Lue keskustelun säännöt.
Vanhuksen opittu avuttomuus.
31.07.2026 |
On muuten rasittavaa. Edes yksinkertaisia asioita ei voi opetella tekemään itse. Esimerkiksi puoliso tankkasi aina auton, niin leskeksi jäätyään muut tankkaavat auton, koska eihän nyt niin vaikeasta hommasta voi itse selvitä. On niin helppoa vain sanoa että hoida sinä tämä, kun en itse osaa. Eri asia jos fyysinen kunto ei enää riitä, kuin että on epävarma edes opettelemaan uutta taitoa.
Kommentit (287)
Tällä palstalla ihmisen kylmyys, empatian puute l y ö päin näköä.
Eilen mietin asioita omassa elämässäni ja jonkinlaista orastavaa masennusta. Mietin, että tämä palsta ei ole hyväksi mielenterveydelle. Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan sama jos 80v ihminen tai 10v ihminen ei osaa pestä pyykkiä. No ei ole silloin normaalijärkinen.
1,Hana auki
2.pesuaine lokeroon.
3. Vaatii lukuosaamista ja mettä erottaa värit
4 Tyyliin pesulapussa on 60 asteen merkkki ja vaate kirjava.laittaa koneeseen.
5 luukku kiinni ja paina painikkeesta pesu päälle.
6. Pyykkikone lopettaa, nosta kuivumaan.
Täytyy olla SUPERTHMÄ ,jos ei tuota osaa.Sinullekin voi käydä niin, että et vanhana tunnista läheisiäsi etkä osaa edes vessassa käydä itsenäisesti. Pesukonetta saatat luulla telkkariksi ja ihmettelet että miksi siihen ei tule kuvaa vaikka painaa nappuloita. Siinä ei silloin pesulapun lukeminen paljon auta.
Huom, lueppa tarkkaan. Kirjoitinkin ”normaalijärkinen” . Kun/jos dementoidun en ole sillin enää normaalijärkinen. Silloin eivät aivoni toimi normaalista. Se voi käydä meille kenelle vaan ihan alle minuutin , sairauskohtauksessa , onnettomuudessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jäin leskeksi isoveljeni tuhahti, että nyt hän opettaa minut katsomaan auton moottoriin ja tarkistamaan tietyt asiat omatoimisesti. Kaikki tiesivät, millainen puuhapete mieheni oli ,.Onneksi kukaan sukulaisista ei lähtenyt avustamaa minuan joka asiassa. Itse piti opetella ja yrittää.Nyt olen siitä kiitollinen eläkeläinen ja nautin itsenäisyydestäni.
Omaisten vastuulla on myös kannustaa, Moni täällä kirjoittelee, miten omia vanhempiaan pitää auttaa ja silti he tekevät juuri karhunpalveluksen tekemällä sitten kaiken. Vanhuus vaatii myös omatoimisuutta niin pitkään kuin mahdollista.Kasvatukseen kannattaa kiinnittää sitä huomiota ettei kasva niitä kädettömiä aikuisia. Työkaverini lapsi esim soittaa nyt kotoaan pois muutettua pitääkö koko makaronipussi keittää kerralla, yms ja äiti naureskellee oman lapsensa hölmöydelle.
Kun muutetaan sitten yhteiseen huusholliin ne tavat on jo olemassa.Jokainen miestä on jossain asiassa kädetön. Harva pystyy ihan kaiken hoitamaan yksin.
On normaalia, että esim kumppani tekee aina jonkun asian ja itse aina jonkun. Toisen kuoltua tai eron koittaessa se on tietenkin hankalaa, kun ei osaa, mutta suurin osa oppii vielä sittenkin ja jos ei opi, voi käyttää ulkopuolisia palveluja. Osa tukeutuu läheisiin ja kyllähän läheisten pitää tietyissä määrin auttaakin.
Olen ikäni asunut yksin. 40 vuotta omillani ja jokaikisen asian huushollissani hoitanut aina itse. Jos olen tarvinnut apua esim. Remonttiin olen palkannut tekijän. Ei ole ollut puolisoa tekemässä yhtään mitään, ei soittamassa yhtään mihinkään.
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Miksi hän saisi heittäytyä avuttomaksi? Kun se on täysni vastoin hänen omaa etuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi rauhallisesti opettaa häntä tankkaamaan?
Kyllä varmasti oltaisiin opetettu jos toinen olisi siihen ollut halukas. Ap
Miksi et auliisti vain tankkaa. Menee ainakin sitten oikeaa ainetta oikeaan paikkaan, eikä valu pitkin kylkiä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Marttyyriys on kyllä parasta. Apu on vastavuoroista, mutta kaikkea ei aleta tekemään puolesta jos asia on helppo opetella tekemään itsekin. Eli jos et osaa, opettele. Jos et pysty, pyydä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Miksi hän saisi heittäytyä avuttomaksi? Kun se on täysni vastoin hänen omaa etuaan.
Myös joka hankkii lapsia voi hoitaa ne itse. Aina mummojen kimpussa, eivät auta tarpeeksi. Ja kehtaavat pyytää jotain apua vastikkeetta. Eivät edes maksa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Marttyyriys on kyllä parasta. Apu on vastavuoroista, mutta kaikkea ei aleta tekemään puolesta jos asia on helppo opetella tekemään itsekin. Eli jos et osaa, opettele. Jos et pysty, pyydä apua.
Rahalla minä ostan mitä en itse kykene. En tarvitse lapsia enkä miniöitä. Näin on hyvä. Heidän lapsiaan kyllä hoidin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavapiirissäni oli muinoin iäkkäämpi yksinasuva terminaalivaiheen syöpäpotilas. Tämä kysyi sukulaisiltaan voisiko joku tulla lääkärikäynnille hänen kanssaan, kun aihepiiri oli vaikeasti ymmärrettävä ja varmasti aihe myös itsessään vaikea. Muistan miten eräs tämän sukulaisista nauroi muille miten taksilla kyllä itsekin pääsee, kehtaa muita vaivata.
Tästä on syyskuussa 16 vuotta, mutta en voi unohtaa.
Olkaa läheisiänne kohtaan ymmärtäväisiä. Voi olla, että olette tälle tärkeämpiä, kuin ymmärrätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini. Hänet piti apen kuljettaa jopa töihin alle viiskymppisenä. Ajokorttia ei tietenkään ollut. Nyt roikkuu sitten pojassaan kuin hukkuva.
No tuo autokortin omistaminen ei ole välttämättömyys. Eikä kaikki miehet edes anna naisen ajaa autoa, vaikka naisella kortti olisikin. Nainen saa alkaa ajamaan autoa sitten, kun mieheltä on 80v otettu kortti pois. Nainen on sitä ennen ajanut autoa viimeksi joskus 50v sitten, kun mies ei ole antanut naisen käyttää autoa. Miehet haluaa aina ajaa autoa. On kai noloa, jos nainen on ratissa ja mies istuu vieressä.
Nuoremmista en tiedä, mutta vanhemmissa miehissä näin.
Naapurin rouva pääsi auton rattiin yli 70v , kun mies sairastui ja menetti korttinsa. Mies oli sanonut, että on ihan munaton olo ja häpesi kulkea vaimon kyydissä.
Ei ole häpeä olla OSAAVAN naisen kyydissä minulle.
Sen sijaan en halua olla oman vaimoni kyydissä koska:
a) auto on minun ja pidän sitä priimassa kunnossa
b) hänellä ei ole mekaanista sympatiaa/ymmärrystä
c) hänellä on monen vuoden historia kolhuista, kolareista, vanteiden pilaamisesta yms.
d) hän on erittäin epävarma kuski joka sählää koko ajan
e) en halua vammautua/kuolla, enkä halua että lapsemme kyydissään vammautuvat tai kuolevat
Meillä toisin päin. Äijällä ei ole lupaa koskeakkaan autooni, omaansa saa kolhia niin paljon kun haluaa. En koskaan ole särkenyt yhtäkään, ei yhtään kolaria, olen ammatiltani trukkikuski joka peruuttaa lähes 8 tuntia päivässä ammatikseen tuhansien kilojen taakan kanssa. Mies ei saa autoa leveästä pihasta ilman että lähtee puskat, seinät ja roskikset mukaan. Lapsilla ei isänsä kyytiin ole mitään asiaa, tämä miehen omakin päätös, ei vain minun. Itse en kanssa lähde henkeäni uhraamaan. Autoja kolhinut lukuisia, polttanut kahdesta kytkimen, ajanut yhden lunastukseen kun ei tiellä pysynty ja törmännyt fillaristiin. Aikani rukoilin, pyysin ja toivoin että luopuisi kortistaan. Ei... No tällä mennään että ei aja autoani eikä mene lähellekkään autoani omallaan. Hänellä on "vammaisparkiksi" ristimäni pläntti pihassa nykyään jossa saa sohlat ympäri ilman suurta vaaraa. 😂 Eikä kuskaa KOSKAAN lapsia... Eikä toki mielellään ketään muutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni oli muinoin iäkkäämpi yksinasuva terminaalivaiheen syöpäpotilas. Tämä kysyi sukulaisiltaan voisiko joku tulla lääkärikäynnille hänen kanssaan, kun aihepiiri oli vaikeasti ymmärrettävä ja varmasti aihe myös itsessään vaikea. Muistan miten eräs tämän sukulaisista nauroi muille miten taksilla kyllä itsekin pääsee, kehtaa muita vaivata.
Tästä on syyskuussa 16 vuotta, mutta en voi unohtaa.
Olkaa läheisiänne kohtaan ymmärtäväisiä. Voi olla, että olette tälle tärkeämpiä, kuin ymmärrätte.
Se on sen lääkärin velvollisuus olla selkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mummoa joka hoiti lapsia lomilla ja antoi parisuhdeaikaa ei tippaakaan näköjään vastavuoroisesti tahdota auttaa kun olisi avun tarve.
Miksi hän saisi heittäytyä avuttomaksi? Kun se on täysni vastoin hänen omaa etuaan.
Myös joka hankkii lapsia voi hoitaa ne itse. Aina mummojen kimpussa, eivät auta tarpeeksi. Ja kehtaavat pyytää jotain apua vastikkeetta. Eivät edes maksa
Mummon etu on pitää yllä sukulaisuussuhteita ja sosiaalista elämää ja opiskella uutta. Eikä näivettyä vanhukseksi ennen aikojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi rauhallisesti opettaa häntä tankkaamaan?
Huomaan, että tämä opitun avuttomuuden ilmiö on sinulle täysin vieras.
Kysymys ei ole oppimisesta tai osaamisesta. Kysymys on huomiosta, hoivasta, kontrolloinnista, marttyyriasenteesta, rajojen ovelasta venyttämisestä ja manipuloinnista.
Eli mä olisin kaikkea tuota, jos mieheni kuolisi, kun en osaa korjata autoa, talon tekniikkaa, kaataa puita niin ja ajaa moottoripyörällä jne jne...
Jos miehesi kuolisi niin sinun tuskin tarvitsisi ajaa moottoripyörällä. Nuo kaikki muut saat ostettua ammattimieheltä rahalla. Tuskin sinä alkaisit teettämään nuo kaikki miehesi tekemät asiat läheisilläsi.
Eli lapsiperheet saa ola avuttomia eivätkä aikuistua. Mummojen pitää hoitaa heidät ja itsensä. Niinhän se tietysti paras tilanne onkin.
Mutta kuten täällä on muistutettu ne leskien omakotitalot usein ovat puoliksi jo lasten. Heiltä kuuluu kysyäkin silloin isommusta asioista.
Vierailija kirjoitti:
Eli lapsiperheet saa ola avuttomia eivätkä aikuistua. Mummojen pitää hoitaa heidät ja itsensä. Niinhän se tietysti paras tilanne onkin.
Mutta kuten täällä on muistutettu ne leskien omakotitalot usein ovat puoliksi jo lasten. Heiltä kuuluu kysyäkin silloin isommusta asioista.
Millä lailla avuttomia? Toivovar lapsilleen isovanhempia. Onpa tosiaan törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapsiperheet saa ola avuttomia eivätkä aikuistua. Mummojen pitää hoitaa heidät ja itsensä. Niinhän se tietysti paras tilanne onkin.
Mutta kuten täällä on muistutettu ne leskien omakotitalot usein ovat puoliksi jo lasten. Heiltä kuuluu kysyäkin silloin isommusta asioista.
Millä lailla avuttomia? Toivovar lapsilleen isovanhempia. Onpa tosiaan törkeää.
Loputonta ja jatkuvaa lastenhoitoapua ja rahaa täällä toivotaan mummoilta kiukkuisina. Mummot taas olkoon hiljaa omista asioistaan. Heillä on ikuinen vastuu lapsistaan kuolemaanaa saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini. Hänet piti apen kuljettaa jopa töihin alle viiskymppisenä. Ajokorttia ei tietenkään ollut. Nyt roikkuu sitten pojassaan kuin hukkuva.
No tuo autokortin omistaminen ei ole välttämättömyys. Eikä kaikki miehet edes anna naisen ajaa autoa, vaikka naisella kortti olisikin. Nainen saa alkaa ajamaan autoa sitten, kun mieheltä on 80v otettu kortti pois. Nainen on sitä ennen ajanut autoa viimeksi joskus 50v sitten, kun mies ei ole antanut naisen käyttää autoa. Miehet haluaa aina ajaa autoa. On kai noloa, jos nainen on ratissa ja mies istuu vieressä.
Nuoremmista en tiedä, mutta vanhemmissa miehissä näin.
Naapurin rouva pääsi auton rattiin yli 70v , kun mies sairastui ja menetti korttinsa. Mies oli sanonut, että on ihan munaton olo ja häpesi kulkea vaimon kyydissä.
Ei ole häpeä olla OSAAVAN naisen kyydissä minulle.
Sen sijaan en halua olla oman vaimoni kyydissä koska:
a) auto on minun ja pidän sitä priimassa kunnossa
b) hänellä ei ole mekaanista sympatiaa/ymmärrystä
c) hänellä on monen vuoden historia kolhuista, kolareista, vanteiden pilaamisesta yms.
d) hän on erittäin epävarma kuski joka sählää koko ajan
e) en halua vammautua/kuolla, enkä halua että lapsemme kyydissään vammautuvat tai kuolevat
Meillä toisin päin. Äijällä ei ole lupaa koskeakkaan autooni, omaansa saa kolhia niin paljon kun haluaa. En koskaan ole särkenyt yhtäkään, ei yhtään kolaria, olen ammatiltani trukkikuski joka peruuttaa lähes 8 tuntia päivässä ammatikseen tuhansien kilojen taakan kanssa. Mies ei saa autoa leveästä pihasta ilman että lähtee puskat, seinät ja roskikset mukaan. Lapsilla ei isänsä kyytiin ole mitään asiaa, tämä miehen omakin päätös, ei vain minun. Itse en kanssa lähde henkeäni uhraamaan. Autoja kolhinut lukuisia, polttanut kahdesta kytkimen, ajanut yhden lunastukseen kun ei tiellä pysynty ja törmännyt fillaristiin. Aikani rukoilin, pyysin ja toivoin että luopuisi kortistaan. Ei... No tällä mennään että ei aja autoani eikä mene lähellekkään autoani omallaan. Hänellä on "vammaisparkiksi" ristimäni pläntti pihassa nykyään jossa saa sohlat ympäri ilman suurta vaaraa. 😂 Eikä kuskaa KOSKAAN lapsia... Eikä toki mielellään ketään muutakaan.
Olisipa meilläkin puolisolla varaa ostaa oma autonsa. Sydän itkee verta joka kerta kun hän autoani lainaa, rouskii manuaalivaihteita ja vanteita tai saa jotain isompaa vakuutukseen menevää vauriota aikaan :(
Ei vaan millään voi käsittää että aikuinen ihminen ei hahmota missä auton oikea laita on tai unohtaa liikennesäännöt niin että saattaa yllättäin puskea kolmion takaa muiden eteen yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan kun äiti/anoppi tarvitsisi jotain ei suinkaan se vastavuoroisuus toimi eikä "kauppasopimus", autetaan sitten vanhana.
Meillä on toiminut mutta tietyissä rajoissa. Esim. siinä että me emme alkaneet mieheni kanssa hoitamaan kahta omakotitaloa vain sen takia että äitini ei olisi halunnut talosta luopua vaikka ei itse enää kyennyt siitä huolehtimaan eikä halunnut siitä ulkopuoliselle maksaa. Parin talven jälkeen hän taipui ja muutti kerrostaloon ja jälkeenpäin on monta kertaa sanonut että se oli ehdottomasti hyvä päätös.
Mistä nyt kiukuttelette äidille kun asuu kerrostalossa? Kai ei enää tarvitse teitä ettekä te häntä?
Meillä se kiukuttelu menee kyllä ihan toisin päin. Äitini käy edellen säännöllisesti meidän luona avautumassa kaikista ongelmistaan ja esim. taloyhtiön ongelmista. Viimeksi eilen kävimme hänen luona asentamassa puhelimeen sovelluksia ja auttamassa printterin kanssa. Viimeiset kymmenen vuotta äitini on kyllä ollut raskaasti saamapuolella jos lasketaan "palveluksia". Korona-aikaankin kävimme hänelle kuukausia kaupassa ettei hänen tarvitse itse mennä kauppaan. Yleensä ottaen hän pärjää nyt hyvin omillaan mutta aina välillä tarvitsee apua jossakin.
Sit ei kyllä tämä muori todellakaan kuulu enään ratin taakse muutenkaan jos ajaminen noin pelottaa, eikä uskalla ajaa rajoitusten mukaan vaan on näitä teiden tulppia. Eiköhän ole parempi jättää se ayti tankkaamatta, myydä pois ja opettaa mummo tilaamaan taksi.