Eikö puolisot laita mitään ruokaa tms valmiiksi kun toinen tulee kotiin töistä?

Miehenä valmistan muutaman päivän välein jääkaappiin suurehkon määrän ruokaa. Tästä voi sitten valitsemalla tyylillään lämmitellä kun on nälkä.

Samoin kun on aikainen herätys niin on aamupuuro, vesi ja maito valmiiksi jääkaapissa. Ei tarvitse kun kiehauttaa ja lisätä hiutaleet niin hetken päästä pääsee syömään."

Nyt meni yli ymmärryksen. Mikä pointti?

Meillä menee välillä vuorotellen sen mukaan kuinka olemme töissä. Pääsääntöisesti minä kuitenkin laitan ruoat, mutta vaimo ehdottaa mitä laitan. Tykkään laittaa ruokaa, mutta olen huono päättämään mitä laitan.

Yhteisillä vapailla kokkaillaan yhdessä. Tai no, oikeastaan sekin menee siten, että minä kokkaan ja vaimo toimii maistajana, DJ:nä ja seuranaisena.

Ap:n kumppani on taapero.

Kokkaan itselleni ja puolisolle ja hän syö yleensä sitten myöhemmin kun tulee töistä ja ottaa osan vielä evääksi. Sämpylän osaa ottaa itse kaapista, samoin sen maidon. 

Sitä paitsi lasiin kaadettu maito saattaa kerätä sivumakuja yön aikana jääkaapissa, ei kovin hyvä idea siis. 

Silloin kun lapsi oli hoidossa ja 1-2 lk, mä hoidin aamulla lapsen tarhaan/kouluun ja mies haki kotiin. Silloin pääsin töistä tullessani aina valmiiseen pöytään. Olihan se toisaalta aika kivaakin. Toisaalta milloin oli perunamuusissa sipulia tai joku muu suunniteltu lemppariruokani muuttunut toiseksi.

Nykyisin kun lukiolainen kulkee itsekseen, tullaan miehen kanssa kotiin samaan aikaan, mä useimmiten kokkaan. Päivällinen tehdään kaikille, muuten jokainen laitaa aamu-, ilta- ja välipalanssa milloin ja miten haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen välttänyt tuota nykyisessä suhteessa parhaani mukaan. "Poikkikselle" jos alkaa piiaksi, ei siitä pestistä pääse ikinä eroon. Kohta se kuolee täyden jääkaapin ääreen, jos ei laita naaman eteen. Been there done that. 

Niin tämä. 36v yhteiseloa takana ja tilanne on se, että mulle tullaan kertomaan kun vessan roskis on täynnä... ei ajatustakaan, että itse tyhjentäisi sen. Ja siis ihan työelämässä ollaan molemmat, oltu kaikki nämä vuodet. ehkä (jotenkin) tän ymmärtäisin, jos olisin ollut kotirouvana, mutta kun tosiaan en ole ollut.  Mutta meillä tämä alkoi vasta laten synnyttyä, siihen saakka mieskin osasi sentään jotain kotihommia.

Meillä miehen kotityöosaaminen palautui maagisesti, kun lapset muuttivat omilleen. Ilmeisesti lapsiperhern kotityöt kuuluivat äidille, mutta kotityöt kahden aikuisen taloudessa ovat yhteisiä. Jännää.

Tätä kehitystä valitettavasti meillä ei ole ainakaan vielä näkynyt.. toki kuopus vielä asuu kotona, että jos sit kun hänkin muuttaa pois?

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kumppani on taapero.

Ap:n kumppani on epäsäännöllisessä vuorotyössä.

Silloin tällöin voi tehdä pieniä arkisia rakkauden tekoja, mutta sen on oltava molemminpuolista. Päätyminen palkattomaan kyökkipiian rooliin passaamaan saamatonta kumppania on taas jotain ihan muuta.

"vesi ja maito valmiiksi jääkaapissa"

Mahtavaa. Ei tarvitse poikkiksen avata vesihanaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kumppani on taapero.

Ap:n kumppani on epäsäännöllisessä vuorotyössä.

Unohdit jatkaa: eikä voi siksi ottaa itse vettä aamupuuroonsa. 

Anoppi sanoi että hänen mennessä aikoinaan naimisiin ei olisi tullut kuulonkaan että mies tekee kotitöitä tai tekee ruokaa. Niin tämän ketjun kommentteja kun lukee niin on ne ajat muuttuneet kun miehetkin tekee ruokaa. Meillä mies ei kyllä tee ruokaa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vaikka osaa kyllä laittaa ruokaa, jouluna hän paistaa kinkun tms. Olisihan se mahtavaa jos olisi puoliso kuka osallistuisi tasapuolisesti ruoanlaittoon. Meillä minä käyn kaupassa, teen ruoat, siivoan ja pesen pyykit.

se kokkaa kellä on nälkä. meillä ei ole sukupuolittain jaettuja kotitöitä, kuuluvat ihan jokaiselle aikuiselle. teen mielelläni enemmän kun työni on kevyempää mutta en ole mieheni piika.

Omista aikuisista jo pois kotoa muuttaneista lapsistani olen huomannut että he tai monet heidän kavereistaan eivät ole kiinnostuneet ruoanlaitosta. Syövät vaan ehkä joskus jossain opiskelija ravintolassa lounaan tai ostavat kaupasta jotain valmista ja illalla sylvät ehkä jonkun leivän tai ei sitäkään kun pitää pysyä laihana. Ruoanlaitto ei monella nykynuorella ole prioriteeteissä kärkisjoilla. Eräs sukulaisnuori sanoi syöneen lounaan ja se oli raejuustoa.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi sanoi että hänen mennessä aikoinaan naimisiin ei olisi tullut kuulonkaan että mies tekee kotitöitä tai tekee ruokaa. Niin tämän ketjun kommentteja kun lukee niin on ne ajat muuttuneet kun miehetkin tekee ruokaa. Meillä mies ei kyllä tee ruokaa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vaikka osaa kyllä laittaa ruokaa, jouluna hän paistaa kinkun tms. Olisihan se mahtavaa jos olisi puoliso kuka osallistuisi tasapuolisesti ruoanlaittoon. Meillä minä käyn kaupassa, teen ruoat, siivoan ja pesen pyykit.

Ukkosi vaihtaa renkaat ja ajaa nurmikon, just. Olet lapanen.

Mies laittaa ruuan valmiiksi melkein joka arkipäivä. Hän on aikaisemmin kotona, minä kokkaan niinä päivinä kun olen etänä, eli keskimääriin kerran viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi sanoi että hänen mennessä aikoinaan naimisiin ei olisi tullut kuulonkaan että mies tekee kotitöitä tai tekee ruokaa. Niin tämän ketjun kommentteja kun lukee niin on ne ajat muuttuneet kun miehetkin tekee ruokaa. Meillä mies ei kyllä tee ruokaa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vaikka osaa kyllä laittaa ruokaa, jouluna hän paistaa kinkun tms. Olisihan se mahtavaa jos olisi puoliso kuka osallistuisi tasapuolisesti ruoanlaittoon. Meillä minä käyn kaupassa, teen ruoat, siivoan ja pesen pyykit.

Ukkosi vaihtaa renkaat ja ajaa nurmikon, just. Olet lapanen.

Itse asiassa mies ehdotti että alkaisin ajamaan nurmikonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen välttänyt tuota nykyisessä suhteessa parhaani mukaan. "Poikkikselle" jos alkaa piiaksi, ei siitä pestistä pääse ikinä eroon. Kohta se kuolee täyden jääkaapin ääreen, jos ei laita naaman eteen. Been there done that. 

Niin tämä. 36v yhteiseloa takana ja tilanne on se, että mulle tullaan kertomaan kun vessan roskis on täynnä... ei ajatustakaan, että itse tyhjentäisi sen. Ja siis ihan työelämässä ollaan molemmat, oltu kaikki nämä vuodet. ehkä (jotenkin) tän ymmärtäisin, jos olisin ollut kotirouvana, mutta kun tosiaan en ole ollut.  Mutta meillä tämä alkoi vasta laten synnyttyä, siihen saakka mieskin osasi sentään jotain kotihommia.

Meillä miehen kotityöosaaminen palautui maagisesti, kun lapset muuttivat omilleen. Ilmeisesti lapsiperhern kotityöt kuuluivat äidille, mutta kotityöt kahden aikuisen taloudessa ovat yhteisiä. Jännää.

Ei meillä ole kyllä miehen kotityöosaaminen palautunut lasten muutettua omilleen, edelleen teen meillä kaikki kotityöt ja ollaan molemmat työssä käyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi sanoi että hänen mennessä aikoinaan naimisiin ei olisi tullut kuulonkaan että mies tekee kotitöitä tai tekee ruokaa. Niin tämän ketjun kommentteja kun lukee niin on ne ajat muuttuneet kun miehetkin tekee ruokaa. Meillä mies ei kyllä tee ruokaa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vaikka osaa kyllä laittaa ruokaa, jouluna hän paistaa kinkun tms. Olisihan se mahtavaa jos olisi puoliso kuka osallistuisi tasapuolisesti ruoanlaittoon. Meillä minä käyn kaupassa, teen ruoat, siivoan ja pesen pyykit.

Ukkosi vaihtaa renkaat ja ajaa nurmikon, just. Olet lapanen.

Itse asiassa mies ehdotti että alkaisin ajamaan nurmikonkin.

Hyi olkoon.

Jättäisin tuollaisen ukon ennen kuin ehtisi edes aloittaa seurustelua saati, että muuttaisin yhteen.

Yök.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi sanoi että hänen mennessä aikoinaan naimisiin ei olisi tullut kuulonkaan että mies tekee kotitöitä tai tekee ruokaa. Niin tämän ketjun kommentteja kun lukee niin on ne ajat muuttuneet kun miehetkin tekee ruokaa. Meillä mies ei kyllä tee ruokaa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vaikka osaa kyllä laittaa ruokaa, jouluna hän paistaa kinkun tms. Olisihan se mahtavaa jos olisi puoliso kuka osallistuisi tasapuolisesti ruoanlaittoon. Meillä minä käyn kaupassa, teen ruoat, siivoan ja pesen pyykit.

Niin meilläkin, lisäksi teen lumityöt. Kauppaan en puolisoa päästä, en halua syödä halvinta mahdollista kuraa. Ruokaa puoliso välillä tekee. Mulla ei ole varaa antaa puolison hoitaa pyykkejä, sillä on joku pakkomielle venyttää trikoovaatteet leveyssuuntaan eikä pituussuuntaan, lisäksi se laittaa lapsen silkkivillat 60 asteen pesuun.

Siivoaminen taas on jäänyt mulle kun puoliso on tässä vuosien varrella rempannut talon, huoltanut autot, tehnyt polttopuut, lämmittänyt takat ja vaikka mitä muuta, lisäksi maksaa puolet yhteisistä kuluista.

Mä luulen että kumpikin on jakoon tyytyväinen vaikkei mikrovalmiita sämpylöitä toiselle tehdäkään.