Lue keskustelun säännöt.
Yliopistot vastustavat maksullisia tutkintoja – hallitus avaa mahdollisuuden tutkintojen ostamiseen
29.07.2026 |
Hallituksen suunnitelmat kahden kerroksen yhteiskuntaan etenee..Nyt tulossa ovat maksulliset koulutukset niille joille "pappa betalar". Eikä maksullinen koulutus veisi edes ensikertalaispaikkaa.
Hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi korkeakoulututkintojen suorittamisen maksullisena ilman normaalia opiskelijavalintaa tai pääsykokeita. Maksulliset opiskelijat voisivat opiskella samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.
Yliopistojen johto suhtautuu esitykseen kriittisesti eikä tällä hetkellä suunnittele maksullisten tutkintojen tarjoamista suomalaisille. Erityisesti pelätään, että uudistus hyödyttäisi lähinnä varakkaita opiskelijoita, lisäisi koulutuksellista eriarvoisuutta ja voisi pitkällä aikavälillä murentaa maksuttoman korkeakoulutuksen periaatetta.
Lakiesitystä on arvosteltu myös siitä, että se ei ratkaise Suomen koulutustason nostamisen haasteita ja jättää epäselväksi, kuinka esimerkiksi terveysalan koulutuksissa varmistettaisiin opiskelijoiden soveltuvuus ja potilasturvallisuus. Sen sijaan monet yliopistot näkisivät parempina vaihtoehtoina työelämään suunnatut täydennyskoulutukset ja maisteriohjelmat.
Jos lakimuutos hyväksytään, se tulisi voimaan vuonna 2028
Yliopistot tyrmäävät kymppitonnien tutkinnot: Eivät aio tarjota suomalaisille | HS.fi
Kommentit (32)
Ei missään muualla kouluteta ilmaiseksi edes ylioppilaaksi asti. Korkeakoulut ja yliopistot pitää maksaa itse vaikka opintolainalla.
Eipä ihme jos maa on konkurssissa, jos vasta 35-vuotiaina aletaan harkita työhön menoa. Sitten voikin jo miettiä eläkkeelle jäämistä.
Lisäksi meille tuodaan suuri määrä ulkomaisia opiskelijoita, jotka oikein kehuvat valmistuttuaan lähtäävänsä töihin Eurooppaan tai kotiin Bangladeshiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei missään muualla kouluteta ilmaiseksi edes ylioppilaaksi asti. Korkeakoulut ja yliopistot pitää maksaa itse vaikka opintolainalla.
Eipä ihme jos maa on konkurssissa, jos vasta 35-vuotiaina aletaan harkita työhön menoa. Sitten voikin jo miettiä eläkkeelle jäämistä.
Lisäksi meille tuodaan suuri määrä ulkomaisia opiskelijoita, jotka oikein kehuvat valmistuttuaan lähtäävänsä töihin Eurooppaan tai kotiin Bangladeshiin.
Oletko kännissä?
"hallitusohjelma on hieno, Suomi nousee, työttömyys loppuu, velkaantuminen lakkaa": mitä voit odottaa hallitukselta, jonka koko ohjelma on pelkkää bulaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään muualla kouluteta ilmaiseksi edes ylioppilaaksi asti. Korkeakoulut ja yliopistot pitää maksaa itse vaikka opintolainalla.
Eipä ihme jos maa on konkurssissa, jos vasta 35-vuotiaina aletaan harkita työhön menoa. Sitten voikin jo miettiä eläkkeelle jäämistä.
Lisäksi meille tuodaan suuri määrä ulkomaisia opiskelijoita, jotka oikein kehuvat valmistuttuaan lähtäävänsä töihin Eurooppaan tai kotiin Bangladeshiin.
no koulutetaanhan melkein jokaisessa euroopan maassa ilmaiseksi. itävallassakin lukukausimaksu halvempi kuin suomalaisessa korkeakoulussa.
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Mihin, oi ajatuksen Tonava, perustat tämän hienon mielipiteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Mihin, oi ajatuksen Tonava, perustat tämän hienon mielipiteesi?
Esson baariin.
Näille sankareille ei tule mieleenkään, että esimerkiksi lääkärit, juristit, aineopettajat ja diplomi-insinöörit valmistuvat yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se nyt riitä, että käytännössä melkein kuka tahansa voi tekaista tutkinnon Lapin yliopistossa tai sitten rahalla ulkomailla pappa betalar -opistoissa ja sitten Suomessa työllistyä suhteilla?
Eriarvoisuuden kasvattaminen on oikeasti ongelmallista. Tässä on kuitenkin myös käytännönläheisempiä ongelmia.
Esimerkiksi se, että käytännössä maksullisia tutkintoja pitäisi olla tosi paljon, jotta ne kattaisivat todelliset (eikä vain laskennalliset) kulunsa kokonaan, eivätkä söisi normaaliopiskelijoiden opetusresursseja. Näin on siksi, että tutkinnon hinta on laskettu sen mukaan, että tutkintoja suorittaa tietty määrä opiskelijoita samaan aikaan. Yliopistoissa on nyt palkattuna juuri ja juuri se määrä väkeä, joka juuri ja juuri ehtii opettaa ne tavalliset opiskelijat. Nyt se kymppitonni tai edes pari ei riitä palkkaamaan YHTÄÄN lisäopettajaa siksi viideksi vuodeksi, jonka tutkinnon suorittaminen kestää - eikä hommaa kuitenkaan voida osoittaa jollekin kerran kuussa puoli päivää tekevälle tuntiopettajalle, koska silloin opetus olisi väistämättä aika irrallista. Käytännössä resurssi siis on poissa normaalista tutkinto-opetuksesta, ellei tutkintoon tule niin monta maksullista opiskelijaa että lisähenkilökunnan palkkaaminen on oikeasti realistista. Se taas ei ole todennäköistä, koska opiskelijat hajoavat eri oppiaineisiin.
Toisekseen me yliopistomaailmassa katselemme juuri kauhulla, mihin maksulliset tutkinnot ovat johtaneet muualla maailmassa kun taloustilanteet tai viisumitilanteet ovat vaihdelleet ja maksulliset opiskelijamäärät niiden mukana. Ja nyt persujen kannattaa miettiä asiaa huolella, koska tosiasia on, että maksullisia tutkintoja hamuavista suuri osa EI OLE SUOMALAISIA VARAKKAITA, vaan tulee (tai tulisi, ainakin sillä perusteella, ketkä nyt ottavat yhteyttä kyselläkseen näistä mahdollisuuksista) Intiasta, Pakistanista, Keski- ja Pohjois-Afrikasta ja Kiinasta. Ja Venäjältä. Minä näen tässä isoja riskejä, joiden hallitseminen voi olla vaikeaa.
Tämä tavallisen yliopiston riviproffan näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Mihin, oi ajatuksen Tonava, perustat tämän hienon mielipiteesi?
Esson baariin.
Näille sankareille ei tule mieleenkään, että esimerkiksi lääkärit, juristit, aineopettajat ja diplomi-insinöörit valmistuvat yliopistosta.
Kai osa noista sankareista on käynyt edes peruskoulun loppuun, mutta silti eivät ole oppineet mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään muualla kouluteta ilmaiseksi edes ylioppilaaksi asti. Korkeakoulut ja yliopistot pitää maksaa itse vaikka opintolainalla.
Eipä ihme jos maa on konkurssissa, jos vasta 35-vuotiaina aletaan harkita työhön menoa. Sitten voikin jo miettiä eläkkeelle jäämistä.
Lisäksi meille tuodaan suuri määrä ulkomaisia opiskelijoita, jotka oikein kehuvat valmistuttuaan lähtäävänsä töihin Eurooppaan tai kotiin Bangladeshiin.
Ei missään muualla - paitsi kaikissa Pohjoismaissa, Scotlannissa ja Saksassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Mihin, oi ajatuksen Tonava, perustat tämän hienon mielipiteesi?
Esson baariin.
Näille sankareille ei tule mieleenkään, että esimerkiksi lääkärit, juristit, aineopettajat ja diplomi-insinöörit valmistuvat yliopistosta.
Kai osa noista sankareista on käynyt edes peruskoulun loppuun, mutta silti eivät ole oppineet mitään.
Jep. Minusta on aivan käsittämätöntä, miten Suomessa voi olla näin palikoita ihmisiä, vaikka peruskoulu oli vielä pari vuosikymmentä sitten ihan laadukas laitos. Ammattitutkinto ja lukiokin on ilmainen ja Pisa-tulokset aikanaan hyviä. Mitä täytyy mennä pieleen yksilötasolla näin pahasti?
Vierailija kirjoitti:
Eriarvoisuuden kasvattaminen on oikeasti ongelmallista. Tässä on kuitenkin myös käytännönläheisempiä ongelmia.
Esimerkiksi se, että käytännössä maksullisia tutkintoja pitäisi olla tosi paljon, jotta ne kattaisivat todelliset (eikä vain laskennalliset) kulunsa kokonaan, eivätkä söisi normaaliopiskelijoiden opetusresursseja. Näin on siksi, että tutkinnon hinta on laskettu sen mukaan, että tutkintoja suorittaa tietty määrä opiskelijoita samaan aikaan. Yliopistoissa on nyt palkattuna juuri ja juuri se määrä väkeä, joka juuri ja juuri ehtii opettaa ne tavalliset opiskelijat. Nyt se kymppitonni tai edes pari ei riitä palkkaamaan YHTÄÄN lisäopettajaa siksi viideksi vuodeksi, jonka tutkinnon suorittaminen kestää - eikä hommaa kuitenkaan voida osoittaa jollekin kerran kuussa puoli päivää tekevälle tuntiopettajalle, koska silloin opetus olisi väistämättä aika irrallista. Käytännössä resurssi siis on poissa normaalista tutkinto-opetuksesta, ellei tutkintoon tule niin monta maksullista opiskelijaa että lisähenkilökunnan palkkaaminen on oikeasti realistista. Se taas ei ole todennäköistä, koska opiskelijat hajoavat eri oppiaineisiin.
Toisekseen me yliopistomaailmassa katselemme juuri kauhulla, mihin maksulliset tutkinnot ovat johtaneet muualla maailmassa kun taloustilanteet tai viisumitilanteet ovat vaihdelleet ja maksulliset opiskelijamäärät niiden mukana. Ja nyt persujen kannattaa miettiä asiaa huolella, koska tosiasia on, että maksullisia tutkintoja hamuavista suuri osa EI OLE SUOMALAISIA VARAKKAITA, vaan tulee (tai tulisi, ainakin sillä perusteella, ketkä nyt ottavat yhteyttä kyselläkseen näistä mahdollisuuksista) Intiasta, Pakistanista, Keski- ja Pohjois-Afrikasta ja Kiinasta. Ja Venäjältä. Minä näen tässä isoja riskejä, joiden hallitseminen voi olla vaikeaa.
Tämä tavallisen yliopiston riviproffan näkökulmasta.
Kaikki yllä on asiaa. Yliopistoista ei voida tehdä K-supermarketteja ja S-kauppoja, joista KULUTTAJA voisi ottaa haluamansa ja vaatia tutkintoa (vaikkei osaisikaan mitään), koska on maksanut siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on jo kahden luokan väkeä.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Muutenkin ylikoulutetaan, siksi kai osittain eun suurin työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin ylikoulutetaan, siksi kai osittain eun suurin työttömyys.
Mihin perustuu käsityksesi ylikoulutuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkinnot on Suomessa woketettu muutenkin pilalle, joten niitä voi ihan hyvin myydä hölmöille. Varsinainen osaaminen on haettava muualta.
Mihin, oi ajatuksen Tonava, perustat tämän hienon mielipiteesi?
Tämä perustuu pitkän aikavälin trendiin ja malliin tulevaisuuden kehityksestä. Meillä tulee yliopistojen sijoitus kv. vertailussa laskemaan. Lisäksi, vaikka kuinka kasvatamme opiskelijamäärää, emme saa BKT:a kasvuun. Miksi ei huippukoulutus ole saanut kansantaloutta nousuun tai meille eivät yliopistot ole synnyttäneet uutta Nokiaa? Tosiasia kuitenkin on ettei mikään "uusi Nokia" synny ilman vankkaa yliopistokenttää. Tänään uutisoidaan kvanttiteknologian olevan yksi mahdollisuus Suomelle. Näin varmasti on, sitä ei kukaan kiistä. Mutta se mahdollisuus ei muokkaudu kannattavksi liiketoiminnaksi ainakaan suomalisten yliopistojen toimesta. Jos yliopistoilla on kuitenkin todellisuutta parempi maine, niin kannattaahan niillä tutkinnoilla rahastaa niin kauan kuin joku vain maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Eriarvoisuuden kasvattaminen on oikeasti ongelmallista. Tässä on kuitenkin myös käytännönläheisempiä ongelmia.
Esimerkiksi se, että käytännössä maksullisia tutkintoja pitäisi olla tosi paljon, jotta ne kattaisivat todelliset (eikä vain laskennalliset) kulunsa kokonaan, eivätkä söisi normaaliopiskelijoiden opetusresursseja. Näin on siksi, että tutkinnon hinta on laskettu sen mukaan, että tutkintoja suorittaa tietty määrä opiskelijoita samaan aikaan. Yliopistoissa on nyt palkattuna juuri ja juuri se määrä väkeä, joka juuri ja juuri ehtii opettaa ne tavalliset opiskelijat. Nyt se kymppitonni tai edes pari ei riitä palkkaamaan YHTÄÄN lisäopettajaa siksi viideksi vuodeksi, jonka tutkinnon suorittaminen kestää - eikä hommaa kuitenkaan voida osoittaa jollekin kerran kuussa puoli päivää tekevälle tuntiopettajalle, koska silloin opetus olisi väistämättä aika irrallista. Käytännössä resurssi siis on poissa normaalista tutkinto-opetuksesta, ellei tutkintoon tule niin monta maksullista opiskelijaa että lisähenkilökunnan palkkaaminen on oikeasti realistista. Se taas ei ole todennäköistä, koska opiskelijat hajoavat eri oppiaineisiin.
Toisekseen me yliopistomaailmassa katselemme juuri kauhulla, mihin maksulliset tutkinnot ovat johtaneet muualla maailmassa kun taloustilanteet tai viisumitilanteet ovat vaihdelleet ja maksulliset opiskelijamäärät niiden mukana. Ja nyt persujen kannattaa miettiä asiaa huolella, koska tosiasia on, että maksullisia tutkintoja hamuavista suuri osa EI OLE SUOMALAISIA VARAKKAITA, vaan tulee (tai tulisi, ainakin sillä perusteella, ketkä nyt ottavat yhteyttä kyselläkseen näistä mahdollisuuksista) Intiasta, Pakistanista, Keski- ja Pohjois-Afrikasta ja Kiinasta. Ja Venäjältä. Minä näen tässä isoja riskejä, joiden hallitseminen voi olla vaikeaa.
Tämä tavallisen yliopiston riviproffan näkökulmasta.
Yliopistossa on ollut jo pitkään kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, miten nämä opiskelijat valitaan ja riittävä kielitaito varmistetaan? Pääsykokeet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin ylikoulutetaan, siksi kai osittain eun suurin työttömyys.
Mihin perustuu käsityksesi ylikoulutuksesta?
Eipä ole muuttunut mihinkään sitten mm. tämän uutisen: https://yle.fi/a/74-20176202
Ja, jos vaikka muuttusikin, niin työlliistyminen onnistuisi todennäköisesti heiltä, jotka ovat vasta valmsituneita; ei meiltä, jotka jouduimme valmistuttuamme suoraa kortistoon.
Tai, kuten itseäni, joka olen tehnyt valmistumsieni jälkeen pätkiä, joista moneen olisi päässyt ilman nyk. koulutustani tai joissa voin käyttää vain murto-osaa siitä, mitä yliopistollaopin. - Joo tulkaa vainvit-tuilemaan, että mitä menin opiskelemaan väärää alaa ja tai jotain käsien heiluttelua siellä yliopistolla. Ja varmasti onksui noussut päähän kun en nyt "taas" kun olen työttömänä ole marjoja poimimassa ja tienaamassa kun koulutettuna minun pitäsi tietää, että marjoja poimimalla voi saada verotonta tuloa....
Eri
Kokoomuksen edustajat huolehtivat lapsiensa koulutuksesta tavalla tai toisella.