Olen käynyt treffeillä 64 eri miehen kanssa viimeisen viiden vuoden aikana
Latasin Tinderin ekaa kertaa 5 vuotta sitten, mutta minulla on senkin jälkeen ollut taukoja sen käytössä.
Olen käynyt treffeillä 64 eri miehen kanssa. Heistä 3/4 antoi minulle pakit joko heti ensitreffien jälkeen tai viimeistään parin kuukauden tapailun jälkeen. Vain neljä lyhyttä tapailusuhdetta muodostunut tänä aikana. Näistä tapailusuhteista vain yhden päätin minä, mutta toisaalta ei se mieskään ollut kovin kiinnostunut minusta.
Ja se 1/4, jolle minä annoin pakit, osa oli ihan hulluja tai sitten ei vaan synkannut riittävästi.
Ja moni noista mun treffikumppaneista on itse kertoneet, että heillä on ollut vaikeuksia saada matchejä ja moni ollut pitkään sinkkuna. Näin ollen tulee mieleen, että ehkä enää nykypäivänä tavallisille miehille ei kelpaa kukaan tavallinen nainen, kun sen naisen pitäisi olla ulkonäöltään missin näköinen ja kokoinen.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä ole mitään hulluutta, jos nainen sanoo treffeillä että voin tarjota ja mies vastaa että ok?
Ei kukaan mies, joka on oikeasti kiinnostunut naisesta, Anna naisen maksaa hänen laskuaan
Sukupuoliroolien rikkominen on muotia nykyään.
Kukaan itseään kunnioittava nainen ei ala deittailla miestä, joka ei maksa omia ruokiaan ensitreffeillä. Eihän sellainen mies edes ole kunnollista kumppaniainesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä kun yleinen narratiivi on se, että miehet kaipaavat kovasti parisuhdetta ja valittavat sitä, kun eivät pääse edes treffeille. Sitten kun minä annan mahdollisuuden näille miehille, joista en edes ole kovin innoissani, antavat he pakit minulle. Tulee mieleen, että ei näille tavallisille miehille enää nykypäivänä kelpaa kukaan tavallinen nainen .
Ap
Eihän tuossa ole mitään järkeä. Sinä et ollut innostunut niistä miehistä, miksi heidän olisi pitänyt innostua sinusta? Itse en edes lähtisi treffeille ihmisen kanssa joka ei kiinnosta. Mitä ideaa? Tuo ei kerro niistä miehistä muuta kuin, että eivät olleet sopivia sinulle. Tuntuu vähän siltä, että haluat vaan jonkun ihastuvan suhun.
Psykologitkin suosittelevat, että kannattaa tavata henkilö mahdollisimman pian , koska tutustuminen alkaa vasta ensitapaamisella.
Siis joku yksi psykologi sanoin näin Hesarissa. Itsellä noi heti tavatut on aina menneet metsään ja ne kenen kanssa on hetken kirjoitellut ovat olleet sitten kaikki juuri sitä mitä ajattelinkin.
Olenkin sapioseksuaali, eli en voi muiden puolesta sanoa, mutta voin sen verran kommentoida, että vaihtaisin psykologia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos kokeilisit tavata miehiä jonkun sipivan harrastuksen parissa? Näkisit heti jos ei kemiat mätsää eikä sinun tarvitsisi tuhlata aikaa nettinysväämiseen, joka sitten kuitenkin päättyisi pettymykseen.
Mun mielipide miehenä on, että kumppanin etsiminen harrastuksista on ajanhukkaa.
Mikä on todennäköisyys että jos kurssille osallistuu vaikka 15 ihmistä että sieltä löytyy yksi sopivan ikäinen, sopivalla kropalla ja naamalla ja luonteella?
Jos naiset swaippaa sovelluksissakin 1/100 miehistä oikealle niin mikä on todennäköisyys että he kelpuuttavat 1/15 miehistä livenä?
Sanoisin, että riippuu vähän harrastuksesta.
Jos itse olisin sinkkuna, niin alkaisin varmaan harrastamaan lintubongausta, jonka harrastajista iso osa on miehiä. Ja linnut ovat oma kiinnostuksenkohteeni myös.
Ihan vaan kun kaverin kanssa oltiin kiikaroimassa ja mietittiin yhden linnun lajia, niin oikein kivannäköinen mies auttoi meitä lajitunnistuksessa.
Jos olisin ollut sinkkuna, niin siitä olisi ollut helppo jatkaa keskustelua.En pidä salilla käymistä harrastuksena, mutta tapasin mieheni ihan keskellä sitä omaa arkea, salilla. Oltiin ensin ihan vaan liikuntakavereita yhdessä ja isomman ryhmän mukana, kunnes pyysin hänet ulos.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun, somessa notkumisen ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki kolme suhdetta on alkanut siten, että sanon “Moi mä olen Petra ja olen kiinnostunut sinusta” ja se riittää.
Tuollainen kovin suoraviivainen ja "suoraan asiaan" -tyyli ei kyllä yleensä ole toimiva. Mutta suurin monimutkaisuus ja haaste seuran hakemisessa on juuri sellaisen tyypin löytäminen, joka herättää kiinnostuksen. Usein se vaatisi myös ensin jonkinlaista tutustumista, koska en ainakaan itse kiinnostuisi jostain vaan miehestä, jonka näen vaikka salilla, ja josta en tiedä mitään.
Sama. Ja jos joku ensimmäisessä lauseessaan mulle sanoo että "oon kiinnostunut susta" tai pyytää treffeille, ennen kuin tietää musta yhtikäs mitään, edes mun nimeä, niin kävelisin pois sanomatta sanaakaan. Kuulostaa hullulta ihmiseltä joka on jo mielessään rakennellut oletuksia musta. Olisi parempi sanoa vaikka "katoin että sulla on kiva tyyli, niin aattelin tulla juttelemaan, moi oon Petra".
Useat uskovaiset ja monet muutkin sanoivat tietäneensä jo ensitapaamisella, että tuo on tuleva aviomieheni/-vaimoni. Saatat itse blokata itseltäsi rakkauden ajattelemalla noin negatiivisesti ihmisistä. Tuollainen asenne myrkyttää myös parisuhteen, jos olet hirveän tuomitseva ihmisen erilaisuutta kohtaan.
1. En ole uskovainen enkä etsi sellaista kumppaniksi.
2. Miten tuo asenne voi "myrkyttää parisuhteen" kun sitä parisuhdetta ei edes alkaisi hullun uskovaisen kanssa joka on varma että olen "se oikea" ennen kuin on edes kuullut minun puhuvan?
3. Kaikenlaista sitä voi mietiskellä ja kuvitella, esim. että tuo täysin tuntematon mies tuolla on ihan varmana tuleva aviomieheni... mutta ei sitä kaikkea kannata ääneen sanoa, saatat nimittäin sillä blokata itseltäsi rakkauden kun käyttäydyt kuin välittömästi sitoutuva ja ripustautuva stalkkeri (ts. hullu).
Ja jännästi tälläkin palstalla miehet projisoi naisten nirsoiluksi tämänkin.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä kun yleinen narratiivi on se, että miehet kaipaavat kovasti parisuhdetta ja valittavat sitä, kun eivät pääse edes treffeille. Sitten kun minä annan mahdollisuuden näille miehille, joista en edes ole kovin innoissani, antavat he pakit minulle. Tulee mieleen, että ei näille tavallisille miehille enää nykypäivänä kelpaa kukaan tavallinen nainen .
Ap
Ei sulle tullut mieleen että sinusta paistaa läpi se että et ole näistä miehistä kiinnostunut, menet treffeille lähinnä säälistä ja/tai omasta epätoivosta, ja ne miehet näkevät sen ja heitä ei kiinnosta tuhlata aikaansa ja energiaansa sinun hurmaamiseen, kun jo heti alkuunkin katsot heitä nenänvartta pitkin? Miksi niiden miesten pitäisi jäädä vonkaamaan sinulta seuraa kun et ole heistä kiinnostunut? Selkeästi heillä on enemmän itsekunnioitusta ja vähemmän epätoivoa kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Tämä. Siis niin tämä. Olen alkanut ihan vakavissani ajatella, että ehkä sitä semmoista suurta rakkautta ja kestävää kumppanuutta ei vaan ole tarkoitettu ihan kaikille, kun niin harva sellaisen löytää ja vielä harvemmalla se kestää. Ehkä on parempi keskittyä ihan muihin asioihin elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Ja jännästi tälläkin palstalla miehet projisoi naisten nirsoiluksi tämänkin.
Minusta myös jotkut väittävät , että AP:lle ei kelpaa kukaan, vaikka se on hänen mukaan mennyt niin, että suurin osa miehistä on antanut hänelle pakit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa lisää dataa treffeistä:
Suurin osa treffeistä oli illallinen ravintolassa (tyyliin Amarillossa). Sitten on ollut muutama kahvila käynti, useita lounaita, yhdet kävelytreffit, kolme brunssia. Kahvilassa kukaan mies ei tarjonnut, brunssilla kerran mies tarjosi, lounaalla kerran mies tarjosi ja illallisella ehkä n. 10 miestä on tarjonnut minulle. Kaiken kaikkiaan n. Joka viides mies on tarjonnut minulle lounaan/illallisen ensitreffeillä.
Ap
Tarjositko itse kertaakaan?
Kuinka suuuressa osassa treffeistä sinä ehdotit niitä?Itse kerran tarjosin illallisen burgerravintolassa, yhden brunssin ja yhden lounaan. Sitten kolme kertaa olen tarjoutunut tarjoamaan miehelle, mutta he ovat kieltäytyneet ja yksi heistä päinvastoin halusi tarjota minulle.
Suurimmaksi osaksi miehet ovat itse ehdottaneet treffeille menoa. Oikeastaan minusta tuntuu siltä, että kaikki kaupungin ikäiseni sinkkumiehet pommittavat minua treffikutsuilla.
Ap
Tuo on kyllä erittäin omituista. Miehet pommittavat sinua treffikutsuilla, mutta saat silti pakkeja koko ajan? Minä näen suoraan kuvista ja profiilista kelpaako nainen minulle.
No jos ainoa kriteeri on ulkonäkö niin onhan se helppo katalogista valita "sopiva" :D
Jotkut toiset haluaa ihmisen suhteeseen eikä pelkkää näyttelyesinettä.
Onko AP LouLou ex Christiina? Kovasti on samanlaiset jutut.
Ihan turhaa homma käydä satamäärin treffeillä. Tuossa on jo kyse siitä että kukaan ei kelpaa. Ei ainakaan niistä jotka hänet kelpuuttaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Tämä!
Erosin jokin aika sitten 3 vuoden suhteesta, joka oli vaikea, mutta jossa yritin loppuun asti. Nyt ei todellakaan kiinnosta mennä takaisin tinderiin tms. Keskityn itseeni, omiin harrastuksiin ja omien unelmien toteuttamiseen. Esim. olen aina halunnut talon ja ajatellut (jostain typerästä syystä) että tarvitsen siihen projektiin miehen. No enkä tarvii! Tein uudet säästösuunnitelmat ja aion toteuttaa unelman ihan yksinäni! Tuntuu yllättävän ihanalta!!
Ikää minulla kuitenkin kohta jo 40v. Tässä iässä naisille kai usein alkaa parisuhteen merkitys vähentyä. Minullakin takana 10 vuoden avioliitto, monia kymmeniä treffejä, kourallinen tapailusuhteita ja muutama vakavampi seurustelusuhde. Siipeen on saatu useasti.
Katson juuri ensitreffit alttarilla Australiaa. Kaveri oli sitä mieltä että kaikki on täysin näyteltyä. Ja minä sanoin että ei, kyllä toi on ihan keskimääräinen kokemus mitä itse olen tinderissä saanut miehistä. Ihmeellistä sekoilua, epämääräisyyttä, haukkumista, manipulointia, hylkäämistä, valehtelua… pelottavaa kuinka yleistä se on ja kuinka normaalina miehet pitää sitä, että esitetään ensin olevansa ihan jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ollaan! Kiitti mulle riitti.
Ensitreffit alttarilla AUS on omien havaintojen perusteella näyteltyä roskaa. Ihmiset eivät onneksi ole sellaisia hirviöitä miltä heidät tuossa sarjassa on saatu näyttämään.
Et ole "tavallinen nainen", jos noin moni mies pistää sinut luiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Annoitko kuitenkin kaikille?
Tietenkin. Kaikille ja monta kertaa.
Ap
About kaikki muut maailman naiset tajuaa hyvin nopeasti, että deittiapit on vain sksiseuran hakemiseen ja sitten hän ihmettelee, kun sieltä ei löydy miehiä parisuhteeseen 😂
Tyhmä mikä tyhmä 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Ja jännästi tälläkin palstalla miehet projisoi naisten nirsoiluksi tämänkin.
Sitähän se juuri on. Eihän tavismies pääse edes treffeille tinderissä.
Joten selitä nyt taas miten tuossa olisi muka joku muu selitys kuin ap:n liian korkea rima...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tänään ja huomenna treffit, joten huomenna on treffit nro 66
Pidätkö sä oikeasti lukua treffeistä? No joka tapauksessa, melkoista liukuhihnaetsintää, en itse jaksaisi tuollaista ollenkaan.
Ihan kiinnostavaahan tuo tilastointi sinänsä on. Ja sopii tuohon tinderöinnin ihmiskuvaan. Itse en koskisi koko alustaan pitkällä tikullakaan.
No jaa, kai sen voi ajatella noinkin. Määrä on kyllä hirveä omasta mielestäni ja antaa jotenkin epätoivoisen vaikutelman, ettei pysty olemaan yksin vaan pakko löytää joku. Mutta jokainen tietysti tyylillään, eihän siinä.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa lisää dataa treffeistä:
Suurin osa treffeistä oli illallinen ravintolassa (tyyliin Amarillossa). Sitten on ollut muutama kahvila käynti, useita lounaita, yhdet kävelytreffit, kolme brunssia. Kahvilassa kukaan mies ei tarjonnut, brunssilla kerran mies tarjosi, lounaalla kerran mies tarjosi ja illallisella ehkä n. 10 miestä on tarjonnut minulle. Kaiken kaikkiaan n. Joka viides mies on tarjonnut minulle lounaan/illallisen ensitreffeillä.
Ap
Varmaan siellä Amarillossa henkilökunta jo naureskellut, että jahas, kenenkäs kanssa sitä tänään tullaan.. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annoitko kuitenkin kaikille?
Tietenkin. Kaikille ja monta kertaa.
Ap
Ja suurin toiveeni olisi, että voisin antaa kaikille 64:lle yhtäaikaa.
Pantaisiin niin, että perse repeää.
pornohurjastelija Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä tästä sarjadeittailusta saat? Melkein kaikki olleet pettymyksiä, miten sä silti jaksat motivoida itsesi jatkamaan? Mä olisin luovuttanut viimeistään kymmenen kohdalla.
Sitä ajattelee, että jospa siitä seuraava olisi edes puoleksi vuodeksi minulle seurustelukumppani.
Tavallaan on mukavaa jauhaa paskaa tuntemattomien miesten kanssa.
Ap
Mihin asioihin nämä muutamat tapailusuhteet ovat kaatuneet? Asutko isommassa kaupungissa, sillä liki 70 ukon treffaaminen pienemmällä paikkakunnalla on jo saavutus, ja takuulla joku tuntee jonkun. Harrastatko seksiä jokaisen kanssa?
Mun mielestä se on naisen tehtävä tehdä aloite läheisyyteen