Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
26.07.2026 |
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (8413)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Kaikilla ei ole samoja taitoja tai kykyjä, se ei tarkoita sitä etteikö joillakin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on pelastus elämästä jossa voi kokea kärsimystä ikuisuuteen jossa on läsnä vain rauha ja rakkaus eikä mitään pahaa koskaan.
Tällaiseen kuolemanjälkeiseen elämään on kaksi tietä. Toinen on se että tekee rauhan elämän kanssa nyt, ja elää moraalisesti oikein ihmisen elämää. Suurin osa hyveopeista perustuu pitkälti tähän, ne koostuvat kohtuullisuudesta ja hyveellisyydestä. Suuria uhrauksia tekemällä saa suuria lahjoja, mutta eivät nekään tule hinnatta vaan vaativat sen suuren uhrauksen.
Sitten jos puhutaan täydellisestä kärsimyksettömyydestä niin se on mahdollista vain ilman ruumista ja tämä tarkoittaa käytännössä kummitukseksi ryhtymistä. Ettei palaa valoon ja reinkarnaatioon. Mutta jostain syystä kummitukset haluavat ihmisiksi enemmän, kuin mitä ihmiset haluavat tuottaa liharuumiita. Eli joku tässä yhtälössä ei täsmää, että ruumiittomuus olisi täydellistä autuutta.
Kiinalaisessa opissa kummituksiakin on erilaisia ja se millaiseksi kummitukseksi päätyy riippuu siitä millaista sielunelämää on elänyt. Ahneus johtaa nälkäiseksi kummitukseksi, jne. Jos ajatellaan tällaista autuasta kummitusta, niin silloin siinä autuudessa on pitänyt elää koko elämänsä ja tuottaa toisille niitä rakkauden kokemuksia.
Ihan niinkuin jumalakaan ei ole "siellä jossain" niin ei se elämä ja autuuskaan ole "sitten joskus" vaan ainoastaan tässä hetkessä. Joka on se ikuisuus.
Miten perustelet että kärsimyksettömyys on mahdollista vain ilman ruumista?
Toki näin voi olla niin kauan kuin elämme syntiinlangenneessa maailmassa, mutta kristityt uskovat ruumiin ylösnousemukseen ja uuteen maailmaan, jossa kärsimystä ei, ruumiista huolimatta, ole.
Koska kärsimys ja tunteet ovat sidoksissa ruumiiseen. No on toinenkin tie, se että turrutat itsesi täysin ruumiin kärsimykselle aka nostat kipukynnyksesi niin korkeaksi, että minkäänlainen hermostollinen kipu ei enää kosketa sinua millään tavalla. Mutta näissä on molemmissa sama efekti, se että mikään muukaan ei sitten enää tunnu miltään.
Kuvaus tästä rakkaudesta mitä taivaassa väitetään olevan liittyy yleensä kuolemanrajakokemuksiin, missä aivot tyhjentävät mielihyvähormonivarastot (oksitosiini liittyy rakkauteen, ja dmt ns. yliluonnollisiin kokemuksiin), jotka saavat aikaan nämä tuntemukset ruumiittomuudesta JA tunteellisuudesta samanaikaisesti. Tosiasia on, että tunteet ovat sidoksissa fyysiseen ruumiiseen ja henkiolennot ovat tunteettomia, sillä heillä ei ole ruumista joka tunteita kokisi.
Jeesuksen ylösnousemusruumis ei muuten ole "kuollut" vaan se on ihan elävä keho siinä missä sinulla ja minullakin, siinä on vain erilainen kompositio kuin nk. "ihmisellä", joka on oikeammin sanottuna redusoitu ja pilattu malli ihmisestä. Ylösnousemusruumis hankitaan elinaikana, kuten jeesuskin kävi kuolemassa ja palasi ruumiiseen, zappasi sen korkeampien olentojen avulla pois ali-ihmisten todellisuudesta, ja jatkoi (ikuista) elämäänsä toisessa olomuodossa, johon sisältyi myös ruumis. Jeesus ei ole kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
Onko näistä hengellisen maailman lainalaisuuksista tieteellistä kirjallisuutta? Ei ole? Sitähän minäkin...
Jumalalla ei ole lainalaisuuksia, jumala on luonut kaikki lait. Myös fysiikan lait. Tiede ei ole mitään sen edessä. Miksi luoja alistuisi luodulle? Hän teki sen jo tulemalla ihmiseksi, vauvaksi naisen käsivarsille. Siitä voi päätellä jotakin, mille luoja halua alistua.
Olet lakiuskonnon uhri. Uskontojen syntyaikoihin ei tunnettu käsitettä luonnonlaki tai fysiikan laki. Mooseksen lait olivat juutalaisen kansan hallitsemiseen liittyviä poliittisia ohjeita.
Ei ihminen alistu fysiikan laeille, vaan ihminen on niiden toiminnan eräs tulos.
Höpsis, sinä olet luonnon ja fysiikan lakien uskomisen uhri. Eivät ne rajota jumalaa, vain ainoastaan niille alisteista ihmistä, kuten sinua.
Oletko siis sitä mieltä, että fysiikan lait eivät koske niitä, jotka uskovat Jumalaan?
Olen varma, että tutkijoita kiinnostaisivat esimerkit joissa jotain fysiikan lakia rikotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
En ole lainauksesi henkilö, mutta minua ei ihmetytä. Yliluonnolliselta tuntuvia kokemuksia on hyvin monenlaisilla ihmisillä ja monenlaisia, uskonnosta tai elämästä riippumatta. Minua ihmetyttää, että kuinka uskovat todella pitävät näitä kokemuksia todisteina uskostaan huomioimatta, että on valtava määrä yliluonnollisia kokemuksia eri uskontojen edustajilla, jotka ovat vahvasti ristiriidassa oman uskontosi kanssa. Millä perusteella ne omat ovat totta ja muilla ei? Muutko valehtelee? Ei se mene niin, ne kokemukset ovat todellisia kokemuksia kaikilla, mutta eivät ne silti totta ole, vaan aivojen tuotoksia. Ei tarvitse edes kovin syvällistä perehtymistä aivokemiaan, että tämän voi ymmärtää. Esimerkiksi psilosybiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin siten, että ihminen voi sen vaikutuksen alaisena keskustella "Jumalan" kanssa tai vaikka sammakon ja kokemus tuntuu täysin aidolta. Samanlaisia kokemuksia voi tapahtua pienemmässä mittakaavassa ilman mitään aineitakaan ja itse asiassa niin toisinaan tapahtuukin, vaikka ihmisiltä ne yleensä jäävät huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko syntymän jälkeiseen elämään?
Äidin kohdussa oli kaksi vauvaa. Toinen kysyi toiselta:
”Uskotko synnytyksen jälkeiseen elämään?”
Toinen vastasi: ”Totta kai. Kyllä synnytyksen jälkeen täytyy olla jotakin. Ehkä me olemme täällä valmistautumassa siihen, mitä meistä myöhemmin tulee.”
”Hölynpölyä”, sanoi toinen. ”Ei synnytyksen jälkeen mitään elämää ole. Millaista sellainen elämä olisi?”
”En tiedä, mutta valoa tulee olemaan enemmän kuin täällä. Ehkä me kävelemme kahdella jalalla ja syömme suun kautta.”
Toinen sanoi: ”Tuo on järjetöntä! Käveleminen on mahdotonta. Ja että söisimme suun kautta? Naurettavaa. Ravinto tulee napanuoran kautta. Elämä synnytyksen jälkeen on täysin poissuljettu mahdollisuus. Napanuora on liian lyhyt.”
”Uskon, että jotakin siellä on ja ehkä se on erilaista kuin täällä”, toinen vastasi.
”Kukaan ei ole koskaan tullut sieltä takaisin. Synnytys on elämän loppu, ja sen jälkeen on vain pimeyttä ja ahdistusta. Ei se vie meitä mihinkään.”
”No, en minä tiedä”, sanoi toinen. ”Mutta ainakin me näemme äidin, ja hän pitää meistä huolen.”
”Äiti! Uskotko sinä äitiin? Missä hän on nyt?”
”Hän on kaikkialla ympärillämme. Me elämme hänessä. Ilman häntä ei olisi tätä maailmaa.”
”Minä en näe häntä, joten järki sanoo, ettei häntä ole”
Tähän toinen vastasi: ”Joskus kun on ihan hiljaista, hänet voi kuulla ja aistia. Uskon, että synnytyksen jälkeen on toinen todellisuus, ja me olemme täällä valmistautumassa siihen todellisuuteen.”Näitä tarinoita on varmasti kiva keksiä, ja siksipä maailma on uskontoja ja uskomuksia täynnä. Ei se niistä totta tee, mutta varmaan antaa merkityksen tuntua monien elämään, joten ei niitä voi täysin hyödyttöminäkään pitää. Valitettavasti on niin paljon heitä, jotka eivät osaa pitää uskoaan henkilökohtaisena, vaan tavalla tai toisella vainoavat sen varjolla muita ihmisiä.
Sanoi riivattu ateisti joka on istunut ketjussa vainoamassa kristittyjä ja uskovia jo monta kuukautta negatiivisella oksennuksellaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
Onko näistä hengellisen maailman lainalaisuuksista tieteellistä kirjallisuutta? Ei ole? Sitähän minäkin...
Jumalalla ei ole lainalaisuuksia, jumala on luonut kaikki lait. Myös fysiikan lait. Tiede ei ole mitään sen edessä. Miksi luoja alistuisi luodulle? Hän teki sen jo tulemalla ihmiseksi, vauvaksi naisen käsivarsille. Siitä voi päätellä jotakin, mille luoja halua alistua.
Olet lakiuskonnon uhri. Uskontojen syntyaikoihin ei tunnettu käsitettä luonnonlaki tai fysiikan laki. Mooseksen lait olivat juutalaisen kansan hallitsemiseen liittyviä poliittisia ohjeita.
Ei ihminen alistu fysiikan laeille, vaan ihminen on niiden toiminnan eräs tulos.
Höpsis, sinä olet luonnon ja fysiikan lakien uskomisen uhri. Eivät ne rajota jumalaa, vain ainoastaan niille alisteista ihmistä, kuten sinua.
Oletko siis sitä mieltä, että fysiikan lait eivät koske niitä, jotka uskovat Jumalaan?
Olen varma, että tutkijoita kiinnostaisivat esimerkit joissa jotain fysiikan lakia rikotaan.
En vain usko vaan tiedän. Olen nähnyt sen omin silmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
En ole lainauksesi henkilö, mutta minua ei ihmetytä. Yliluonnolliselta tuntuvia kokemuksia on hyvin monenlaisilla ihmisillä ja monenlaisia, uskonnosta tai elämästä riippumatta. Minua ihmetyttää, että kuinka uskovat todella pitävät näitä kokemuksia todisteina uskostaan huomioimatta, että on valtava määrä yliluonnollisia kokemuksia eri uskontojen edustajilla, jotka ovat vahvasti ristiriidassa oman uskontosi kanssa. Millä perusteella ne omat ovat totta ja muilla ei? Muutko valehtelee? Ei se mene niin, ne kokemukset ovat todellisia kokemuksia kaikilla, mutta eivät ne silti totta ole, vaan aivojen tuotoksia. Ei tarvitse edes kovin syvällistä perehtymistä aivokemiaan, että tämän voi ymmärtää. Esimerkiksi psilosybiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin siten, että ihminen voi sen vaikutuksen alaisena keskustella "Jumalan" kanssa tai vaikka sammakon ja kokemus tuntuu täysin aidolta. Samanlaisia kokemuksia voi tapahtua pienemmässä mittakaavassa ilman mitään aineitakaan ja itse asiassa niin toisinaan tapahtuukin, vaikka ihmisiltä ne yleensä jäävät huomaamatta.
Eivät valehtele, yliluonnollista aka sellaista mitä tiede ei kykene todistelemaan tapahtuu kaikille jotka ovat yhteydessä ja avoimia henkimaailmalle sekä uskovat ihmeisiin. Jeesus itsekin puhui lapsenmielisistä jotka eivät edusta mitään uskontoa vaan ovat puhtaassa jumalan armon tilassa ilman mitään sen kummempia uskonnollisia viitekehyksiä.
Tietysti jonkun verran voi myös periä ateistisuutta ja kadotusta, jos vaikka altistuu syntymästään asti tai jopa jo kohdussa hirveälle määrälle vihaa ja negatiivista energiaa. Silloin voi käydä niinkin kurjasti, että edes lapsi ei elä jumalan valtakunnassa, vaan tältä on riistetty yhteys korkeimpaan jo syntymässään. Se on surullista. Mutta ei suinkaan maailmanloppu, ahkeralla harjoittamisella ja uskomisella ja uskovien sekä ihmeitä tekevien seuraan hakeutumisella voi siihenkin oppia ja saada avattua itseään ja sydäntään jumalan valtakunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko syntymän jälkeiseen elämään?
Äidin kohdussa oli kaksi vauvaa. Toinen kysyi toiselta:
”Uskotko synnytyksen jälkeiseen elämään?”
Toinen vastasi: ”Totta kai. Kyllä synnytyksen jälkeen täytyy olla jotakin. Ehkä me olemme täällä valmistautumassa siihen, mitä meistä myöhemmin tulee.”
”Hölynpölyä”, sanoi toinen. ”Ei synnytyksen jälkeen mitään elämää ole. Millaista sellainen elämä olisi?”
”En tiedä, mutta valoa tulee olemaan enemmän kuin täällä. Ehkä me kävelemme kahdella jalalla ja syömme suun kautta.”
Toinen sanoi: ”Tuo on järjetöntä! Käveleminen on mahdotonta. Ja että söisimme suun kautta? Naurettavaa. Ravinto tulee napanuoran kautta. Elämä synnytyksen jälkeen on täysin poissuljettu mahdollisuus. Napanuora on liian lyhyt.”
”Uskon, että jotakin siellä on ja ehkä se on erilaista kuin täällä”, toinen vastasi.
”Kukaan ei ole koskaan tullut sieltä takaisin. Synnytys on elämän loppu, ja sen jälkeen on vain pimeyttä ja ahdistusta. Ei se vie meitä mihinkään.”
”No, en minä tiedä”, sanoi toinen. ”Mutta ainakin me näemme äidin, ja hän pitää meistä huolen.”
”Äiti! Uskotko sinä äitiin? Missä hän on nyt?”
”Hän on kaikkialla ympärillämme. Me elämme hänessä. Ilman häntä ei olisi tätä maailmaa.”
”Minä en näe häntä, joten järki sanoo, ettei häntä ole”
Tähän toinen vastasi: ”Joskus kun on ihan hiljaista, hänet voi kuulla ja aistia. Uskon, että synnytyksen jälkeen on toinen todellisuus, ja me olemme täällä valmistautumassa siihen todellisuuteen.”Näitä tarinoita on varmasti kiva keksiä, ja siksipä maailma on uskontoja ja uskomuksia täynnä. Ei se niistä totta tee, mutta varmaan antaa merkityksen tuntua monien elämään, joten ei niitä voi täysin hyödyttöminäkään pitää. Valitettavasti on niin paljon heitä, jotka eivät osaa pitää uskoaan henkilökohtaisena, vaan tavalla tai toisella vainoavat sen varjolla muita ihmisiä.
Sanoi riivattu ateisti joka on istunut ketjussa vainoamassa kristittyjä ja uskovia jo monta kuukautta negatiivisella oksennuksellaan :)
Ei sanonut. Käyn toisinaan ketjussa, mutta toisin kuin sinä, minä olen täällä harvoin. Enkä vainoa millään tavalla, sillä ei erimielisyys ole mitään vainoa, vaikka se sinusta ikävältä tuntuu.
Sinulla ei ole missään vaiheessa ollut mitään järkevää sanottavaa, lähinnä katkeruuden suojaksi rakentama teennäinen ja horjuva pyrkimys ylimielisyyteen ja jokin persoonallisuuden häiriö, joka varmasti selittää sen, miksi kaiket päivät täällä ketjussa roikut. Sinulla on samanlainen tilanne kuin kenellä tahansa uskostaan vakuuttuneella eli yksi tarina muiden joukossa. Jos en ymmärtäisi sinusta tiettyjä juttuja, hämmästelisin suuresti, kuinka et missään vaiheessa ole halunnut muuta kuin korottaa itseäsi, sillä kukaan ei ole niin hölmö, että jos oikeasti haluaisi vain viestinsä jakaa, pysähtyisi hetkeksi pohtimaan, kuinka ihmiset toimivat ja ottavat tietoa vastaan. Pieni määrä ihmisistä, vähä-älyisin aines, nielee pureksimatta. Muut eivät niin tee, vaan heidät pitää vakuuttaa perusteluilla, miksi esitetyt ajatukset olisivat totta. Sinä et sellaiseen kykene edes vähissä määrin, vaan selität paljon väitteitä, joista monet ovat kiistatta valheita ja osoitus tynnyrissä elämisestä. Olet ja pysyt samassa luokassa kuin uskonnolliset huijarit ovat aina olleet. Onhan niitä kaikenlaisia uskontoja ja lahkoja perustettu ikiajat, osa on saanut jopa seuraajia, mutta niillä on karismaattiset johtajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko syntymän jälkeiseen elämään?
Äidin kohdussa oli kaksi vauvaa. Toinen kysyi toiselta:
”Uskotko synnytyksen jälkeiseen elämään?”
Toinen vastasi: ”Totta kai. Kyllä synnytyksen jälkeen täytyy olla jotakin. Ehkä me olemme täällä valmistautumassa siihen, mitä meistä myöhemmin tulee.”
”Hölynpölyä”, sanoi toinen. ”Ei synnytyksen jälkeen mitään elämää ole. Millaista sellainen elämä olisi?”
”En tiedä, mutta valoa tulee olemaan enemmän kuin täällä. Ehkä me kävelemme kahdella jalalla ja syömme suun kautta.”
Toinen sanoi: ”Tuo on järjetöntä! Käveleminen on mahdotonta. Ja että söisimme suun kautta? Naurettavaa. Ravinto tulee napanuoran kautta. Elämä synnytyksen jälkeen on täysin poissuljettu mahdollisuus. Napanuora on liian lyhyt.”
”Uskon, että jotakin siellä on ja ehkä se on erilaista kuin täällä”, toinen vastasi.
”Kukaan ei ole koskaan tullut sieltä takaisin. Synnytys on elämän loppu, ja sen jälkeen on vain pimeyttä ja ahdistusta. Ei se vie meitä mihinkään.”
”No, en minä tiedä”, sanoi toinen. ”Mutta ainakin me näemme äidin, ja hän pitää meistä huolen.”
”Äiti! Uskotko sinä äitiin? Missä hän on nyt?”
”Hän on kaikkialla ympärillämme. Me elämme hänessä. Ilman häntä ei olisi tätä maailmaa.”
”Minä en näe häntä, joten järki sanoo, ettei häntä ole”
Tähän toinen vastasi: ”Joskus kun on ihan hiljaista, hänet voi kuulla ja aistia. Uskon, että synnytyksen jälkeen on toinen todellisuus, ja me olemme täällä valmistautumassa siihen todellisuuteen.”Näitä tarinoita on varmasti kiva keksiä, ja siksipä maailma on uskontoja ja uskomuksia täynnä. Ei se niistä totta tee, mutta varmaan antaa merkityksen tuntua monien elämään, joten ei niitä voi täysin hyödyttöminäkään pitää. Valitettavasti on niin paljon heitä, jotka eivät osaa pitää uskoaan henkilökohtaisena, vaan tavalla tai toisella vainoavat sen varjolla muita ihmisiä.
Sanoi riivattu ateisti joka on istunut ketjussa vainoamassa kristittyjä ja uskovia jo monta kuukautta negatiivisella oksennuksellaan :)
Eikö dogmaattinen julistus ole ennemminkin sitä negatiivista oksennusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Tää voi kuulostaa vedätykseltä, mutta ei ole sitä: Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä (1 kerran teki Eliaalle ja Baalin profeetoille testausmielessä).
Jeesus ei suostunut 40 päivän aikana erämaassa muuttamaan kiviä leiviksi vaikka saatana yllytti, eikä myöskään ristillä ("jos on Jumalan poika niin astukoon alas ristiltä/muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseänsä").
Jeesus moitti ihmisiä jotka kysyi Häneltä merkkiä.
Jumala tekee ihmeitä yllättäen, suvereenisti. Sillä tapaa kuin haluaa. Siinä ei keritä ottaa kännykkäkameraa esille tai koeputkia. Jotta ei pidettäisi Häntä toiveautomaattina.
Mutta suurin osa joka on vilpittömästi rukoillu Jeesusta elämäänsä, on kohdannu Hänet itsensä (kaikki eivät koe mut tää ei perustu kokemuksiin). Heidän kokemuksensa on todellinen.
-Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko syntymän jälkeiseen elämään?
Äidin kohdussa oli kaksi vauvaa. Toinen kysyi toiselta:
”Uskotko synnytyksen jälkeiseen elämään?”
Toinen vastasi: ”Totta kai. Kyllä synnytyksen jälkeen täytyy olla jotakin. Ehkä me olemme täällä valmistautumassa siihen, mitä meistä myöhemmin tulee.”
”Hölynpölyä”, sanoi toinen. ”Ei synnytyksen jälkeen mitään elämää ole. Millaista sellainen elämä olisi?”
”En tiedä, mutta valoa tulee olemaan enemmän kuin täällä. Ehkä me kävelemme kahdella jalalla ja syömme suun kautta.”
Toinen sanoi: ”Tuo on järjetöntä! Käveleminen on mahdotonta. Ja että söisimme suun kautta? Naurettavaa. Ravinto tulee napanuoran kautta. Elämä synnytyksen jälkeen on täysin poissuljettu mahdollisuus. Napanuora on liian lyhyt.”
”Uskon, että jotakin siellä on ja ehkä se on erilaista kuin täällä”, toinen vastasi.
”Kukaan ei ole koskaan tullut sieltä takaisin. Synnytys on elämän loppu, ja sen jälkeen on vain pimeyttä ja ahdistusta. Ei se vie meitä mihinkään.”
”No, en minä tiedä”, sanoi toinen. ”Mutta ainakin me näemme äidin, ja hän pitää meistä huolen.”
”Äiti! Uskotko sinä äitiin? Missä hän on nyt?”
”Hän on kaikkialla ympärillämme. Me elämme hänessä. Ilman häntä ei olisi tätä maailmaa.”
”Minä en näe häntä, joten järki sanoo, ettei häntä ole”
Tähän toinen vastasi: ”Joskus kun on ihan hiljaista, hänet voi kuulla ja aistia. Uskon, että synnytyksen jälkeen on toinen todellisuus, ja me olemme täällä valmistautumassa siihen todellisuuteen.”Näitä tarinoita on varmasti kiva keksiä, ja siksipä maailma on uskontoja ja uskomuksia täynnä. Ei se niistä totta tee, mutta varmaan antaa merkityksen tuntua monien elämään, joten ei niitä voi täysin hyödyttöminäkään pitää. Valitettavasti on niin paljon heitä, jotka eivät osaa pitää uskoaan henkilökohtaisena, vaan tavalla tai toisella vainoavat sen varjolla muita ihmisiä.
Sanoi riivattu ateisti joka on istunut ketjussa vainoamassa kristittyjä ja uskovia jo monta kuukautta negatiivisella oksennuksellaan :)
Ei sanonut. Käyn toisinaan ketjussa, mutta toisin kuin sinä, minä olen täällä harvoin. Enkä vainoa millään tavalla, sillä ei erimielisyys ole mitään vainoa, vaikka se sinusta ikävältä tuntuu.
Sinulla ei ole missään vaiheessa ollut mitään järkevää sanottavaa, lähinnä katkeruuden suojaksi rakentama teennäinen ja horjuva pyrkimys ylimielisyyteen ja jokin persoonallisuuden häiriö, joka varmasti selittää sen, miksi kaiket päivät täällä ketjussa roikut. Sinulla on samanlainen tilanne kuin kenellä tahansa uskostaan vakuuttuneella eli yksi tarina muiden joukossa. Jos en ymmärtäisi sinusta tiettyjä juttuja, hämmästelisin suuresti, kuinka et missään vaiheessa ole halunnut muuta kuin korottaa itseäsi, sillä kukaan ei ole niin hölmö, että jos oikeasti haluaisi vain viestinsä jakaa, pysähtyisi hetkeksi pohtimaan, kuinka ihmiset toimivat ja ottavat tietoa vastaan. Pieni määrä ihmisistä, vähä-älyisin aines, nielee pureksimatta. Muut eivät niin tee, vaan heidät pitää vakuuttaa perusteluilla, miksi esitetyt ajatukset olisivat totta. Sinä et sellaiseen kykene edes vähissä määrin, vaan selität paljon väitteitä, joista monet ovat kiistatta valheita ja osoitus tynnyrissä elämisestä. Olet ja pysyt samassa luokassa kuin uskonnolliset huijarit ovat aina olleet. Onhan niitä kaikenlaisia uskontoja ja lahkoja perustettu ikiajat, osa on saanut jopa seuraajia, mutta niillä on karismaattiset johtajat.
On se siinä mielessä että keskustelet tässä ketjussa asioista jotka eivät tänne kuulu, tunget agendaa joka ei liity millään tavalla uskoon (tiede) ja kritisoit mikä on myös henkistä väkivaltaa. Se että se tuntuu ikävältä on nimenomaan indikaattori siitä että se on väärin. Ei sillä, että se tuntuisi ikävältä, olen tottunut kaltaisiisi rottiin eikä myrkkyhampaasi enää uppoa ihoni läpi, mutta oma lausuntosi paljastaa pahan tarkoituksesi ja riivaamisesi. Siis sen että sinä olet riivattu ja että sinä tämän riivahengen alaisuudessa riivaat muita, koska et muutakaan voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Tää voi kuulostaa vedätykseltä, mutta ei ole sitä: Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä (1 kerran teki Eliaalle ja Baalin profeetoille testausmielessä).
Jeesus ei suostunut 40 päivän aikana erämaassa muuttamaan kiviä leiviksi vaikka saatana yllytti, eikä myöskään ristillä ("jos on Jumalan poika niin astukoon alas ristiltä/muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseänsä").
Jeesus moitti ihmisiä jotka kysyi Häneltä merkkiä.
Jumala tekee ihmeitä yllättäen, suvereenisti. Sillä tapaa kuin haluaa. Siinä ei keritä ottaa kännykkäkameraa esille tai koeputkia. Jotta ei pidettäisi Häntä toiveautomaattina.
Mutta suurin osa joka on vilpittömästi rukoillu Jeesusta elämäänsä, on kohdannu Hänet itsensä (kaikki eivät koe mut tää ei perustu kokemuksiin). Heidän kokemuksensa on todellinen.
-Yhteiskristillinen
Jos joku rukoilee Jeesusta, hän jo jollakin tasolla uskoo hänen olemassa oloon. Ja kun pyytää merkkiä, silloin alkaa seuraamaan tarkemmin ympäristöään ja pyrkii tulkitsemaan sattumat merkiksi. Anna Jeesus merkki, ja kun tuuli heilauttaa ikkunaverhoa luonnollisen sattuman kautta, laulaa rukoilijan mieli kiitosta ja halleluujaa, vaikka oikeasti mitään ei mistään kuulunut. Sama ilmiö uskonnosta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
En ole lainauksesi henkilö, mutta minua ei ihmetytä. Yliluonnolliselta tuntuvia kokemuksia on hyvin monenlaisilla ihmisillä ja monenlaisia, uskonnosta tai elämästä riippumatta. Minua ihmetyttää, että kuinka uskovat todella pitävät näitä kokemuksia todisteina uskostaan huomioimatta, että on valtava määrä yliluonnollisia kokemuksia eri uskontojen edustajilla, jotka ovat vahvasti ristiriidassa oman uskontosi kanssa. Millä perusteella ne omat ovat totta ja muilla ei? Muutko valehtelee? Ei se mene niin, ne kokemukset ovat todellisia kokemuksia kaikilla, mutta eivät ne silti totta ole, vaan aivojen tuotoksia. Ei tarvitse edes kovin syvällistä perehtymistä aivokemiaan, että tämän voi ymmärtää. Esimerkiksi psilosybiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin siten, että ihminen voi sen vaikutuksen alaisena keskustella "Jumalan" kanssa tai vaikka sammakon ja kokemus tuntuu täysin aidolta. Samanlaisia kokemuksia voi tapahtua pienemmässä mittakaavassa ilman mitään aineitakaan ja itse asiassa niin toisinaan tapahtuukin, vaikka ihmisiltä ne yleensä jäävät huomaamatta.
Eivät valehtele, yliluonnollista aka sellaista mitä tiede ei kykene todistelemaan tapahtuu kaikille jotka ovat yhteydessä ja avoimia henkimaailmalle sekä uskovat ihmeisiin. Jeesus itsekin puhui lapsenmielisistä jotka eivät edusta mitään uskontoa vaan ovat puhtaassa jumalan armon tilassa ilman mitään sen kummempia uskonnollisia viitekehyksiä.
Tietysti jonkun verran voi myös periä ateistisuutta ja kadotusta, jos vaikka altistuu syntymästään asti tai jopa jo kohdussa hirveälle määrälle vihaa ja negatiivista energiaa. Silloin voi käydä niinkin kurjasti, että edes lapsi ei elä jumalan valtakunnassa, vaan tältä on riistetty yhteys korkeimpaan jo syntymässään. Se on surullista. Mutta ei suinkaan maailmanloppu, ahkeralla harjoittamisella ja uskomisella ja uskovien sekä ihmeitä tekevien seuraan hakeutumisella voi siihenkin oppia ja saada avattua itseään ja sydäntään jumalan valtakunnalle.
Jokainen tunne, ajatus ja toiminta näkyy sähkövirtana aivoissa ja niitä pystytään jopa kuvaamaan. Nämä henkimaailmat ovat jokaisen omien aivojen tuotos, ja sen vuoksi vahvasti uskoville ne ovat aina omaa uskontoa tukevia. Joillekin niissä ei ole henkiä, vaan avaruusolioita tai vaikka liskoihmisiä.
Näin on. Ihmeitä voi tehdä myös negatiivisessa mielessä, sitä kutsutaan noituudeksi. Terve ihminen ei sellaista tee, se implikoi aina jonkin tällaisen pahan hengen läsnäolosta ihmisen kehossa tai lähettyvillä. Kehon reagointi pahoihin henkiin (esim. joku sähköimpulssi aivoissa) ei tarkoita sitä, että tuon impulssin lähde olisi keho. Henget voivat ilmestyä ihan tyhjästäkin myös kehon ulkopuolelle eivätkä vaadi mitään materiaalista ilmestyäkseen - ainoastaan niiden tieteelliseen mittaamiseen vaaditaan jotakin materiaalista väliaineeksi, sillä tieteilijät eivät osaa parempaa. Ihmisen ei kuitenkaan tule tai kannata rajoittaa itseään tietelijöiden alkeellisiin ja alhaisiin käsitykseen todellisuudesta, ihminen toimii paljon monimutkaisemmilla ja korkeammilla tavoilla kuin mitä tieteilijät osaavat kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Tää voi kuulostaa vedätykseltä, mutta ei ole sitä: Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä (1 kerran teki Eliaalle ja Baalin profeetoille testausmielessä).
Jeesus ei suostunut 40 päivän aikana erämaassa muuttamaan kiviä leiviksi vaikka saatana yllytti, eikä myöskään ristillä ("jos on Jumalan poika niin astukoon alas ristiltä/muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseänsä").
Jeesus moitti ihmisiä jotka kysyi Häneltä merkkiä.
Jumala tekee ihmeitä yllättäen, suvereenisti. Sillä tapaa kuin haluaa. Siinä ei keritä ottaa kännykkäkameraa esille tai koeputkia. Jotta ei pidettäisi Häntä toiveautomaattina.
Mutta suurin osa joka on vilpittömästi rukoillu Jeesusta elämäänsä, on kohdannu Hänet itsensä (kaikki eivät koe mut tää ei perustu kokemuksiin). Heidän kokemuksensa on todellinen.
-Yhteiskristillinen
Jos joku rukoilee Jeesusta, hän jo jollakin tasolla uskoo hänen olemassa oloon. Ja kun pyytää merkkiä, silloin alkaa seuraamaan tarkemmin ympäristöään ja pyrkii tulkitsemaan sattumat merkiksi. Anna Jeesus merkki, ja kun tuuli heilauttaa ikkunaverhoa luonnollisen sattuman kautta, laulaa rukoilijan mieli kiitosta ja halleluujaa, vaikka oikeasti mitään ei mistään kuulunut. Sama ilmiö uskonnosta riippumatta.
Nimenomaan tieteen mukaan ei pitäisi ollakaan sattumaa vaan ainoastaan kausaatioita. Sattuma tarkoittaa vain sitä, että tieteilijä ei suostu myöntämään ilmiön alkuperäksi jotakin sellaista, joka uhkaa hänen deluusiotaan henkimaailman olemattomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko syntymän jälkeiseen elämään?
Äidin kohdussa oli kaksi vauvaa. Toinen kysyi toiselta:
”Uskotko synnytyksen jälkeiseen elämään?”
Toinen vastasi: ”Totta kai. Kyllä synnytyksen jälkeen täytyy olla jotakin. Ehkä me olemme täällä valmistautumassa siihen, mitä meistä myöhemmin tulee.”
”Hölynpölyä”, sanoi toinen. ”Ei synnytyksen jälkeen mitään elämää ole. Millaista sellainen elämä olisi?”
”En tiedä, mutta valoa tulee olemaan enemmän kuin täällä. Ehkä me kävelemme kahdella jalalla ja syömme suun kautta.”
Toinen sanoi: ”Tuo on järjetöntä! Käveleminen on mahdotonta. Ja että söisimme suun kautta? Naurettavaa. Ravinto tulee napanuoran kautta. Elämä synnytyksen jälkeen on täysin poissuljettu mahdollisuus. Napanuora on liian lyhyt.”
”Uskon, että jotakin siellä on ja ehkä se on erilaista kuin täällä”, toinen vastasi.
”Kukaan ei ole koskaan tullut sieltä takaisin. Synnytys on elämän loppu, ja sen jälkeen on vain pimeyttä ja ahdistusta. Ei se vie meitä mihinkään.”
”No, en minä tiedä”, sanoi toinen. ”Mutta ainakin me näemme äidin, ja hän pitää meistä huolen.”
”Äiti! Uskotko sinä äitiin? Missä hän on nyt?”
”Hän on kaikkialla ympärillämme. Me elämme hänessä. Ilman häntä ei olisi tätä maailmaa.”
”Minä en näe häntä, joten järki sanoo, ettei häntä ole”
Tähän toinen vastasi: ”Joskus kun on ihan hiljaista, hänet voi kuulla ja aistia. Uskon, että synnytyksen jälkeen on toinen todellisuus, ja me olemme täällä valmistautumassa siihen todellisuuteen.”Näitä tarinoita on varmasti kiva keksiä, ja siksipä maailma on uskontoja ja uskomuksia täynnä. Ei se niistä totta tee, mutta varmaan antaa merkityksen tuntua monien elämään, joten ei niitä voi täysin hyödyttöminäkään pitää. Valitettavasti on niin paljon heitä, jotka eivät osaa pitää uskoaan henkilökohtaisena, vaan tavalla tai toisella vainoavat sen varjolla muita ihmisiä.
Sanoi riivattu ateisti joka on istunut ketjussa vainoamassa kristittyjä ja uskovia jo monta kuukautta negatiivisella oksennuksellaan :)
Eikö dogmaattinen julistus ole ennemminkin sitä negatiivista oksennusta?
Ehei, valon ja kirkkauden levittäminen on pelkkää positiivista. Ilosanomaa. Sinä yrität kakata sen päälle ja mitätöidä sitä. Mikä on sinänsä ymmärrettävää ja herättää myötätuntoa, mutta ei toisaalta kuitenkaan vaikuta valoon ja kirkkauteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Tää voi kuulostaa vedätykseltä, mutta ei ole sitä: Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä (1 kerran teki Eliaalle ja Baalin profeetoille testausmielessä).
Jeesus ei suostunut 40 päivän aikana erämaassa muuttamaan kiviä leiviksi vaikka saatana yllytti, eikä myöskään ristillä ("jos on Jumalan poika niin astukoon alas ristiltä/muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseänsä").
Jeesus moitti ihmisiä jotka kysyi Häneltä merkkiä.
Jumala tekee ihmeitä yllättäen, suvereenisti. Sillä tapaa kuin haluaa. Siinä ei keritä ottaa kännykkäkameraa esille tai koeputkia. Jotta ei pidettäisi Häntä toiveautomaattina.
Mutta suurin osa joka on vilpittömästi rukoillu Jeesusta elämäänsä, on kohdannu Hänet itsensä (kaikki eivät koe mut tää ei perustu kokemuksiin). Heidän kokemuksensa on todellinen.
-Yhteiskristillinen
"Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä"
Tuolla verukkeella kuka tahansa voi keksiä mitä tahansa ihmeitä minkä tahansa mielikuvitusolennon tekemiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ihana sanoma - Jeesus elää ja hänet voi tuntea.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin hän tuntee minut, tuntee omakseen.
Ihmeellistä houreista höpinää. Ei perustu mihinkään konkreettiseen.
Aika monen kristityn peruskokemus on tuo, että tuntee Jeesuksen. Näin oli 30 jKr. , näin oli sata vuotta sitten, näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa.
Kristityt elävät hiljaisena perusvirtana läpi aikojen "hiljainen luottamus" sydämessään. Eivät huutele isosti, mutta säilyttävät uskon.
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
Noinhan se Paavalikin kirjoitti, noin kristitty haluaa päättä taipaleensa.
Ja niin se päättyy. Olemattomuuteen.
höpsis, taival täällä ajassa päättyy, sitten siirrytään ikuisuuteen
Ruumiisi hajoaa ja sen atomit ja molekyylit joutuvat kiertoon. Osa niistä muuttuu hetikohta bakteerien ja sienien rakennusaineeksi. Orgaanisista molekyyleistä syntyy hiilidioksidia, josta kasvit tekevät sokeria ym. Tämä on iankaikkista.
Niin mutta olemme pohjimmiltamme hengellisiä olentoja, emme pelkästään maallisia.
Karl Marxin mukaan olemme materiaa, mutta henki on materian korkein muoto. Maasta olet sinä tullut ja maaksi taas muutut.
Ei tainnut tietää hengellisen maailman lainalaisuuksista mitään. Se on Luojan omaa käsialaa (niinkuin on toki tomumajakin). Paikka johon Hän itse ihmisessä puhuu, ilmaisee tahtonsa.
"Hengellisen maailman lainalaisuuksia" tuskin on olemassa minään yleispätevinä lakeina, ne ovat yksittäisten ihmisten kuvitelmia. Lait pitäisi jotenkin näyttää toteen tai perustella riippumattomasti. Voi olla, että monet uskovat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta se johtuu heidän kuolemanpelostaan, jota uskon sanoma tarkoituksella vahvistaa.
Miten uskonoppi selittää elämän synnyn hedelmöityksessä, vai onko myös olemassa elämää ennen syntymää?
Hengellisen elämän lainalaisuuksia on : Ihmisen on kerran kuoltava, sen jälkeen tulee tuomio, Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Niinkuin mittaat, niin sinulle mitataan. Kaikki lisääntyy lajinsa mukaan.
Psalmit:
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.Kaikkien ihmisten määrä on ennalta määrätty.
Siispä mitään vapaata tahtoa ei ole.
Onpas. En mä eikä kukaan olla mikään ajopuu. Mä voin päättää tänäänkin, seuraanko Jeesusta vai perustanko bordellin/ryöstän pankin. Valinnoista vastaan minä itse.
-Yhteiskristillinen
Valinnanvapaus toimii tietyin reunaehdoin. Voin valita, juonko aamulla kahvia vai teetä, syönkö sen kanssa paahtoleipää vai ruisleipää, ja niin edelleen.
Sen sijaan en kykene "seuraamaan" mielikuvitusolennoksi luokittelemaani Jeesusta, enkä kykene pankkiryöstöön moraalisten estojeni takia.
Tavallaan ymmärrän, mutta ihan vilpittömästi kysyn, että eikö sua yhtään ihmetytä sitä että monet ihmiset on kokeneet jotain yliluonnollista (oli se ylä-tai alakerrasta)?
Monet ateistit ovat tulleet uskoonkin.
-Yhteiskristillinen
Ei ihmetytä, koska mitään yliluonnollista ei todistettavasti ole tapahtunut.
Se taas ei ole minun ongelmani vaikka joku ateisti uskoon tulisikin. Ihmiset ovat erilaisia.
Tää voi kuulostaa vedätykseltä, mutta ei ole sitä: Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä (1 kerran teki Eliaalle ja Baalin profeetoille testausmielessä).
Jeesus ei suostunut 40 päivän aikana erämaassa muuttamaan kiviä leiviksi vaikka saatana yllytti, eikä myöskään ristillä ("jos on Jumalan poika niin astukoon alas ristiltä/muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseänsä").
Jeesus moitti ihmisiä jotka kysyi Häneltä merkkiä.
Jumala tekee ihmeitä yllättäen, suvereenisti. Sillä tapaa kuin haluaa. Siinä ei keritä ottaa kännykkäkameraa esille tai koeputkia. Jotta ei pidettäisi Häntä toiveautomaattina.
Mutta suurin osa joka on vilpittömästi rukoillu Jeesusta elämäänsä, on kohdannu Hänet itsensä (kaikki eivät koe mut tää ei perustu kokemuksiin). Heidän kokemuksensa on todellinen.
-Yhteiskristillinen
"Jumala ei tee yleensä ihmeitä todistelumielessä"
Tuolla verukkeella kuka tahansa voi keksiä mitä tahansa ihmeitä minkä tahansa mielikuvitusolennon tekemiksi.
Tätä aihetta ollaan käsitelty ketjussa pitkälti, jumala ei tosiaankaan todista itseään sellaiselle, joka vaatii ihmettä uskoakseen jumalaan.
Ensin tulee usko, sitten jumalan vaikutus alkaa näkymään ihmisen elämässä. Ei toisin päin.
Ei käydä samaa jankutusta taas tuhatta viestiä, kiitos, selaa aiemmas ja lue sieltä.
Alue: Aihe vapaa
Miten perustelet että kärsimyksettömyys on mahdollista vain ilman ruumista?
Toki näin voi olla niin kauan kuin elämme syntiinlangenneessa maailmassa, mutta kristityt uskovat ruumiin ylösnousemukseen ja uuteen maailmaan, jossa kärsimystä ei, ruumiista huolimatta, ole.