Lue keskustelun säännöt.
Miksi koira pitää viedä kauppaan?
27.07.2026 |
Miksi? En keksi yhtään järkevää syytä, vaikka kuinka mietin.
Kommentit (469)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
En pidä kissoista, mutta eipä tulisi mieleenkään pyytää ystävää eristämään kissaansa vierailuni ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
En pidä kissoista, mutta eipä tulisi mieleenkään pyytää ystävää eristämään kissaansa vierailuni ajaksi.
Kissat ei hypi vieraiden kimpussa/ jaloissa, eivätkä kerjää kahvipöydän äärellä, niin että kuola vaan valuu. Toisin kun suuri osa koirista.
Itseäni ei koirat, lapset eivätkä mummot häiritse kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei koirat, lapset eivätkä mummot häiritse kaupassa.
Siinä on vaan se ero että mummot ovat ihmisiä ja koirat eläimiä. Ei eläimiä eteenkin ruokakauppoihin!
Muutamia vuosia sitten ruotsissa törmäsin tähän, että ottavat koirat kaupoille mukaan. Oli kaiken kokoisia. Monella oli koirakärryt. Siis ihan shoppailemaan kaupasta toiseen, eikä vaan lenkillä käydä äkkiä maitotölkkiä hakemassa.
Se oli outoa.
Itse käyn kauppani, koiralenkkini ja omat lenkkini eri aikaan. Mä en uskalla jättää koiraa kaupan eteen. Mies toisinaan käy tupakkiostoksilla ja sen viisi minuuttia siinä edessä... näkee koko ajan. Ei onnistuisi multa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet kerrat olen väistellyt paskakasoja kaupan käytävillä, hyi helvetti. Jos ottaa koiran, niin opettakaa ne olemaan edes kauppareissun ajan yksin kotona, tai älkää ottako koiraa. Ja jos aika ei riitä ulkoiluttaa elukkaa kuin kauppareissulla, niin miksi se koira piti ottaa?
Jaa, no en usko että on koiran paska kyseessä jos tosiaan myymälän puolella olet paskaan törmännyt. Koirat kun kulkevat kaupassa kärryjen kyydissä.
Asut luultavasti jossain kontulassa tai vastaavassa slummissa, siellä luultavasti jonku narkki paskonut lattialle .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö Ap:n mielestä sokean haahuilla kaupassa ilman opaskoiraansa? Jos sulla on tuollainen asenne, niin se on oikeus ja kohtuus, että sokea tökkäisee ihan kunnolla sinua sillä valkoisella kepillään.
Itse asiassa sokeita harmittaa ne muut koirat kaupoissa, koska ne häiritsevät opaskoiran työtä.
Tuskin häiritsevät sen enempää kuin kadulla kulkeissa.
Itse asiassa häiritsevät enemmän, sillä ne kaupoissa mukana olevat koirat ovat usein kouluttamattomia, eivätkä usko mitään. Sokean on vaikea tietää, milloin se toinen koira on poissa maisemista. Kadulla ne menevät nopeasti ohitse, kaupoissa jäävät pitkäksikin aikaan pyörimään samoille alueille.
Miten kärryissä istuva koira häiritsee opaskoiraa? Minun koirani ainakin istuu täysin hiljaa ja kiltisti niissä kärryissä. Ei reagoi millään lailla jos vastaan tulee myymälän tiloissa toinen koira. Jos koirani ei siellä kärryissä osaisi käyttäytyä, en sitä sisään kauppaan edes ottaisi .
Koira rakastaa olla mukanani mahdollisimman paljon. Osaa käyttäytä busseissa, junissa, ravintoloissa, kahviloissa ja kauppakeskuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei koirat, lapset eivätkä mummot häiritse kaupassa.
Siinä on vaan se ero että mummot ovat ihmisiä ja koirat eläimiä. Ei eläimiä eteenkin ruokakauppoihin!
Aivan sama minulle. En pahoita mieltäni koirista enkä mummoista kaupoissa. Moneen kauppaan ovat jopa tervetulleita kun on hankittu kärryt koirille ja rollaattorit mummoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
En pidä kissoista, mutta eipä tulisi mieleenkään pyytää ystävää eristämään kissaansa vierailuni ajaksi.
Kissat ei hypi vieraiden kimpussa/ jaloissa, eivätkä kerjää kahvipöydän äärellä, niin että kuola vaan valuu. Toisin kun suuri osa koirista.
No nehän justiinsa kiertää jaloissa ja hyppii syliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissat ei pyöri kahvipöydän äärellä. :D Ekaa kertaa olin silloisen poikakaverin isoäidin luona kahvilla tutustumassa, niiin olipa säihkähdys kamala, kun kissa ykskaks jysähti keskelle kahvipöytää. :D Siinä sai ruusukupposet kyytiä. Sen lempitähystelypaikka oli tuuletusikkunan yläosa. Se hyvinkin lokoisasti pötkötteli ja tarkkaili sieltä katon rajasta.
Kuulin koiran kerjäämiselle uuden vaihtoehdon. Koira ei kerjää, vaan vahtii, että lauman pomo saa syödä rauhassa.
Eihän koiralaumoissa luonnossakaan kukaan kerjää, vaan alemmat tosiaan vahtii ja odottaa omaa vuoroaan. Saa pomo syödä rauhassa, kun tietää, ettei ruokailua tarvii keskeyttää, kun nuoremmat hoitaa vihulaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on meidän lapsi, kullannuppu. Ei kukaan lastaankaan ulos jätä, kun käy kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Aika naurettavaa. Koira tarvitsee auktoriteetin, eikä kärsi siitä, jos se joutuu eri huoneeseen ihmisten seurasta. Jos kärsii, niin vika on ihmisessä, joka ei ole kouluttanut elikkoaan. Koiratkin ovat nykyään ihmisten mielestä jotain ihme lumihiutaleita, joita ei saa edes komentaa.
Ja koirahan ei tee enää mitään, jos ei ole namia just siinä käsillä. Mutta kyllä sen koiran vain pitäisi totella ilman namiakin, jos tulee jokin äkillinen tilanne. Ihan hemmetin pelottavia tilanteita ollut, kun piskit eivät tottele mitään.
Jep. Ääliöomistajat vaan hokee, ettei se mitään tee, vaikka piski roikkuu hampaillaan kiinni jonkun persuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Koira on meidän lapsi, kullannuppu. Ei kukaan lastaankaan ulos jätä, kun käy kaupassa.
Koira on eläin, ei lapsi.
Ei ole edes koiralle itselleen hyväksi että sitä kohdellaan ihmisen tavoin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
En pidä kissoista, mutta eipä tulisi mieleenkään pyytää ystävää eristämään kissaansa vierailuni ajaksi.
Kissat ei hypi vieraiden kimpussa/ jaloissa, eivätkä kerjää kahvipöydän äärellä, niin että kuola vaan valuu. Toisin kun suuri osa koirista.
No nehän justiinsa kiertää jaloissa ja hyppii syliin.
Kaverin kissat haluaa syliin ja kerran kusivat kengilleni. Siinä meni 300 euron kengät piloille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Mulle on normaalia se, ettei mun luokse tule koiria ja se, etten mene koira talouksiin, jos mun tarpeita ei huomioida.
No hyvä niin. En olisi sinun kanssa missään tekemisissä.
Tunne on molemminpuolinen
En pidä kissoista, mutta eipä tulisi mieleenkään pyytää ystävää eristämään kissaansa vierailuni ajaksi.
Kissat ei hypi vieraiden kimpussa/ jaloissa, eivätkä kerjää kahvipöydän äärellä, niin että kuola vaan valuu. Toisin kun suuri osa koirista.
Kiipeilevät sitten pöydillä, mikä on mielestä yököttävää. Siinä Veitolan ohjelmassakin Anna-Leenan kissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuolee takapuolta ja sen jälkeen haistelemaan hyllyjä.
En tiedä yhtään kauppaa missä koira saisi kävellä normaalisti. Kaikissa pitää olla joko sylissä tai kärrryssä.
Voisitte näiden juttujen yhteydessä kertoa missä kunnassa/kaupungissa ja missä kaupassa olette näitä tapauksia nähneet.
Joo tuskin saa, mutta omistajiakin on joka lähtöön. Kerran näin lattialla talutushihnassa. Mulla oli tosi kiire etten tiedä tultiinko sanomaan jotain.
Koira ei kuulu kauppaan. Piste. Vielä muutamia vuosia sitten laki kielsi asian hygieniasyistä, miksei enää??