Lue keskustelun säännöt.
HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä
09.08.2026 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012192662.html
"Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon. Solussa oli viisi kahden hengen huonetta ja yhteiset pesu-, wc- ja keittotilat sekä pieni sohvanurkkaus, jossa sopi jutella tai pelata korttia."
"Soluasuntojärjestelmä oli hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttoi opiskelua, ja samalla se oli edullinen yhteisö itsenäistä elämää opetteleville nuorille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."
Nyt on asiaa! Näin sen olla pitää! 👍
Edullisia soluasuntoja opiskelijoille, eikä mitään syrjäytymistä aiheuttavia yksiöitä! Ne yksiöt tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, kun niihin maksetaan enemmän tukia kuin edullisempiin soluasuntoihin.
Kommentit (1243)
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se päälle 50k€ vuodessa mitä käytännössä yliopisto-opiskelijan opintoja tuetaan ilmaisen opetuksen muodossa"
Ehkä jos lasket kaikki korkeakoulujen menot ja jaat sen opiskelijoiden määrällä. Mutta eihän niiden kuluista ollenkaan kaikki mene opetukseen.
Ainakin kaipaisin jotain laskelmaa että miten normaali massaluennoilla käyvä korkeakouluopiskelija pystyy kuluttamaan rahoja yli neljä tonnia kuussa mukaanlukien kesäkuukaudet kun opetustakaan ei juuri ole.
Jos saat esim. ravintola-annoksen ilmaiseksi niin ei sen arvoa tule laskea raaka-aineiden perusteella. Siksi ainoa oikea tapa on verrata listahintaan eli yliopisto-opiskelun tapauksessa esim. vastaavien laitosten lukukausimaksuihin. Kyseeseen tulee siis yksityiset yliopistot, koska niiden lukukausimaksua ei ole valtio subventoinut. 50k€ on siis hyvä likimääräinen arvio opiskelijan saamasta todellisesta tuesta vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä se päälle 50k€ vuodessa mitä käytännössä yliopisto-opiskelijan opintoja tuetaan ilmaisen opetuksen muodossa on ihan riittävän ruhtinaallinen summa ettei mitään yksiöitä siihen päälle tarvita."
Olet vetänyt tuon luvun ihan hatusta. Tuo yksin tekee jo kaksinkertaisen summan siihen verrattuna joka on koko yliopistorahoituksen koko valtion budjetissa.
Vierailija kirjoitti:
""Kyllä se päälle 50k€ vuodessa mitä käytännössä yliopisto-opiskelijan opintoja tuetaan ilmaisen opetuksen muodossa""
Ei voi pitää paikkaansa. Suomessa on noin 175.000 korkeakouluopiskelijaa. Jos jokaisen opinnot maksaisivat 50.000 euroa vuodessa niin kokonaissumma on 8.7 miljardia vuodessa. Kuitenkin Valtion budjetissa korkeakouluille annetaan vain 4.2 miljardia ihan kaikkinensa, ei siis vain opetukseen.
Jos yliopisto rahoittaisi kaikki kulunsa opiskelijoiden lukukausimaksuilla, niin se tietysti pyytäisi enemmän mitä se opetus ja tutkimus maksaa sekä päälle voittoa. Tuplat valtion budjetista on siis varsin realistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saahan se opiskelijakin turvautua niihin entisiin rahoihin mitä on säästänyt. Turha kuitenkaan pyydellä förskottia työstä mitä ei yhteiskunnan eteen ole tehnyt."
Ihan samoin nykypäivän eläkeläiset saavat förskottia eläkkeisiinsä jopa työssäkäyvien opiskelijoiden eläkemaksuista. Itse he eivät ole keskimäärin eläkettään maksaneet.
Eläkeläiset ovat työnsä jo tehneet. Saa olla aika ahne ja päästään vialla jos on kade elämän ehtoopuolella oleville.
Kyllä ne eläkeläiset reipastuisi ja ei masentuisi jos pistetään yhteisölliseen asumiseen ja osa-aikatöihin. Seniorit pysyvät vetreinä.
Käypä joskus vanhainkodissa, siinä sitä yhteisöllistä asumista on. Pitäisikö opiskelijat majoittaa myös vanhainkoteihin kun ovat niin kateellisia?
Olen käynyt jo kultapieni, olen tehnyt keikkaa henkilökohtaisena avustajana. Ja en ole opiskelija vaan hyväpalkkaisessa työsuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se päälle 50k€ vuodessa mitä käytännössä yliopisto-opiskelijan opintoja tuetaan ilmaisen opetuksen muodossa on ihan riittävän ruhtinaallinen summa ettei mitään yksiöitä siihen päälle tarvita."
Olet vetänyt tuon luvun ihan hatusta. Tuo yksin tekee jo kaksinkertaisen summan siihen verrattuna joka on koko yliopistorahoituksen koko valtion budjetissa.
Vertaat raaka-aineiden hintaa siihen mitä sinulta vapailla markkinoilla laskutettaisiin. Ei ifööniä myydä sinulle satasella vaikka sen teko sen maksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos saat esim. ravintola-annoksen ilmaiseksi niin ei sen arvoa tule laskea raaka-aineiden perusteella. Siksi ainoa oikea tapa on verrata listahintaan eli yliopisto-opiskelun tapauksessa esim. vastaavien laitosten lukukausimaksuihin. Kyseeseen tulee siis yksityiset yliopistot, koska niiden lukukausimaksua ei ole valtio subventoinut. 50k€ on siis hyvä likimääräinen arvio opiskelijan saamasta todellisesta tuesta vuodessa."
Nyt on puhuttu kuluista joita opiskelija aiheuttaa yhteiskunnalle. Eikä hän aiheuta mitään laskennallisia teoreettisia kuluja vaan ihan juuri ne kulut jotka valtio joutuu maksamaan. Ja ne eivät ole läheskään tuon laskelmasi luokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opiskelija. Ikää 42 vuotta ja mulla on lapsia.
Kaikki opiskelijat eivät ole nuoria ja lapsettomia.
80-luvulla oli opiskelijoillebmyös ns. perheasuntoja.
Juuh! Minun soluhuoneeni (yo-kylä 20 A) seinän takana ja juuri heti alapuolella oli sellainen. Nuku siinä sitten, kun yksi vaavi rääkyy kaiket yöt seinän takana ja toinen siellä alapuolella, ja seinät kuin paperia. Ja rouva seinän takaa kävi valittamassa, että me laitamme ulko-oven kiinni liian kovaa, joten heidän bundle of joynsa herää siihen ihan joka kerta. Hiljempää ovi kiinni, nih!
Kun vaaviperhe lähti, tuli seinän taakse vanhempi lapsi, poika, joka piti minun puoleistani seinää jalkapallomaalina: bängyti-bängyti-bäng-bäng. Onneksi poikaystäväni muutti kaupunkiin ja me muutimme yhteen, kerrostaloon, jossa oli paksut seinät. Se talo olikin rakennettu 1963.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jos saat esim. ravintola-annoksen ilmaiseksi niin ei sen arvoa tule laskea raaka-aineiden perusteella. Siksi ainoa oikea tapa on verrata listahintaan eli yliopisto-opiskelun tapauksessa esim. vastaavien laitosten lukukausimaksuihin. Kyseeseen tulee siis yksityiset yliopistot, koska niiden lukukausimaksua ei ole valtio subventoinut. 50k€ on siis hyvä likimääräinen arvio opiskelijan saamasta todellisesta tuesta vuodessa."
Nyt on puhuttu kuluista joita opiskelija aiheuttaa yhteiskunnalle. Eikä hän aiheuta mitään laskennallisia teoreettisia kuluja vaan ihan juuri ne kulut jotka valtio joutuu maksamaan. Ja ne eivät ole läheskään tuon laskelmasi luokkaan.
Saamasi etu on kuitenkin suurempi eli se mitä muuten joutuisit vapailla markkinoilla maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Onpa aika iäkäs ihminen kirjoittanut mielipiteensä nuorten aikuisten asioista. On hänellä pointtinsa kyllä. Ihmisten pitäisi olla paljon enemmän lajitovereidensa seurassa, eikä vain koneillaan.
Iäkäs ihminen on joskus ollut nuori aikuinen. He tietävät, millaista on olla nuori. Nuori aikuinen ei ole ollut koskaan iäkäs. He eivät tiedä, millaista on olla iäkäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vertaat raaka-aineiden hintaa siihen mitä sinulta vapailla markkinoilla laskutettaisiin. Ei ifööniä myydä sinulle satasella vaikka sen teko sen maksaisi."
Föönin kulu minulle on se mitä siitä maksan. Opiskelijan kulu valtiolle on se minkä valtio oikeasti siihen opiskelijaan rahaa pistää. Kaikki muut kulut ovat aina teoreettisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opiskelija. Ikää 42 vuotta ja mulla on lapsia.
Kaikki opiskelijat eivät ole nuoria ja lapsettomia.
Mitä sitten? Kuka oli sinua lapsinesi sinne soluun tunkemassakaan?
Tämän ketjun aloittaja oli tunkemassa sinne soluun opiskelijat, ottamatta huomioon, että se opiskelija ei ole aina nuori, eikä lapseton tai työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelin vuosina yliopistossa 84-89. Siihen aikaan lähes kaikki opiskelijat asui soluissa. Vain jotkut rikkaat asui yksiössä, jonka vuokran vanhemmat maksoi. Meillä oli solussa 3 tyttöä, omat huoneet jokaiselle, mutta keittiö, wc-kylppäri ja eteinen oli yhteiset. Ihan hyvin sujui, mut pakkohan oli sujua, ei ollu vaihtoehtona yksiötä. Omat lapset opiskeli amiskat 2007- 2011. Molemmat asui viikot opiskelija-asuntolassa, jossa oli varmaan just 3 kahdenhengen huonetta, yhteinen keittiö, vessa, kylppäri ja oleskelutila. Viikonlopuiksi tulivat kotiin. Ei ihme, että nykyisin opiskelijat valittaa kaikesta, kun vaatimustaso on niin kova, pitää olla yksiö, kaikki omat älylaitteet, varaa harrastuksiin, huvitteluun jne.
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Pelkkä yhteiskeittiö ei paljonkaan halventaisi rakentamis- ja asumiskustannuksia.
Keittiön kun voi rakentaa hyvin pieneen tilaan. Kaverini asui aikoinaan Turun ylioppilaskylässä ja hänen asuntonsa keittopaikka oli vain vähän yli metrin pätkällä huoneessa. Yhteiskeittiö olisi joka tapauksessa suuri ja erillinen. Ei rahallista hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä en joutunut solussa asumaan kun opiskelin. Ne muutamat kerrat kun kävin kylässä tuttujen soluissa asujien luona tuntui ettei sellainen ole elämistä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
Jos maksat itse asumisesi, niin voit asua ihan missä haluat. Jos joku muu maksaa, niin silloin pitää tyytyä siihen mitä saa.
Olen toki periaatteessa samaa mieltä. Mutta tämä ketju alkoi opiskelusta Otaniemessä. Siellä ei ole ensimmäistäkään asuntoa, solua tai mitään tarjolla, jonka vuokra mahtuisi asumislisän raameihin. Asumislisän maksimivuokra on 370 €, kun halvimmat kämpät Otaniemessä ovat 500 €. Ja niitä halvimpia ei ole tarjolla kuin kahdelle prosentille opiskelijoista, loput maksavat enemmän. Eli joka tapauksessa opiskelijat maksavat asumisensa suurelta osin itse.
Vierailija kirjoitti:
"Vertaat raaka-aineiden hintaa siihen mitä sinulta vapailla markkinoilla laskutettaisiin. Ei ifööniä myydä sinulle satasella vaikka sen teko sen maksaisi."
Föönin kulu minulle on se mitä siitä maksan. Opiskelijan kulu valtiolle on se minkä valtio oikeasti siihen opiskelijaan rahaa pistää. Kaikki muut kulut ovat aina teoreettisia.
Nyt ei ole kyse kulusta valtiolle vaan edusta mitä opiskelija saa.
"Iäkäs ihminen on joskus ollut nuori aikuinen. He tietävät, millaista on olla nuori."
Tämä kirjoittaja tiesi millaista oli olla nuori 70-vuotta sitten. Hän ei tiedä millaista on olla nuori nyt. Siinä se ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ennen asuttiin alivuokralaishuoneessa tai vuokrattiin kimppakämppä"
Niin, ennen. Asiat muuttuvat jos et ole huomannut. Ihan kaikki asiat.
Ja nyt kun on miljardien säästöpaineita niin ne asiat muuttuu toiseen suuntaan. Paras siis kermeperseen vaan sopeutua.
Asumistuesta (yhteensä näemmä 1,8 miljardia) suurin osa menee köyhien ja tavisten yleiseen asumistukeen, sitten vanhusten joista kohtalainen osa ei edes saa sitä kun eläke on suurempi kuin rajat, ja opiskelijoiden osuus tuosta on joku 200 miljoonaa. Eli suomi ei tosiaankaan mene konkurssiin opiskelijoiden asumisen tukien vuoksi.
Tää vaan on näitä poliitikkojen päähänpinttymiä että opiskelijat on pakotettava soluihin vaikka väkisin ja siitä piittaamatta että tuossa hommassa on paljon ongelmia joita kukaan ei halua korjata.
Opiskelijat saavat käytännössä yhteiskunnalta jo 50k€ per lukukausi ilmaisen opetuksen muodossa sekä muut tuet päälle. Ja täällä kermaperseet kehtaavat vinkua lisää. Laskepa monenko työtätekevän verot yksi opiskelija syö vuodessa... kaikkeen nyt ei vaan ole varaa eli sinne soluun mars.
Opiskelijan asumistuet on 200 miljoonaa vuodessa, valtion budjetti on 90 miljardia + vaihtorahat, ja siitäkin sosiaaliturva eläkkeet mukaanlukien on ylivoimaisesti suurin summa. Keneltä siis leikataan? Tietty opiskelijoilta eikä noilta muilta, doh /s
Eduskunnan vuosibudjetti on 150 miljoonaa. Tällä elätetään 200 loista hoveineen.
Nämäkin 'loiset' tekevät töitä yhteiskunnan eteen. Sen sijaan todelliset loiset kuten opiskelijat tekevät töitä vain itsensä eteen.
Ja yhteiskunnan eteen, tulevat lääkärit, insinöörit, opettajat ym. Tulevat veronmaksajat!
Eivät ole vielä tehneet päivääkään vaan opiskelevat eli kasvattavat omaa henkistä pääomaansa. Pyydätkö töissäkin aina föskottia? :D
En, vaan odotan palkkapäivää! Sitä ennen turvaudun entisiin rahoihin! Vertauksesi ontuu pahemman kerran!
Saahan se opiskelijakin turvautua niihin entisiin rahoihin mitä on säästänyt. Turha kuitenkaan pyydellä förskottia työstä mitä ei yhteiskunnan eteen ole tehnyt.
Opintotukia ja -lainaa on saanut jo 1970-luvulta lähtien! Opiskelija-asuntoja myös rakennettu vuosikymmeniä! Mitä oikein höpiset?
Niin, ota sitä lainaa sitten ja mene sinne yksiöön. Kuka sitä on kieltänyt?
Lainaa joutuu ottamaan vaikka asuisi solussakin, koska työpaikkoja ei riitä kaikille! Mielelläni maksan sen muutaman kympin erotuksen vuokrassa lainarahalla ja valmistun ajoissa hyvin arvosanoin kuin kärvistelen rauhattomassa solussa! Katsos kun me kaikki emme opiskele Helsingissä! Pienemmillä paikkakunnilla soluhuoneen ja yksiön välinen hintaero on todella pieni, varsinkin jos tinkii asunnon kunnosta ja sijainnista, mutta sitähän sinä solujankkaaja et suostu ymmärtämään! Kun se yksiö on pahapahapaha aina!
"Nyt ei ole kyse kulusta valtiolle vaan edusta mitä opiskelija saa. "
Sinä väännät sen sellaiseksi koska edellinen perustelusi ei toiminut. Mikään laskennallinen "etu" ei ole sen peruste että miten paljon todellisia kuluja pitää valtion kustantaa. Ei vanhustenhoitoakaan tarkastella amerikkalaisten hoitokotien taksojen mukaan.
""Kyllä se päälle 50k€ vuodessa mitä käytännössä yliopisto-opiskelijan opintoja tuetaan ilmaisen opetuksen muodossa""
Ei voi pitää paikkaansa. Suomessa on noin 175.000 korkeakouluopiskelijaa. Jos jokaisen opinnot maksaisivat 50.000 euroa vuodessa niin kokonaissumma on 8.7 miljardia vuodessa. Kuitenkin Valtion budjetissa korkeakouluille annetaan vain 4.2 miljardia ihan kaikkinensa, ei siis vain opetukseen.