Kun minä ajoin teininä mopoautolla talon puskaa päin

Niin talon asukas tuli todella vihaisena, läimäytti ja sanoi että hänellä olisi voinut lapset olla pihalla leikkimässä. Soitti sitten äidilleni ja sanoi että näin kävi. Äiti ja isä tuli paikalle eikä todellakaan olleet tyytyväisiä, vaan sanoivat että jos asukas niin haluaa niin minä tulen itse korjaamaan aiheuttamani vahingot ja pyysin toki anteeksi. Hän sanoi ettei ole tarvetta ja lähdettiin omille teillemme. Enpä olisi silloin edes ajatellut vedota siihen, että olin vain 15-vuotias LAPSI, ja aikuisen pitää suhteuttaa toimintansa minua kohden. Olisin voinut ajaa hänen pienten lastensa yli huolimattomuuttani. Näin sitä vastuuta kannettiin vuosikymmen sitten. Jälkeenpäin olen hyvin kiitollinen, että äiti oikeasti suuttui minulle. Olin hirveän häpeissäni, mutta ei käynyt sen jälkeen vahinkoja. Ajotyyli muuttui, kun istutettiin vähän pelkoa