kakun joko itse tai ostaa jostain valmiina.
Kommentit (823)
Miksi niin moni tuntuu ajattelevan, että on jotenkin "alentumista" kysyä saajan lahjatoiveista? Sen sijaan ilmeisesti on järkevää toimintaa vain napata kaupasta lahjaksi jotakin (vaikkei lahjan saaja ei tällaista tavaraa lainkaan kaipaisi jolloin se voi päätyä jonkin ajan päästä suoraan roskikseen, jos energiaa sen myyntiin tai kierrättämiseen ei ole).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole helpompi mennä ja ostaa mitä tarvitsee eikä vanhoilta ihmisiltä pyydellä täsmätuotetta? Minä ainakaan jaksa ees kierrellä kauppoja apuvälineineni.
Ennemmin annan sen rahana.
En itse ikinä olisi kehdannut keneltäkään pyytää tuote x, väri x, .
Mikset kehtaisi, jos sinulta varta vasten joku lahjatoivetta kysyy? Silloinhan kysyjä yleensä haluaa varmistaa että osaa suoraan ostaa mieluisen lahjan eikä turhaan pyöri kaupoissa tunteja raapimassa päätään mitä voisi antaa lahjaksi.
Siis oikeesti nykyisin tilataan mitä tahdotaan ja myös lapset opetettu siihen?
Pitääkö kysyä, vien huomenna ruusun yhdelle päivänsankarille, tarkka lajike ja väri ja pituus? Kelvanneeko ihan itse valitsemani.
Yleensä kukaan ei "tilaa" lahjaksi yhtään mitään ellei lahjanantaja toivetta erikseen kysy.
Ihmisillä on nykyään nurkat täynnä tavaraa. Eikö olisi mukavampaa että saaja kokee lahjasta olevan hänelle iloa tai käyttöä kuin että hän vaivaantuneesti ihmettelee minne kaapin perälle tämänkin ihmejutun oikein saa ängettyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime jouluna tytär pyysi yhtä juttua, kun kysyin, jos sen ostat, lindexillä on. Kudon sulle ne lahjaksi sitten ne sukat. Sovittiin niin että tytär haki nuotremmakseen itse ja paketoi tavaran, laitoin rahan hänen tililleen. Voihan olla että tämänkin kaupungin lindexillä olisi ollut oikee koko jne.
Jouluna sit kyllä vaihdettiin paketit. Eikä mitään muuta, aikuisten kesken. Jokainen ostaa mitä tarvitsee.
Ei olisi kyllä minulla pokkaa ehdottaa, että lahjan saaja pakkaa itse oman lahjansa. Miksi sitä siinä tapauksessa edes tarvitsee pakata, jos henkilö itse lahjansa ostaa?
No tämä on kahden aikuisen joulu. Emme ole niin virallisissa suhteissa. Joulupaperinkin sai mieleisensä 🤣
Siis oikeesti, vaaditte jotain extraa, ette itse viitsi käydä ostamassa eikä raha kelpaa ja sitten ränkytätte täällä?
Tässä keskustelussa huomaa taas, kuinka suomalaiset ovat terapian tarpeessa. Lapsi pyytää yhtä pientä asiaa, mutta kasvutuksellisista syistä tässäkin kohtaa pitäisi tuottaa pettymys. Kaikkiin sukulaisiin tulee luonnollisesti katkaista välit, ja kaikkea vahingollista mitä on itse lapsena kokenut, täytyy luonnollisesti kierrättää eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa huomaa taas, kuinka suomalaiset ovat terapian tarpeessa. Lapsi pyytää yhtä pientä asiaa, mutta kasvutuksellisista syistä tässäkin kohtaa pitäisi tuottaa pettymys. Kaikkiin sukulaisiin tulee luonnollisesti katkaista välit, ja kaikkea vahingollista mitä on itse lapsena kokenut, täytyy luonnollisesti kierrättää eteenpäin!
Siinä on kattava yhteenveto pitkästä ketjusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on aika lähettää joulutoiveet mummoille, anopeille, kummeille että heillä on aikaa haeskella juuri se tilattu tuote. Nyt on vielä valoisemmat ajat vanhoillekin pyöriä kaupungilla. Ei liukastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Keskustelu kuvaa nykyajan materialista, turhamaista itsekkyyden aikaa hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on aika lähettää joulutoiveet mummoille, anopeille, kummeille että heillä on aikaa haeskella juuri se tilattu tuote. Nyt on vielä valoisemmat ajat vanhoillekin pyöriä kaupungilla. Ei liukastakaan.
Tässä vinkki sinulle: jos ei halua toiveiden mukaan lahjoja hankkia, ei niistä kannata silloin muilta kysellä. Tai jos toive tuntuu liian vaikealta toteuttaa, voi siitä myös kieltäytyä ja ilmoittaa että antaa jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Keskustelu kuvaa nykyajan materialista, turhamaista itsekkyyden aikaa hyvin.
Kerro yhteystietosi. Pyydän että ne Raamatut postitetaan sinulle. Keräilijälle vaikuttaa niitä kertyvän eikä kaikkia sitten halutakaan omassa kodissa säilyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan lapsena ysärillä kun maksoimme kaikki tietyn summan tyttöjen illan tarjoiluista ja yhden perheen äiti halusi hakea kaupasta kauppalistan tuotteet. Alkoi pihistellä mm. dippikastikejauheissa joita osti vain yhden pussin, vaikka olimme laskeneet rahat että riittävät varmasti kaikkeen ja ylikin että jäi hakuja. No meillä oli sitten kolme kermaviiliä ja yksi kastikejauhe. Äiti tuumasi että eikö tuollaisen dipin voi maustaa itsekin että turha ostaa kallista jauhetta tai että eikö yhdestä pussista riitä kolmeen kermaviiliin. No muut dipit maistui sitten jollekin curryjauheelle ym pahalle... Samoin sipsejä osti halpoja merkkejä, vaikka listalla luki Taffel ja Estrella. Asia nousi niin isoksi siinä 12-vuotiaana ettei järjestetty kyseisen kaverin luona enää mitään ja välteltiin hänen kanssa hengailua myös koulussa. Meillä kellään ei ollut paljon rahaa ja oltiin ajateltu ja odotettu tuota yhteistä leffailtaa niin kauan sekä säästetty kukin viikkorahoja että saadaan juuri ne parhaat herkut.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lapsena ysärillä kun maksoimme kaikki tietyn summan tyttöjen illan tarjoiluista ja yhden perheen äiti halusi hakea kaupasta kauppalistan tuotteet. Alkoi pihistellä mm. dippikastikejauheissa joita osti vain yhden pussin, vaikka olimme laskeneet rahat että riittävät varmasti kaikkeen ja ylikin että jäi hakuja. No meillä oli sitten kolme kermaviiliä ja yksi kastikejauhe. Äiti tuumasi että eikö tuollaisen dipin voi maustaa itsekin että turha ostaa kallista jauhetta tai että eikö yhdestä pussista riitä kolmeen kermaviiliin. No muut dipit maistui sitten jollekin curryjauheelle ym pahalle... Samoin sipsejä osti halpoja merkkejä, vaikka listalla luki Taffel ja Estrella. Asia nousi niin isoksi siinä 12-vuotiaana ettei järjestetty kyseisen kaverin luona enää mitään ja välteltiin hänen kanssa hengailua myös koulussa. Meillä kellään ei ollut paljon rahaa ja oltiin ajateltu ja odotettu tuota yhteistä leffailtaa niin kauan sekä säästetty kukin viikkorahoja että saadaan juuri ne parhaat herkut.
Aikuinen ei välttämättä ymmärrä, että hänen mielestään se pieni asia voi olla lapselle iso asia. Omalla kohdalla pihistelyä voi tehdä vapaasti, mutta ei ole kiva jos muut joutuvat sen uhreiksi. Useinhan kyse ei ole siitä etteikö johonkin olisi varaa, vaan siitä ettei oikein mikään saisi maksaa mitään.
Kurjaa että tuon äidin lapsen kaverisuhteet kärsivät äidin toiminnan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Keskustelu kuvaa nykyajan materialista, turhamaista itsekkyyden aikaa hyvin.
Kerro yhteystietosi. Pyydän että ne Raamatut postitetaan sinulle. Keräilijälle vaikuttaa niitä kertyvän eikä kaikkia sitten halutakaan omassa kodissa säilyttää.
Miksi haluat maksaa postimaksuja? Oletko kuullut roskiksista, kierrätyspisteistä, Kontista, Fidasta, Pelastusarmeijasta?
Jos niillä antikvariaattiarvoa myy sinne.
Mutta turhan tavaran osoite on roskis.
Vain materialisti säästää kaapeissaan ne niitä vääriä tavaroita. Eihän niissä edes omaa rahaa kiinni.
Oma äitini hakee jatkuvasti tlaisuuksia uhriutua, sekä pienistä, että suurista asioista.
Pienet asiat ovat yleensä juuri tällaisia, vaatimuksua että voi tehdä jotain ja sitten tekeekin jotain muuta ja odottaa kielteistä palautetta.
En enää leiki mukana, kiitän neutraalisti ja hoidan asiat kuntoon jälkikäteen.
Ne isommat asiat ovat todellinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Keskustelu kuvaa nykyajan materialista, turhamaista itsekkyyden aikaa hyvin.
Kerro yhteystietosi. Pyydän että ne Raamatut postitetaan sinulle. Keräilijälle vaikuttaa niitä kertyvän eikä kaikkia sitten halutakaan omassa kodissa säilyttää.
Miksi haluat maksaa postimaksuja? Oletko kuullut roskiksista, kierrätyspisteistä, Kontista, Fidasta, Pelastusarmeijasta?
Jos niillä antikvariaattiarvoa myy sinne.
Mutta turhan tavaran osoite on roskis.
Vain materialisti säästää kaapeissaan ne niitä vääriä tavaroita. Eihän niissä edes omaa rahaa kiinni.
Enhän minä mitään postimaksuja olisi maksamassa. Kotini ei ole varasto, joten olen ilmoittanut keräilijälle ettei tänne niitä Raamattuja saa lähettää.
Tavarasta eroon hankkiutuminen vaikuttaa olevan vanhemmille ihmisille vaikeaa, mutta minä en ole tänne tuollaista tavaraa pyytänyt, joten ei ole myöskään minun asiani niistä hankkiutua vaivalla eroon.
Keräilijä lähettää varmasti mielellään sinulle kotoaan ylimääräiset Raamatun kappaleensa, jos kerran olet sitä mieltä että lahjat kuuluu aina ottaa ilolla vastaan, olivat ne mitä hyvänsä!
Miten vaikeita on ihmissuhteet materialistisessa maailmassa. Ja ymmärrän vanhoja äitejä jotka tahtoisivat "auttaa " kun joka lehti koko kesän tulvinut otsikoita perheiden hädästä ja avun tarpeesta kun ei edes mummot ja äidit auta.
Onneksi olen tuon kaiken ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koko ajan ostaa jotakin lahjaa? Ihmissuhteet hyötynäkökohtia. Vanhojakin juoksutetaan näkököjään ostamassa asioita joiden he eivät tosiaan ymmärrä olevan että just toi, jos ei vielä kolmannestakaan jaupasta löydy.
Ymmärrän että pienille lapsille paketti on tärkeä vaikka pankkitilillenin olisi laitettu.
Ja varakkaiden ihmisten toiveet voivat olla ditä luokkaa jouluksi ettei se köyhä anoppi taideaarteita pysty ostamaan.
Meidän suvussa ei olla kovin materialisteja, ei kenenkään "nurkkia täytetä."
Lahjan antaminen on vapaaehtoista, mutta lahjasta pitää saajan olla myös mahdollista kieltäytyä, jos siitä on selkeästi enemmän haittaa kuin iloa. Aika monta kertaa joutui vääntämään rautalangasta, mutta enää meille ei lähetä niitä vanhoja Raamattuja.
Keskustelu kuvaa nykyajan materialista, turhamaista itsekkyyden aikaa hyvin.
Kerro yhteystietosi. Pyydän että ne Raamatut postitetaan sinulle. Keräilijälle vaikuttaa niitä kertyvän eikä kaikkia sitten halutakaan omassa kodissa säilyttää.
Miksi haluat maksaa postimaksuja? Oletko kuullut roskiksista, kierrätyspisteistä, Kontista, Fidasta, Pelastusarmeijasta?
Jos niillä antikvariaattiarvoa myy sinne.
Mutta turhan tavaran osoite on roskis.
Vain materialisti säästää kaapeissaan ne niitä vääriä tavaroita. Eihän niissä edes omaa rahaa kiinni.
Enhän minä mitään postimaksuja olisi maksamassa. Kotini ei ole varasto, joten olen ilmoittanut keräilijälle ettei tänne niitä Raamattuja saa lähettää.
Tavarasta eroon hankkiutuminen vaikuttaa olevan vanhemmille ihmisille vaikeaa, mutta minä en ole tänne tuollaista tavaraa pyytänyt, joten ei ole myöskään minun asiani niistä hankkiutua vaivalla eroon.
Keräilijä lähettää varmasti mielellään sinulle kotoaan ylimääräiset Raamatun kappaleensa, jos kerran olet sitä mieltä että lahjat kuuluu aina ottaa ilolla vastaan, olivat ne mitä hyvänsä!
En ole hänen tyttärensä.
Mutta kotisi on sinun, kenen sinne pitäisi tulla nurkkasi raivaamaan jos et itse jaksa roskiksella käydä? Äidin, anopin?
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini hakee jatkuvasti tlaisuuksia uhriutua, sekä pienistä, että suurista asioista.
Pienet asiat ovat yleensä juuri tällaisia, vaatimuksua että voi tehdä jotain ja sitten tekeekin jotain muuta ja odottaa kielteistä palautetta.
En enää leiki mukana, kiitän neutraalisti ja hoidan asiat kuntoon jälkikäteen.
Ne isommat asiat ovat todellinen ongelma.
Oletko päätynyt vähentämään yhteydenpitoa? On aika raskasta toistuvasti pettyä ja paikkailla jonkun muun aiheuttamia sotkuja.
Siis oikeesti nykyisin tilataan mitä tahdotaan ja myös lapset opetettu siihen?
Pitääkö kysyä, vien huomenna ruusun yhdelle päivänsankarille, tarkka lajike ja väri ja pituus? Kelvanneeko ihan itse valitsemani.