HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onks nykyopiskelijat säälittäviä introvertteja ettei soluasuminen onnistu

Introvertille tuo just onkin paras juttu. Saa kaverit joihin tutustua turvallisesti kotosalla. Heidän kanssaan sitten voi uskaltautua johonkin opiskelurientoon tai harrastukseen myös.

Yksin vieraassa kaupungissa yksiössä on introvertille ihan hlvttiä.

Se voi olla vaikeaa, mutta siitä rakennetaan se oma elämä. Eikä vaan mennä lauman mukana baareihin, niinkuin ennenvanhaan. Kyllä sinäkin tuosta taaperovaiheesta pikkuhiljaa kasvat ulos.

Kyllä se niin päin taitaa olla, että solu-sukupolvet löysi tekemistä ja puolison jonka kanssa perustaa perhe. Nykynuoret ahdistuu yksin kopperossaan ja pariutuminen on ennätysvaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.

Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.

Mutta eikö sen soluasumisen kauneus ollut siinä, että oppii olemaan erilaisten ihmisten kanssa? Eihän tämä toteudu, jos samaan soluun pyritään asuttaa mahdollisimman samanlaiset ihmiset. 

Miksi omassa kodissa pitäisi oppia olemaan muiden ihmisten kanssa? Tämän voi tehdä oman kodin ulkopuolellakin vaikka koulussa, koti on yksityisyyttä ja rauhoittumista varten.

Ihan vaikka siksi että jos asuu muiden rahoilla niin voi sitten asuakin muiden kanssa. Omilla rahoillaan, kun itse maksaa, saa sitten asua ihan miten lystää.

No mutta näinhän suurinosa eläkeläisistäkin tekee, työssäkäyvät maksavat joka kuukausi palkastaan 25% eläkemaksuja, joista valtaosa valuu nykyisiin eläkekkeisiin. Samalla logiikalla kaikki vanhukset voisi asuttaa soluasuntoihin tutustumaan toisiinsa, omalla rahalla voi sitten maksaa haluamansa asumismuodon. 

Sellainen ero että eläkeläiset ovat tehneet ikänsä työtä yhteiskunnan eteen. Kermaperseopiskelija on vain imenyt äidin tissiä ja yhteiskunnan varoja minkä kerkiää.

Kaikki eläkeläiset eivät todellakaan ole tehneet. 

Niin ja sitäpaitsi mitä väliä menneisyydellä on, kun eivät tee enää? Eihän opsikelijoidenkaan kohdalla ole väliä, että saattavat tulevaisuudessa tulla tekemään.

Kyllä sillä on väliä että ovat tehneet. Sillä että sinä et ole mitään tehnyt on myöskin väliä - voidaan toki ottaa kaikki edut sinulta pois jos ei kelpaa.

Ymmärrätkö, että ihminen voi olla myöskin rikas vaikka ei olisi tehnyt mitään?

Vierailija kirjoitti:

Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.

Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.

Kyllä siellä yhteisessä kylppärissäkin pääsi rauhassa tyttökaverin kanssa touhuamaan. Olihan se vähän... miesten luolan näköinen.

Pönttöjä pitäisi olla tarpeeksi, jos on isokakkaiset asukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.

Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.

Mutta eikö sen soluasumisen kauneus ollut siinä, että oppii olemaan erilaisten ihmisten kanssa? Eihän tämä toteudu, jos samaan soluun pyritään asuttaa mahdollisimman samanlaiset ihmiset. 

Miksi omassa kodissa pitäisi oppia olemaan muiden ihmisten kanssa? Tämän voi tehdä oman kodin ulkopuolellakin vaikka koulussa, koti on yksityisyyttä ja rauhoittumista varten.

Ihan vaikka siksi että jos asuu muiden rahoilla niin voi sitten asuakin muiden kanssa. Omilla rahoillaan, kun itse maksaa, saa sitten asua ihan miten lystää.

No mutta näinhän suurinosa eläkeläisistäkin tekee, työssäkäyvät maksavat joka kuukausi palkastaan 25% eläkemaksuja, joista valtaosa valuu nykyisiin eläkekkeisiin. Samalla logiikalla kaikki vanhukset voisi asuttaa soluasuntoihin tutustumaan toisiinsa, omalla rahalla voi sitten maksaa haluamansa asumismuodon. 

Sellainen ero että eläkeläiset ovat tehneet ikänsä työtä yhteiskunnan eteen. Kermaperseopiskelija on vain imenyt äidin tissiä ja yhteiskunnan varoja minkä kerkiää.

Eläkeläiset ovat myös käyttäneet yhteiskunnan varoja, se tuntuu monilta "olen koko ikäni maksanut veroja" -öyhöttäjiltä unohtuvan.

Vaikka olisi kymmenien vuosien ajan maksanut veroja, niin sillä on merkitystä vain jos on suurimman osan ajasta ollut nettomaksaja. Tuon mielipiteen kirjoittaja on n. 90-vuotias, eli ollut eläkkeellä ainakin 25 vuotta. Ja jos on hän valmistunut Otaniemestä n. 25-vuotiaana, se tarkoittaa sitä että hän on ollut n. 50 vuotta elämästään saamapuolella ja max. 40 vuotta nettomaksaja. Eli yhteiskunnalle tappiollinen.

Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.

Tyttäreni asui briteissä 10 hengen solussa vuoden. Keittiö oli jatkuvasti lian ja kaaoksen vallassa, kukaa muu ei sitä siivonnut. Jokailtaiset bileet. Lattiat kuivuneesta viinasta tahmeat, niin että kenkä tarttui kiinni joka askeleella.   Seuraavaksi vuodeksi vaihtoi asumismuotoa.

Itse asuin kasarilla 3 hengen solussa Vantaalla. Ihan siistejä tyttöjä onneksi kaikki, mutta toisen tytön kundikaveri muutti sinne sitten myös. Lorvi kaiket päivät kotona, rämpytti kitaraa ja lauloi, erittäin rajallinen ohjelmisto. Vieläkin lentäjän poika ja lumi teki enkelin eteiseen saavat aikaan kuvotusta.

Vierailija kirjoitti:

Voi asua ihan missä haluaa, kun maksaa itse tienaamillaan rahoilla omat menonsa.

Niinhän opiskelijat maksavatkin.

1950-luvulla tuollainen opiskelija-asuminen on ollut lähes luksusta! Ei ole tarvinnut majailla alivuokralaisena jonkun vanhan kiukkuisen naisen luona jossa on vahdittu jokainen askel, mitään ääntä ei ole saanut kuulua, mitään oikeuksia ei ole ollut ym. Asuintoverit ovat olleet samanikäisiä ja saman alan opiskelijoita. Lisäksi lämmin vesi on tullut ja mennyt, asunnossa on ollut keskuslämmitys ym. Nämäkin olivat harvinaista herkkua vielä 1950-luvulla! Mutta ajat muuttuvat! Nykyisin luksusta on oma rauha ja turvallisuus ja se toteutuu parhaiten yksiössä! Emme elä enää 1950-lukua, emmekä edes 1970- tai 1980-lukua, jolloin soluasuminen oli vielä ihan ok! 

Samaa voisi paremmin soveltaa eläkeläisille. 

"Soluasuntojärjestelmä olisi hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyisivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttaa arjessa pärjäämistä, ja samalla se olisi edullinen yhteisö itsenäistä elämää lopetteleville vanhoille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa eläkeläisasuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."

Itse asiassa nyt kun tätä miettii tarkemmin, niin tässä olisi aika paljonkin ideaa. Ei ole järkeä maksaa jokaiselle eläkeläiselle omaa asuntoa, jossa on riskinä kaatuilu tai hellan unohtuminen päälle. Monet vanhukset pärjäisivät pidempään ilman hoitokotia ja kotiapua, kun olisi vertaistukea ympärillä. Eikä tarvitsisi myöskään vaivata aktiivi-ikäisiä lapsia, koska heillä on omatkin työt. 

Minullakin niin huonoja soluasunto kokemuksia että en meni vaikka ilmatteeks sais asua, meteliä iltaisin ja öisin, kämppis joka hiippailee öisin syömään mun ostamat omat ruoat ja varmaan sen kaveritkin söi mun ruoat, epämääräisiä sen tuttavia jotka saattoi jäädä tuijottamaan ja mulkoilemaan jos samaan tilaan astui, keittiö ja kylppäri sotkussa ei siivonnut omia jälkiään, ei vienyt koskaan roskia... Ja lista jatkuu

Ja näitä kokemuksia on monia, yhtään selväjärkistä kämppistä mulla ei ollut, tai oli yksi mutta hän olikin usein poissa. 

Soluasunnot ei sovi sellaiselle opiskelijalle joka haluaa luku ja yörauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.

Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.

Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.

Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.

Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.

Pienet yksiöt parhaita, soveltuu muihinkin elämäntilanteisiin kuin opiskeluun. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa voisi paremmin soveltaa eläkeläisille. 

"Soluasuntojärjestelmä olisi hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyisivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttaa arjessa pärjäämistä, ja samalla se olisi edullinen yhteisö itsenäistä elämää lopetteleville vanhoille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa eläkeläisasuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."

Itse asiassa nyt kun tätä miettii tarkemmin, niin tässä olisi aika paljonkin ideaa. Ei ole järkeä maksaa jokaiselle eläkeläiselle omaa asuntoa, jossa on riskinä kaatuilu tai hellan unohtuminen päälle. Monet vanhukset pärjäisivät pidempään ilman hoitokotia ja kotiapua, kun olisi vertaistukea ympärillä. Eikä tarvitsisi myöskään vaivata aktiivi-ikäisiä lapsia, koska heillä on omatkin työt. 

Tätähän palvelukodeissa jo sovelletaan, ei todellakaan kaikille ole omaa huonetta antaa. 

Jotkut täällä ei tunnu sitä ymmärtävän että ihmiset on yksilöllisiä ja omia persoonia mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi sille toiselle, soluasunnot sopivat enemmän sosiaaliselle henkilölle joka uskaltaa sanoa asioista. Tälläiselle ujolle, aralle tytölle soluasunto oli painajainen, olinkin omassa huoneessani jatkuvasti, kämppis piti meteliä myös öisin ja nukuin korvatulpat ja kuulokkeet korvissa vaikka korvat kipeytyikin, silti niistäkin vaimeasti kuului läpi äänet, eihän se varmaan mitään muuta tehnyt kuin lintsannut koska oli lähes aina kämpässä kun lähdin aamulla ja tulin iltapäivällä koulusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.

Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.

Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.

Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.

Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.

Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa voisi paremmin soveltaa eläkeläisille. 

"Soluasuntojärjestelmä olisi hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyisivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttaa arjessa pärjäämistä, ja samalla se olisi edullinen yhteisö itsenäistä elämää lopetteleville vanhoille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa eläkeläisasuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."

Itse asiassa nyt kun tätä miettii tarkemmin, niin tässä olisi aika paljonkin ideaa. Ei ole järkeä maksaa jokaiselle eläkeläiselle omaa asuntoa, jossa on riskinä kaatuilu tai hellan unohtuminen päälle. Monet vanhukset pärjäisivät pidempään ilman hoitokotia ja kotiapua, kun olisi vertaistukea ympärillä. Eikä tarvitsisi myöskään vaivata aktiivi-ikäisiä lapsia, koska heillä on omatkin työt. 

Tätähän palvelukodeissa jo sovelletaan, ei todellakaan kaikille ole omaa huonetta antaa. 

Mutta kuuluisi myös soveltaa kaikille eläkeläisen asumistuella asuville, jotka pärjäävät vielä ilman palvelukotia. 

Yksiöt sopii parhaiten opiskelijoille. Jos on pakko soluasua niin mielummin huone jossa on oma kylppäri, sellainen on harvinainen mutta mahdollinen sit voi omassa huoneessa pitää keittolevyä ja minijääkaappia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi asua ihan missä haluaa, kun maksaa itse tienaamillaan rahoilla omat menonsa.

Niinhän opiskelijat maksavatkin.

:DDD Päivän vitsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.

Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.

Mutta eikö sen soluasumisen kauneus ollut siinä, että oppii olemaan erilaisten ihmisten kanssa? Eihän tämä toteudu, jos samaan soluun pyritään asuttaa mahdollisimman samanlaiset ihmiset. 

Miksi omassa kodissa pitäisi oppia olemaan muiden ihmisten kanssa? Tämän voi tehdä oman kodin ulkopuolellakin vaikka koulussa, koti on yksityisyyttä ja rauhoittumista varten.

Ihan vaikka siksi että jos asuu muiden rahoilla niin voi sitten asuakin muiden kanssa. Omilla rahoillaan, kun itse maksaa, saa sitten asua ihan miten lystää.

No mutta näinhän suurinosa eläkeläisistäkin tekee, työssäkäyvät maksavat joka kuukausi palkastaan 25% eläkemaksuja, joista valtaosa valuu nykyisiin eläkekkeisiin. Samalla logiikalla kaikki vanhukset voisi asuttaa soluasuntoihin tutustumaan toisiinsa, omalla rahalla voi sitten maksaa haluamansa asumismuodon. 

Sellainen ero että eläkeläiset ovat tehneet ikänsä työtä yhteiskunnan eteen. Kermaperseopiskelija on vain imenyt äidin tissiä ja yhteiskunnan varoja minkä kerkiää.

Kaikki eläkeläiset eivät todellakaan ole tehneet. 

Suurin osa on; sen sijaan suurin osa opiskelijoista ei ole tehnyt mitään yhteiskunnan eteen eli aivan turha verrata.

Niiden opiskejoiden pitää ensiksi opiskella hankkiakseen riittävän koulutuksen tulevaa ammattia varten. Ei kenestäkään tulee esimerkiksi tutkijaa vain mututiedon perusteella tai luulolla että tietää jo kaikki tietämisen arvoisen asiat. 

Koululla opiskellaan ja solussa voi asua. Se koulutus on jo yhteiskunnalta niin massiivinen panostus, että on pelkkää röyhkeyttä ja ahneutta siihen päälle vaatia jotain yksiötä.

Ei yksiötä olla vaatimassakaan, ainoastaan opiskelu-ja asumisrauhaa! Mikseivät opiskelija-asuntosäätiöt huolehdi näistä perusasioista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.

Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.

Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.

Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.

Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.

Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan

Pystyy varmaan hyvin keskittymään opintoihin jos kymmenen ihmistä möykkää ympärillä!