Miksi koira pitää viedä kauppaan?
Miksi? En keksi yhtään järkevää syytä, vaikka kuinka mietin.
Kommentit (469)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Miksi sen koiran pitää olla toisessa huoneessa? Meillä koira käy tervehtimässä ihmisiä, mutta ei sen jälkeen kiinnitä mitään huomiota. Ei tosiaan laiteta toiseen huoneeseen, kun nukkuu vaan rauhallisesti jossain.
Canis Lupus on illjettävä paffskaelukka.
Tämä cl-ongelma (että niitä tässä turmeltuneessa kulttuurissa viedään joka paikkaan kaikkien kiusaksi ja sairaudeksi) pitäisi ratkaista näin:
LAUKAUS LAUKAUS LAUKAUS !!!
Koirankoulutustohtori Para Bellum
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
En missään tapauksessa edes haluaisi olla ystäväsi, ole huoletta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
Koirat pois kaupoista. Omistajat laittaa niitä koirakärryn sijaan tavalliseen kärryyn. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Naurahdin. Nyt on ASIANTUNTIJA paikalla. Vastailee koirankoulutusta koskeviin kysymyksiin tunnin.
Vierailija kirjoitti:
Koirat pois kaupoista. Omistajat laittaa niitä koirakärryn sijaan tavalliseen kärryyn. Yök.
Valita kauppiaalle tai mene toiseen kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Koirat pois kaupoista. Omistajat laittaa niitä koirakärryn sijaan tavalliseen kärryyn. Yök.
Niin laitankin nyt ja jatkossa. Koita jaksella 🤗
Se pystyy ylivertaisen hajuaistinsa ansiosta paremmin arvioimaan onko sipulit, hedelmät ja muut syömäkelpoisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
No, mun kokemuksen mukaan suurin osa koirista kerjää keittiössä, vinkuu ja koheltaa. Teillä kaikilla tällä palstalla on tietenkin suoerhyvin koulutetut koirat, jotka vain makaavat kuin raadot, vaikka seinät kaatuisi ympäriltä, mutta oikeassa elämässä niin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pienet koirat nousee herkästi lapseksi. Hankitaan rattaat, otetaan kauppaan ja kahviloihin. Mukana kyläillessä. Ostetaan vaatteita ym (en tarkoita nyt kylmillä ilmoilla käytettäviä pukuja). Ovat mukana hääkuvissa.
Näinpä. Mun luokse koirat eivät ole tervetulleita. Yksi kaveri ei enää sen takia käy kylässä, mutta eipä tuo haittaa. Omaa elämäänsä vaikeuttaa, kun koira on täysin läheisriippuvainen, ei pysty olemaan hetkeäkään yksin. Mut mä päätän, että tuleeko mun kotiin koiria.
Sulla ei sitten varmaan ole paljon kavereita...
Tarpeeksi. Kahdella koirakin, mutta ymmärtävät, että koiraa ei tuoda luokseni, koska en halua. Toisen kaverin luona voin vierailla, sillä koira käy vain nopeasti tervehtimässä ja tarkastamassa tulijan, jonka jälkeen kaverini käskee sen toiseen huoneeseen, jossa se pysyy ihan rauhallisena. Totta kai hyväksyn sen, että koira käy katsomassa, että kuka sen tontille tuli. Toisen kaverin koira ei kyllä usko mitään ja siellä en vieraile. Vaikka se laitettaisiin toiseen huoneeseen, niin siellä se sitten vouhkaa ja vinkuu, rasittavaa.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.
Tyypillinen esimerkki koiran inhimillistämisestä. Juuri tämän takia on niitä ongelmakoiria.
Meillä on ollut aina koiria lapsuudesta lähtien 70-luvulta. Ei niitä ikinä eristetty toiseen huoneeseen vieraiden takia. Tämä on nykyongelmaa, että pitää eristää. Ei ole normaalia elämää.
No, mun kokemuksen mukaan suurin osa koirista kerjää keittiössä, vinkuu ja koheltaa. Teillä kaikilla tällä palstalla on tietenkin suoerhyvin koulutetut koirat, jotka vain makaavat kuin raadot, vaikka seinät kaatuisi ympäriltä, mutta oikeassa elämässä niin ei ole.
Lenkeillään 2-3 tuntia päivässä ja lisäksi saa olla pihalla vapaana. Ei kohella yhtään.
Siksi koska koira on perheenjäsen, ihan siinä missä mummot ja lapsetkin...
En tiedä. Nyt viime aikoina miettinyt sitäkin, miksi koiria ylipäätään tuodaan kaupunkeihin, kun näkyy torttuja tien poskissa ja toiset kumartelevat poimimaan torttuja pusseihin. Jos eläin ei osaa tehdä tarpeitaan pönttöön niin onko kaupunki oikea paikka eläimelle? Kannattaisiko näiden ihmisten mennä ennemminkin jollekin terapiakurssille, kuin hankkia eläin säätelemään heidän tunteitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuolee takapuolta ja sen jälkeen haistelemaan hyllyjä.
En tiedä yhtään kauppaa missä koira saisi kävellä normaalisti. Kaikissa pitää olla joko sylissä tai kärrryssä.
Voisitte näiden juttujen yhteydessä kertoa missä kunnassa/kaupungissa ja missä kaupassa olette näitä tapauksia nähneet.
Se taitaa olla kirjoittajien kotipaikkakunta Provo, Utah, missä koirat juoksevat supermarketissa vapaana ja pissaavat kaurahiutalehyllyyn, joka viikko haetaan joku allergikko ambulanssilla kassalta henkihieverissä, ja lopuksi koiranomistaja keskittyy koiraansa sylissä autoa ajaessaan niin, että ajaa marketin parkkipaikalla pienen lapsiparan yli ja nauraa vielä räkäisesti päälle.
Tämä on arkipäivä Provon supermarketeissa.
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska koira on perheenjäsen, ihan siinä missä mummot ja lapsetkin...
No teknisesti kukaan perheestä ei kyllä synnytä koiraa vaan se käydään ryöstämässä joltain koiraemolta ja maksamassa tämän kauppaajille. Eli ei se sinänsä ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen vaihtoehto on jättää autoon ja on helle (eli autoon jättäminen ei ole vaihtoehto eikä laillista).
Kolmas vaihto ehto jätä kotiin sisälle..Matkalla jos olet, älä jää asumaan sinne kauppaan, kyllä se koira vartin puolituntia pärjää vaikka autossa.Kaupunkipellet jos on liian vaikeaa niin ehdotan älkää hankkiko koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska koira on perheenjäsen, ihan siinä missä mummot ja lapsetkin...
No teknisesti kukaan perheestä ei kyllä synnytä koiraa vaan se käydään ryöstämässä joltain koiraemolta ja maksamassa tämän kauppaajille. Eli ei se sinänsä ole.
Tuskin sinä olet mummoasi ja aviomiestäsikään synnyttänyt.
Toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Nyt viime aikoina miettinyt sitäkin, miksi koiria ylipäätään tuodaan kaupunkeihin, kun näkyy torttuja tien poskissa ja toiset kumartelevat poimimaan torttuja pusseihin. Jos eläin ei osaa tehdä tarpeitaan pönttöön niin onko kaupunki oikea paikka eläimelle? Kannattaisiko näiden ihmisten mennä ennemminkin jollekin terapiakurssille, kuin hankkia eläin säätelemään heidän tunteitaan?
Asun ison metsäpuiston vieressä vaikka asun kaupungissa. Lenkkeilymaastoa on kilometrikaupalla.
Onpa ikävää, että koira laitetaan toiseen huoneeseen vieraan takia. Et olisi meille tervetullut. Koira on siellä missä muutkin.