Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (3515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
"Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii."
Minun ei tarvitse siltikään pelotella ketään millään. Tuonpuoleinen on totta mutta pahaa siellä ei ole.
Heikot pelkäävät ihmiset pelottelevat koska eivät halua olla rehellisiä. Jotkut pyrkivät myös ohjailemaan muita tällä pelottelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Se on jumalan suunnittelemaa. Tiesi tapahtumat maailman luodessaan. Loi silti.”
Eli Jumala on vastuussa kaikesta. Myös Saatanan tekemästä pahasta.Kyllä Jumala vastuunsa kantaa.
Toinen kysymys kuului,
Mitä pahaa Saatana tekee?
Voisitteko vastata selkeästi.
Jumalan määräämää pahaa. Ja pahinta mitä jumala kuvitella voi, on ettei häneen uskota.
Miksi Jumala määrää Saatanalle tehtäväksi pahaa ja mitä kaikkea pahaa Saatana tekee ihan käytännön tasolla? Miksi Jumala pelkäisi sitä ettei häneen uskota?
Aivan selvästihän jumalan täytyy saada taustatukea saatanalta viestinsä perillemenon varmistamiseksi. Muutenhan tässä yhteistyökuviossa ei olisi mitään järkeä.
Mikä on tämä taustatuki Saatanalta joka auttaa Jumalaa heidän yhteistyössänsä? Mitä Saatana siis käytännössä tekee?
Ainakin saatana toimii pelotteena ja onhan niitä kertomuksia, joissa joku on joutunut saatanan riivaamaksi.
Kertomuksia…
No kaikkihan tässä keskustelussa perustuu tarinoihin, mutta kyse on siitä, onko tarinoissa mitään logiikkaa. Joku tarkoitushan saatanalla on oltava.
Oletteko todellakin näin typeriä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Jos tällainen ihminen ajattelee, ettei hän usko, hän on yksinkertaisesti väärässä. Hänen uskonsa voi olla heikkoa ja suuressa vaarassa kuolla, mutta se on silti uskoa. ”
Ohitse kuitenkin se oleellisimman ryhmän: ne jotka eivät vain yksinkertaisesti usko. Mitä ajattelet heistä?Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan.
Rukoilu on syntiä sillä se on jumalan tahdon kyseenalaistamista.
Mihin jakeeseen Raamatussa käsityksesi perustuu?
Se perustuu maalaisjärkeen. Jos kaikki tapahtuu jumalan tahdon mukaisesti, on muun haluaminen jumalan tahdon kyseenalaistamista.
Rautalangasta: Jumala laittaa Erkin maksaan syövän ja sinä haluat itsekkäästi syövän pois.
Jumalan tahtoa saa kyseenalaistaa. Lähinnä kyseessä on suhtautuminen elämään ja realismiin. Ei ole itsekästä toivoa hyvää itselleen ja muille. On ilkeää väittää ihmistä itsekkääksi jos hän toivoo hyvää muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Jos tällainen ihminen ajattelee, ettei hän usko, hän on yksinkertaisesti väärässä. Hänen uskonsa voi olla heikkoa ja suuressa vaarassa kuolla, mutta se on silti uskoa. ”
Ohitse kuitenkin se oleellisimman ryhmän: ne jotka eivät vain yksinkertaisesti usko. Mitä ajattelet heistä?Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan.
Rukoilu on syntiä sillä se on jumalan tahdon kyseenalaistamista.
Mihin jakeeseen Raamatussa käsityksesi perustuu?
Muistan kyllä että rippikoulussa käsiteltiin sitä, millaisia asioita voi toivoa rukoilemalla. Jos vääriä, niin varmasti on syntiä.
Eli tarkoitat varmasti itsekkäitä toiveita? Täytyy ymmärtää mikä on oikein, mikä on väärin ja mikä on kohtuullista. Toiveet liittyvät ihmisen ajatusmaailmaan ja elämäntyyliinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Oletko siis sitä mieltä, että ateistit ovat läpeensä itsekkäitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa muille aina kun he uskovat hyötyvänsä siitä ja voivat luottaa siihen eivät he jää kiinni? Hehän eivät usko joutuvansa tilille teoistaan kuoleman jälkeen, joten mikä muu kuin maallisen rangaistuksen pelko motivoisi heitä pysymään erossa pahasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Vierailija kirjoitti:
"Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii."
Minun ei tarvitse siltikään pelotella ketään millään. Tuonpuoleinen on totta mutta pahaa siellä ei ole.
Heikot pelkäävät ihmiset pelottelevat koska eivät halua olla rehellisiä. Jotkut pyrkivät myös ohjailemaan muita tällä pelottelulla.
No jos tuonpuoleisessa ei ole pahaa, miksi elää nuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Oletko siis sitä mieltä, että ateistit ovat läpeensä itsekkäitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa muille aina kun he uskovat hyötyvänsä siitä ja voivat luottaa siihen eivät he jää kiinni? Hehän eivät usko joutuvansa tilille teoistaan kuoleman jälkeen, joten mikä muu kuin maallisen rangaistuksen pelko motivoisi heitä pysymään erossa pahasta?
En tietenkään itse ateistina pidä ateisteja sen moraalittomampina kuin uskoviakaan. Kyse on uskonnon logiikasta, ei ateismin logiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii."
Minun ei tarvitse siltikään pelotella ketään millään. Tuonpuoleinen on totta mutta pahaa siellä ei ole.
Heikot pelkäävät ihmiset pelottelevat koska eivät halua olla rehellisiä. Jotkut pyrkivät myös ohjailemaan muita tällä pelottelulla.
No jos tuonpuoleisessa ei ole pahaa, miksi elää nuhteessa?
Mitä tarkoitat nuhteessa elämisellä?
Eläminen hyvänä ihmisenä on onnellisempaa kokonaisvaltaisesti ajatellen tätä fyysistä elämää. Jokainen valitsee elämäntyylinsä kuitenkin itse ja kuoltuaan pääsee henkimaailmaan eli tuonpuoleiseen. Yksinkertainen fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Kyllä minä tiedän hyvän ihmisen reseptin, olen itsekin sellainen. Olen ihan itse halunnut olla hyvä ihminen ja olen ihan itse tietoisesti työskennellyt itseni kanssa koko elämäni kehittyäkseni ja vahvistuakseni sillä hyvänä ihmisenä eläminen vaatii jatkuvaa itsekuria, varsinkin vaikeina elämän aikoina. Monet tietävät nämä asiat.
Kommenttiini liittyi tähän:
"Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo."
Ei ole kohteliasta väittää että jokainen Jumalaan uskova tai Jumalasta kiinnostunut olisi joku jonkun muun tahtoon alistuva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Kyllä minä tiedän hyvän ihmisen reseptin, olen itsekin sellainen. Olen ihan itse halunnut olla hyvä ihminen ja olen ihan itse tietoisesti työskennellyt itseni kanssa koko elämäni kehittyäkseni ja vahvistuakseni sillä hyvänä ihmisenä eläminen vaatii jatkuvaa itsekuria, varsinkin vaikeina elämän aikoina. Monet tietävät nämä asiat.
Kommenttiini liittyi tähän:
"Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo."
Ei ole kohteliasta väittää että jokainen Jumalaan uskova tai Jumalasta kiinnostunut olisi joku jonkun muun tahtoon alistuva ihminen.
Ei tässä ole kohteliaisuudesta kyse vaan logiikasta. Jumala antoi käskyt noudatettaviksi, joten eikö niiden noudattaminen ole alistumista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Kyllä minä tiedän hyvän ihmisen reseptin, olen itsekin sellainen. Olen ihan itse halunnut olla hyvä ihminen ja olen ihan itse tietoisesti työskennellyt itseni kanssa koko elämäni kehittyäkseni ja vahvistuakseni sillä hyvänä ihmisenä eläminen vaatii jatkuvaa itsekuria, varsinkin vaikeina elämän aikoina. Monet tietävät nämä asiat.
Kommenttiini liittyi tähän:
"Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo."
Ei ole kohteliasta väittää että jokainen Jumalaan uskova tai Jumalasta kiinnostunut olisi joku jonkun muun tahtoon alistuva ihminen.
Ei tässä ole kohteliaisuudesta kyse vaan logiikasta. Jumala antoi käskyt noudatettaviksi, joten eikö niiden noudattaminen ole alistumista?
En minä alistu mihinkään kun itse tahdon olla hyvä ihminen. Toki se vaatii välillä myös alistumista mutta senkin valinnan tekee itse. Pakollinen alistuminen voi taas koskettaa ketä tahansa eikä silloin kukaan voi itse valita vaan kyseessä on pakon sanelema tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Kyllä minä tiedän hyvän ihmisen reseptin, olen itsekin sellainen. Olen ihan itse halunnut olla hyvä ihminen ja olen ihan itse tietoisesti työskennellyt itseni kanssa koko elämäni kehittyäkseni ja vahvistuakseni sillä hyvänä ihmisenä eläminen vaatii jatkuvaa itsekuria, varsinkin vaikeina elämän aikoina. Monet tietävät nämä asiat.
Kommenttiini liittyi tähän:
"Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo."
Ei ole kohteliasta väittää että jokainen Jumalaan uskova tai Jumalasta kiinnostunut olisi joku jonkun muun tahtoon alistuva ihminen.
Ei tässä ole kohteliaisuudesta kyse vaan logiikasta. Jumala antoi käskyt noudatettaviksi, joten eikö niiden noudattaminen ole alistumista?
En minä alistu mihinkään kun itse tahdon olla hyvä ihminen. Toki se vaatii välillä myös alistumista mutta senkin valinnan tekee itse. Pakollinen alistuminen voi taas koskettaa ketä tahansa eikä silloin kukaan voi itse valita vaan kyseessä on pakon sanelema tilanne.
Semanttinen kikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että vapaaehtoinenkin alistuminen on alistumista.
Edelleen kolmella ensimmäisellä käskyllä ei ole mitään tekemistä hyvyyteen pyrkimisen kanssa. Ne ovat ne todellista alistumista vaativat käskyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ajattelen, että heillä on täysi vapaus olla uskomatta, ja rukoilen heidän puolestaan”
Mutta mitä heille tapahtuu mielestäsi jos jumalasi on olemassa?Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa.
Uskon hyvään Jumalaan, joka rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos siis joku ei pääse taivaaseen, se johtuu siitä että hän ei pohjimmiltaan edes halua sinne.
Miten voi haluta paikkaan, jonka olemassaoloon ei usko? Haluatko sinä Valhallaan?
Kenenkään ei tarvitse tietää vielä eläessään, onko taivas sellainen paikka johon hän haluaa.
Aika pitkältihän kristinuskon opetukset perustuvat siihen, että taivas on tavoittelemisen arvoinen. Kuinka muuten ihmisiä voisi motivoida synnittömyyteen? Kokemus kun on osoittanut, että tässä elämässä paha ei aina saa palkkaansa. On siis oltava tuonpuoleinen, jotta synnin avulla pelottelu toimii.
Miksei ihminen voisi haluta oppia tuntemaan Jumalaa ja elää hänen tahtonsa mukaista elämää ihan vaan siksi, että hän on kiinnostunut Luojastaan ja haluaa käyttää elämänsä mahdollisimman hyvin? Ihmiselle itselleenkin on hyväksi pyrkiä elämään sellaista elämää, jota varten hänet on luotu.
Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo.
Ristiriitainen kommentti, mikä syy on tälle ristiriitaisuudelle? Sinä yrität provosoida.
Kerrotko minulle, mikä siinä on ristiriitaista, kun en itse näe sitä?
Hyvyys EI TULE jumalasta, vaan ihmisestä itsestään. Ja mikä idea on jumalassa, jolta ei saa palvonnalle vastineeksi mitään? Jumalalta haetaan varjelusta, terveyttä, taivaspaikkaa ja ties mitä hyötyä.
Kyllä minä tiedän hyvän ihmisen reseptin, olen itsekin sellainen. Olen ihan itse halunnut olla hyvä ihminen ja olen ihan itse tietoisesti työskennellyt itseni kanssa koko elämäni kehittyäkseni ja vahvistuakseni sillä hyvänä ihmisenä eläminen vaatii jatkuvaa itsekuria, varsinkin vaikeina elämän aikoina. Monet tietävät nämä asiat.
Kommenttiini liittyi tähän:
"Ei hyvyyteen pyrkiminen jumalaa edellytä. Sen sijaan jonkun epämääräisen entiteetin tahtoon alistuminen on ainakin minusta nöyryyttävää, jos sillä alistumisella on joku muu kuin välinearvo."
Ei ole kohteliasta väittää että jokainen Jumalaan uskova tai Jumalasta kiinnostunut olisi joku jonkun muun tahtoon alistuva ihminen.
Ei tässä ole kohteliaisuudesta kyse vaan logiikasta. Jumala antoi käskyt noudatettaviksi, joten eikö niiden noudattaminen ole alistumista?
En minä alistu mihinkään kun itse tahdon olla hyvä ihminen. Toki se vaatii välillä myös alistumista mutta senkin valinnan tekee itse. Pakollinen alistuminen voi taas koskettaa ketä tahansa eikä silloin kukaan voi itse valita vaan kyseessä on pakon sanelema tilanne.
Semanttinen kikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että vapaaehtoinenkin alistuminen on alistumista.
Edelleen kolmella ensimmäisellä käskyllä ei ole mitään tekemistä hyvyyteen pyrkimisen kanssa. Ne ovat ne todellista alistumista vaativat käskyt.
Minä en kikkaile vaan olen suora puheissani ja ymmärrän erilaisuutta. Joku muu voi kokea alistuvansa ja tämä on täysin ok eikä mitenkään halveksuttavaa tämäkään.
Hyvän ihmisen ominaisuuksiin kuuluu itsensä ja muiden hyväksyminen, arvostaminen ja kunnioitus koko elämää kohtaan. En näe asiassa ongelmaa.
”Minä en lähde arvuuttelemaan kenenkään iankaikkisuuskohtaloa”
Uskontosi opin määrittelevä opus, Raamattu, on kuitenkin asiasta varsin selväsanainen: huonosti käy.
Hassua että niin moni poimii uskonnoista haluamansa asiat ja pitää niitä kovasti totena mutta sitten osasta ollaan kovin epävarmoja.
”Kyse ei ole rangaistuksesta vaan siitä, että Jumala ei muuta ihmistä väkisin sellaiseksi että hän tahtoisi viettää ikuisuuden taivaassa Jumalan luona”
Ei tarvita mitään väkisin muuttamista vaan vain kaikille tasapuolinen tieto jonka perusteella voi päätöksen tehdä.
Missään muussa asiassa emme ajattele että tiedon antaminen poistaisi ihmisen vapaan tahdon tai pakottaisi johonkin.
Kyse ei ole rangaistuksesta vaan siitä, että Jumala ei muuta ihmistä väkisin sellaiseksi että hän tahtoisi viettää ikuisuuden taivaassa Jumalan luona.