Äitini ei nähnyt 5 viikon kesälomallaan lapsenlapsia kertaakaan
Ei halunnut. Niin paljon oli muka "kaikkea muuta". Ihmettelen, kun ei edes matkustele tai tapaa ystäviään juurikaan. Välimatkaakin 20 km eli ei juuri mitään.
Ei sopinut, kun ehdotin kerran, että tulisimme kylään. Jätin pallon hänelle, mutta loma loppuikin jo. On hyväkuntoinen työssäkäyvä ihminen. Hyvin itsekäs tosin. Lapset ovat 2- ja 4-vuotiaita. Mitään lastenhoitoa en ole edes ehdottanut.
Olkaa onnellisia te, joiden lapsilla on hyviä isovanhempia. Onneksi mieheni puolelta on.
Kommentit (202)
Ei ihme, että suomalaiset on tosi yksinäisiä. Verkostoja ei jakseta rakentaa. Isoäiti olisi tosi tärkeä hahmo lasten elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tavannut yhden yhtä sukulaista lomallani. Kuten en ole koskaan ennenkään tavannut. Tapaan heitä muulloin. Lomani on omaa aikaani jonka vietän kuten itse haluan. Minulle se tarkoittaa retkeilyä ja kalastelua sekä suomessa että norjassa. Teen vuoden töitä jotta minulla on varaa viettää lomani kuten itse haluan, en työskentele ja lomaile viihdyttääkseni muita. Kummaa toi ulina siitä että ihmiset käyttävät lomansa kuten itse haluavat.
Sinulla ei ilmeisesti ole lapsia. Yleensä ihmiset haluavat nähdä lapsiaan ja lomalla siihen on aikaa.
Minulla ei lomalla ole aikaa nähdä sen enempää lapsiani kuin heidänkään lapsia. Minä olen lomallani ulkomailla. Tapaan heitä arkena ja viikonloppuisin. Eikö olekkin erikoista että kaikki eivät eläkkään kuten sinä?
5 viikkoa? Meillä mennyt mummon ja ukin vierailusta 5 vuotta. Vaikka näkisivät jossain lapsenlapsiaan eivät sano niille sanaakaan. Sellaisia vl-isovanhempia joilla on kymmenittäin lapsenlapsia niin ei vaan kerkee ja pystyy valitsemaan laumasta ne kullannuppuisimmat.
Itse en nähnyt omaa aikuista lasta koko kesänä. Vaikka asuu n. 20 km päässä. Työt ja vieraantuminen
Te olette lapsenne tehneet. Ottakaa niistä vastuu älkääkä sälyttäkö sitä omille vanhemmillenne.
Ystävät voi valita mutta sukulaisia ei. Se ei silti tarkoita, että sukulaisiakaan tarvitsisi nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Onpa surulllsta. Kyllä isoäiti itse menettää paljon, kun ei synny hyvää suhdetta. Myöhemmin on ihan vieras, eikä teinejä sitten enää kiinnosta. Toivottavasti ymmärtää, ettei sitten vanhana ole auttajia..
Millainen psykopaatti sinä olet? Teet lapsia jotta he auttaisivat sinua vanhana? Eivätkö he saa elää omaa elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten kun nämä itsekkäät isovanhemmat vanhenevat ja sitten kyllä seura ja apu kelpaisi, pitääkö sitten lasten ja lastenlasten rientää luoksenne vai saavatko viettää vapaa-aikansa ja lomansa kuten haluavat? Tuskinpa vaan ja sitten ulistaan kuinka kukaan ei käy eikä auta..
Aina tämä sama virsi🙄. Veikkaan, että juuri nämä kommentoijat ovat niitä, jotka tuohtuneina kommentoivat myös, että miksi yhteiskunta pakottaa minut hoitamaan vanhoja vanhempiani ja en kyllä suostu, kun minulla on oma elämäni.
Minulla on periaatteessa päinvastoin kuin ap:n perheellä. Itselläni ei ole lapsia. Olen eläkeläinen. Sukulaiset lapsineen tulevat innolla ja kutsumatta kesälomillaan vieraikseni monen päivän ajaksi. Eivät mene omalle äidilleen lainkaan. En jaksaisi millään heitä passata kun ikä ja sairaudet jo vaivaa. En ole tottunut lapsiarkeen, niin jo sekin on väsyttävää. Haluaisin jo viettää omannäköistäni kesää. Vierailujen kieltäminen on korkea kynnys, jotta suhteet eivät tyystin katkeaisi.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuo on hirveän surullista. Ettei omat lapsenlapset kiinnosta. Varmaan syynä "olen omani kasvattanut", "haluan viettää lomani miten haluan", "en jaksa pieniä lapsia" yms jne.
Sitten sama mummu ihmettelee, kun kouluikäisiä lapsenlapsia ei huvita tavata vierasta ihmistä. Ja kihistään kateudesta kun aina lapset menevät niiden toisten isovanhempien luo ja synttärijuhlissa leikkivät niiden toisten isovanhempien kanssa enemmän.
Näin on ainakin käynyt oman äitini kanssa. Ei ikinä jaksa tavata tai tekee viime hetken peruutuksia. Näkee lapsenlapsiaan harvemmin kuin anoppini, vaikka anoppi asuu 150km päässä ja hän 10km. Anoppi ajoi sieltä vahtimaan esikoistamme parin tunnin varoitusajalla kun synnytin kuopusta, koska äidilleni 3v:n vahtiminen yön yli olisi ollut liian raskasta. Nyt sitten kun lapset kasvavat, äitini kitisee kun lapset eivät innostu hänen lahjoistaan tai seurustele tarpeeksi hänen kanssaan juhlissa, vaan ovat vain "Tuiren" kanssa! No ihmekö tuo kun "Tuire" on nähnyt vaivaa muodostamaan ihmissuhteen lapsenlapsiinsa...
Kyllä. Juuri näin. Arkena nyt ei jaksa, että lomalla sitten ja se loma meni jo, kas kummaa. Ihme oletuksia täällä. Minulle tämä äidin välinpitämätön käytös tuli ihan puskista. Meillä oli mielestäni hyvät välit ennen lapsia ja ajattelin hänen olevan lapsirakas mummo. Siis sellainen hän esittää olevansa, mutta siinä se. Kiva, kun jaksaa pari kertaa vuodessa poiketa synttäreillä ja ihmettelee, kun lapset ujostelee eivätkä tunne häntä :D työkavereilleen esittää niin mummoa että.
En haluaisi olla katkera, mutta vähän nyt olen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surulllsta. Kyllä isoäiti itse menettää paljon, kun ei synny hyvää suhdetta. Myöhemmin on ihan vieras, eikä teinejä sitten enää kiinnosta. Toivottavasti ymmärtää, ettei sitten vanhana ole auttajia..
Millainen psykopaatti sinä olet? Teet lapsia jotta he auttaisivat sinua vanhana? Eivätkö he saa elää omaa elämäänsä?
No, eläkööt omaa elämäänsä loppuun asti sitten. Eikä suhteen luominen lapsenlapsiin tarkoita mitään lastenhoitoa. Ei se riitä suhteen luomiseksi, että nähdään pari kertaa vuodessa. Etäiseksi jää. Mutta jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Mielestäni tämä ketju tiivistää jotain siitä perimmäisestä syystä, miksi me suomalaiset voimme niin huonosti. Jos henkilö ei saa edes anonyymisti keskustelupalstalla kertoa neutraaliin sävyyn pettymyksestään liittyen siihen, että oma äiti on täysin välinpitämätön ja kylmä lastenlastensa suhteen, saamatta haukkuja ja viharyöppyä niskaansa, emme voi olla psyykkisesti terve kansa.
Hallituksen on myös hyvä ymmärtää, että tällaisen ollessa normaalia, ei mitenkään voi olettaa että työikäiset hoitavat lastensa lisäksi iäkkäät vanhempansa.
Eiköhän tuollainen kerro paljon aikuisen lapsen ja vanhempien väleistä ettei lapsenlapsiaakaan haluta nähdä. Jos on haaleat välit niin tuskin on yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuollainen kerro paljon aikuisen lapsen ja vanhempien väleistä ettei lapsenlapsiaakaan haluta nähdä. Jos on haaleat välit niin tuskin on yllätys.
Oma äiti ei halua nähdä lapsenlapsiaan. Kertoo hiljaisuudesa siitä kenen vika on "haaleat välit"
Kaikki eivät osaa arvostaa elämän oikeaa kultaa ja timanttia. Haaveilen että mulla olisi joku päivä lapsenlapsi ja meillä läheiset välit. Se on elämän jälkiruoka.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuollainen kerro paljon aikuisen lapsen ja vanhempien väleistä ettei lapsenlapsiaakaan haluta nähdä. Jos on haaleat välit niin tuskin on yllätys.
Meillä oli läheiset hyvät välit kyllä. Sitten äitini elämään tuli uutta miestä ja sen sellaista. Tästä jo muutama vuosi aikaa, esikoisen syntymän aikoihin. Enää tuota samaa miesystävääkään ei ole. Ap
Sitten kun lapsenlapset kasvaa ja mummu haluaisi nähdä niin yllätys yllätys. Lapsenlapset ei halua nähdä vieraaksi jäänyttä mummua, joka ei halunnut nähdä kuin harvoin. Lapsenlapsilla on omat menonsa ja kaverinsa. Vanha mummu ei jaksa kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liity suoraa tähän tapaukseen mutta tämä aika jota nyt eletään on itsekeskeisyyden huipentumaa ja oma napa ja oma hyvinvointi on se mikä kiinnostaa. Ei tarvitse ihmetellä alhaista syntyvyyttä, pahoinvointia, yksinäisyyttä.
Mielestäni on narsistista ajatella miten Minä haluan viettää Minun lomani. Tämä ei tarkoita, että lapsenlapsia tai sukua tarvitsee kestitä päivää kauempaa.
Alhainen syntyvyys on pelkästään hyvä asia ja lasten hankkimatta jättäminen epäitsekkäintä, mitä tässä ajassa voi tehdä. Ihmispopulaatio on aikaa sitten ylittänyt maapallon kantokyvyn. sen pitäisi pienentyä, ei kasvaa, että sinunkin lastenlapsillesi olisi vielä jonkinlaiset elämisen edellytykset olemassa.
Paradoksaalista on, että ne, jotka tekevät lapsia, vähät välittävät siitä, millaisissa oloissa omat jälkeläiset tulevaisuudessa joutuvat kärvistelemään. Ajatus ei kanna kuin juuri ja juuri ensi viikon alkuun, mitään asioita ei mietitä kuin minä itsen näkökulmasta. Sitten syytetään itsekkäiksi heitä, jotka miettivät asioita sukupolvien yli ja jättävät lapset tekemättä.
Työikäinen ihminen tarvitsee lomansa itsensä lepuuttamiseen, jos jää rahkeita, voi tavata lyhyesti lapsenlapsiaan. Ei ole pakko.
Onpa surulllsta. Kyllä isoäiti itse menettää paljon, kun ei synny hyvää suhdetta. Myöhemmin on ihan vieras, eikä teinejä sitten enää kiinnosta. Toivottavasti ymmärtää, ettei sitten vanhana ole auttajia..