Olen käynyt treffeillä 64 eri miehen kanssa viimeisen viiden vuoden aikana
Latasin Tinderin ekaa kertaa 5 vuotta sitten, mutta minulla on senkin jälkeen ollut taukoja sen käytössä.
Olen käynyt treffeillä 64 eri miehen kanssa. Heistä 3/4 antoi minulle pakit joko heti ensitreffien jälkeen tai viimeistään parin kuukauden tapailun jälkeen. Vain neljä lyhyttä tapailusuhdetta muodostunut tänä aikana. Näistä tapailusuhteista vain yhden päätin minä, mutta toisaalta ei se mieskään ollut kovin kiinnostunut minusta.
Ja se 1/4, jolle minä annoin pakit, osa oli ihan hulluja tai sitten ei vaan synkannut riittävästi.
Ja moni noista mun treffikumppaneista on itse kertoneet, että heillä on ollut vaikeuksia saada matchejä ja moni ollut pitkään sinkkuna. Näin ollen tulee mieleen, että ehkä enää nykypäivänä tavallisille miehille ei kelpaa kukaan tavallinen nainen, kun sen naisen pitäisi olla ulkonäöltään missin näköinen ja kokoinen.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä kun yleinen narratiivi on se, että miehet kaipaavat kovasti parisuhdetta ja valittavat sitä, kun eivät pääse edes treffeille. Sitten kun minä annan mahdollisuuden näille miehille, joista en edes ole kovin innoissani, antavat he pakit minulle. Tulee mieleen, että ei näille tavallisille miehille enää nykypäivänä kelpaa kukaan tavallinen nainen .
Ap
Katsopa ympärillesi, trolli. Ihan kaikkialla, minne menet, näet tavallisia naisia, jotka ovat parisuhteissa tavallisten miesten kanssa.
Mistä me tiedetään,vaikka heillä olisi tosi huono parisuhde?
On minullakin ollut mahdollisuus päästä parisuhteeseen, mutta ne miehet eivät mitenkään olleet minulle sopivaa kumppaniainesta.
AP
Mistäkö me tiedetään, että väestötasolla huomattavalla osalla ihmisistä ei ole tosi huono parisuhde? No olisiko vaikkapa ihan terveellä järjellä, arkisilla havainnoilla ja myös väestötason kyselytutkimuksista, joita tekee esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Ei hitto tämä on huono provo!
Oma kokemukseni on, että jos jostain tyypistä ei tule hyvää fiilistä pelkän kirjoittelun pohjalta, niin sitä fiilistä ei tule treffeilläkään.
Ihmiset on toki erilaisia, mutta omalla kohdallani olisi säästynyt monelta pettymykseltä, kun olisin skipannut ihan ok -miehet ja oikeasti käynyt treffeillä vain niiden kanssa, jotka aidosti kiinnostavat.
Ap, kertoisitko hieman niistä hulluista? Millä tavalla olivat hulluja?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Tämä!
Erosin jokin aika sitten 3 vuoden suhteesta, joka oli vaikea, mutta jossa yritin loppuun asti. Nyt ei todellakaan kiinnosta mennä takaisin tinderiin tms. Keskityn itseeni, omiin harrastuksiin ja omien unelmien toteuttamiseen. Esim. olen aina halunnut talon ja ajatellut (jostain typerästä syystä) että tarvitsen siihen projektiin miehen. No enkä tarvii! Tein uudet säästösuunnitelmat ja aion toteuttaa unelman ihan yksinäni! Tuntuu yllättävän ihanalta!!
Ikää minulla kuitenkin kohta jo 40v. Tässä iässä naisille kai usein alkaa parisuhteen merkitys vähentyä. Minullakin takana 10 vuoden avioliitto, monia kymmeniä treffejä, kourallinen tapailusuhteita ja muutama vakavampi seurustelusuhde. Siipeen on saatu useasti.
Katson juuri ensitreffit alttarilla Australiaa. Kaveri oli sitä mieltä että kaikki on täysin näyteltyä. Ja minä sanoin että ei, kyllä toi on ihan keskimääräinen kokemus mitä itse olen tinderissä saanut miehistä. Ihmeellistä sekoilua, epämääräisyyttä, haukkumista, manipulointia, hylkäämistä, valehtelua… pelottavaa kuinka yleistä se on ja kuinka normaalina miehet pitää sitä, että esitetään ensin olevansa ihan jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ollaan! Kiitti mulle riitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Tämä!
Erosin jokin aika sitten 3 vuoden suhteesta, joka oli vaikea, mutta jossa yritin loppuun asti. Nyt ei todellakaan kiinnosta mennä takaisin tinderiin tms. Keskityn itseeni, omiin harrastuksiin ja omien unelmien toteuttamiseen. Esim. olen aina halunnut talon ja ajatellut (jostain typerästä syystä) että tarvitsen siihen projektiin miehen. No enkä tarvii! Tein uudet säästösuunnitelmat ja aion toteuttaa unelman ihan yksinäni! Tuntuu yllättävän ihanalta!!
Ikää minulla kuitenkin kohta jo 40v. Tässä iässä naisille kai usein alkaa parisuhteen merkitys vähentyä. Minullakin takana 10 vuoden avioliitto, monia kymmeniä treffejä, kourallinen tapailusuhteita ja muutama vakavampi seurustelusuhde. Siipeen on saatu useasti.
Katson juuri ensitreffit alttarilla Australiaa. Kaveri oli sitä mieltä että kaikki on täysin näyteltyä. Ja minä sanoin että ei, kyllä toi on ihan keskimääräinen kokemus mitä itse olen tinderissä saanut miehistä. Ihmeellistä sekoilua, epämääräisyyttä, haukkumista, manipulointia, hylkäämistä, valehtelua… pelottavaa kuinka yleistä se on ja kuinka normaalina miehet pitää sitä, että esitetään ensin olevansa ihan jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ollaan! Kiitti mulle riitti.
Hyviäkin miehiä on, mutta vuodatuksesi perusteella sanoisin, että he kyllä kiertävät sinut kaukaa.
On eri asia olla itsenäinen ja onnellinen, kuin katkera.
Itsekin reilusti kolmekymppisenä ajattelin, että en tee kompromisseja enää ja jos ei kriteerit täyttävää kumppania löydy, niin suunnittelen sen elämän vain yksin itseni kanssa. No löytyi kumppani, mutta jos nyt sinua kymmenen vuotta vanhempana joutuisin rakentamaan elämääni uudestaan, niin vähemmällä katkeruudellakin se onnistuu.
"Katsopa ympärillesi, trolli. Ihan kaikkialla, minne menet, näet tavallisia naisia, jotka ovat parisuhteissa tavallisten miesten kanssa."
Yleensä siinä vaiheessa kun mies ihastuu naiseen, on miehellä paljon vaativammat kriteerit, kuin parisuhteen jo vakiinnuttua jolloin jotkut miehet sietävät jopa rumapainoistakin kumppania ainakin jonkin aikaa.
Käsite "tavallinen nainen" on koominen, kun sillä yritetään kuvata rumapainoista tai wanhaa naisihmistä. Pitää siis kehottaa, katsoppa reaalimaalimassa, ei epätosi-TV ohjelmissa, juuri vihittyjä pareja niin näet tyypillisiä suomalaisia naisia, tyypillisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä joutuu monesti pettymään mutta se on normaalia miehille, tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Vähintään kymmenen miestä yrittää jokaista naista.
Mutta mitä se on jos 50 miestä 64:sta antaa pakit? Häh?
Se todistaa sen, että tavalliset miehet ovat nirsoja eikä heille kelpaa kukaan tavallinen nainen.
Älä unohda, että mies voi olla tavallinen mutta silti sinua tasokkaampia ja siksi antaa pakit.
Ei se pelkkä miehen tavallisuus tarkoita sitä, että olisitte samantasoisia.
Esim mies itse katsoo mitä syö ja treenaa usein, katsoo treffeillä naisen pulleita reisiä ja vatsamakkaroita ja antaa pakit.
Mitä höttöä? Naisilla kuuluu olla pulleat/muodokkaat reidet
Jos tuosta miesmäärästä ei ole mitään järkevää löytynyt, niin vikaa voit kyllä etsiä jo itsestäsikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä kun yleinen narratiivi on se, että miehet kaipaavat kovasti parisuhdetta ja valittavat sitä, kun eivät pääse edes treffeille. Sitten kun minä annan mahdollisuuden näille miehille, joista en edes ole kovin innoissani, antavat he pakit minulle. Tulee mieleen, että ei näille tavallisille miehille enää nykypäivänä kelpaa kukaan tavallinen nainen .
Ap
Katsopa ympärillesi, trolli. Ihan kaikkialla, minne menet, näet tavallisia naisia, jotka ovat parisuhteissa tavallisten miesten kanssa.
Mistä me tiedetään,vaikka heillä olisi tosi huono parisuhde?
On minullakin ollut mahdollisuus päästä parisuhteeseen, mutta ne miehet eivät mitenkään olleet minulle sopivaa kumppaniainesta.
AP
Mistäkö me tiedetään, että väestötasolla huomattavalla osalla ihmisistä ei ole tosi huono parisuhde? No olisiko vaikkapa ihan terveellä järjellä, arkisilla havainnoilla ja myös väestötason kyselytutkimuksista, joita tekee esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Ei hitto tämä on huono provo!
Miesviha tässäkin on agendana, kyseessä on siis feministien propaganda joka toki on provosoivaa aina.
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Kaikenlaisista suhteista jää käsiin taitoja ja kokemuksia. Sosiaalisia taitoja, parisuhdetaitoja, jne. Yhtä lailla kuin lapsi ei osaa luonnostaan ratsastaakaan, vaan sitä pitää harjoitella ja opetella. Luonnostaan tulee käytännössä vain syöminen ja paneminen. Kaikki muu on opeteltua. Keskustelu, puolison huomioiminen, ja esimerkiksi himosta pidättäytyminen. Naisille on aikamoinen helvetti jos ei voi nukkua sängyssä rauhassa ilman, että joutuu käytetyksi. Kaikkea tätä täytyy opetella.
Ei voi kuin nauraa apn teorialle, että hän on about maailman ainoa nainen, joka osaa etsiä vain hyvää parisuhdetta ja sellaisen saada. Kaikilla muilla täytyy olla huonot parisuhteet.
Miehet todella vältti luodin skipatessaan apn.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
En ole aloittaja, mutta oletan hänen etsineen parisuhdetta. Jos hän olisi lukenut, liikkunut ja käynyt museoissa, voisi esittää kysymyksen, mitä niistä jäi käteen? Tuon ajan olisi voinut käyttää parisuhteen löytämiseen.
Syytön aloittaja siihen on, että miesaines on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Entä jos ihmisellä ei ole läheisiä, ei luontoa lähellä tai liikkumiseen liittyvä vamma? Onko niin kauheaa, jos tutustuu uusiin ihmisiin?
En todellakaan lähtisi treffeille miehen, joka on käynyt kymmenillä treffeillä usean vuoden aikana, kanssa. Joku taso senään oltava.
AP, missä kohtaa aloit tilastoida? Jatkatko touhua osittain tilastoimisen ilosta?
Tuon ajan olisi voinut käyttää parisuhteen löytämiseen.
Ihmisten tulisi ennemminkin käyttää aikaa parisuhdetaitojensa ja ylipäätään sen kehittämiseen, että kelpaa edes sille parisuhteen lähtötasolle. Suurin osa ei kelpaa, vaan ajattelee puolisoa lähinnä hyödykkeenä. Isolla osalla on harrastuksenaan sellaisia asioita, jotka eivät sovi parisuhteeseen. Sitoutumisesta ei ole tietoa. Naisen kunnioitusta ei ole, naista vaaditaan tekemään asioita, jotka eivät ole naiselle hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä tästä sarjadeittailusta saat? Melkein kaikki olleet pettymyksiä, miten sä silti jaksat motivoida itsesi jatkamaan? Mä olisin luovuttanut viimeistään kymmenen kohdalla.
Sellaistahan deittailu nimenomaan on, käydään treffeillä niin monta kertaa että jonkun kanssa natsaa, oli se sitten 10 tai 1000. Yrittänyttä ei laiteta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta on jäänyt sinulle käteen? Mitä olisi jäänyt, jos olisit senkin ajan lukenut, liikkunut, käynyt museoissa, nauttinut luonnosta, viettänyt aikaa läheistesi kanssa?
Jälkiviisaushan se tunnetusti on paras viisaus. Jos, oletettavasti, etsii kumppania, niin melkoisen erityinen ihminen saa olla, että se kävelee kotiovelle kirjaa lukiessa. Noissa muissa yhteyksissä taas on mediassa niin suureen ääneen mainostettu, että pysykää miehet kaukana, niin kovinkaan moni ei niissä tilanteissa tee tuttavuutta. Ja ihan turha päivitellä mistään "asiallisista lähetymisistä", kun määritelmiä asiallisuudelle on yhtä monta kuin vastaajiakin, niin paha siitä on lähteä mitään "ohjeita" itselleen rakentamaan.
Ja vastaus itse kysymykseesi, on kokolailla 50/50, että olisiko tuolla omalla ajalla saavuttanut jotain positiivista vai vaan lisääntynyttä katkeruutta.
En pidä salilla käymistä harrastuksena, mutta tapasin mieheni ihan keskellä sitä omaa arkea, salilla. Oltiin ensin ihan vaan liikuntakavereita yhdessä ja isomman ryhmän mukana, kunnes pyysin hänet ulos.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun, somessa notkumisen ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki kolme suhdetta on alkanut siten, että sanon “Moi mä olen Petra ja olen kiinnostunut sinusta” ja se riittää.