Milloin päiväkodit muuttuivat tällaisiksi, että vanhempia vaaditaan kaikesta tilille ja syyllistetään?
Tuosta sairas vanhempi ei saisi olla sairauslomalla rauhassa ketjusta tuli mieleen ja sieltä poimittua kommentteja.
-Ei yhtään ymmärretä, jos vanhemmat ovat kuormittuneita, väsyneitä tms. Sen sijaan vaatimuksia sataa, eikä empatiaa heru. Sairauslomalla (esim. masennuksen, uupumuksen, käsi paketissa tms) olevan vanhemman pitäisi toipuessaan hoitaa lasta kotona ja keksiä lapselle kehittävää tekemistä.
-Sairastuin myös burn outtiin ja lapsi kävi ihan normaalisti päiväkodissa, itse nukuin ensimmäiset kuukaudet kotona ja selvittelin työpaikan sotkuja. Kun päiväkoti kuuli asiasta, tuli vihjailua siitä, että lapsen voisi hakea aikaisemminkin. (Sitten taas subjektiivisen varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset voivat sumeilematta olla hoidossa ja kukaan ei valita pitkistä päivistä, vaikka vanhempi olisi kotona vauvan kanssa/työttömänä).
-Hoitajat ei edes tiedä, mistä lasten perheissä on kyse. Meillä hoitajat myös sumeilematta uskoo lapsen selittämät asiat. Jos lapsi sanoo syöneensä aamupalaksi karkkia, niin hoitajat todella tulevat kysymään, onko meillä tavallistakin, että karkkia syödään aamupalaksi. Vaikkei siis syötäisi ja lapsi olisi satuillut omiaan.
-Hoitajat tekevät vanhemman ulkonäön perusteella oletuksia. Jos äiti tulee päiväkodille meikittä, hiukset likaisena tai arkivaatteissa, niin mietitään, onko siellä kotona nyt kaikki kunnossa vai onko äidillä isompaakin ongelmaa.
-Meidän lapsi on päiväkodissa ja me vanhemmat ollaan töissä. Saadaan usein kommentteja, että "Eikö isovanhemmat voisi joskus katsoa Einon perään, että saisi päiväkodista vapaan päivän?" "Onkos teillä tulossa lomaa, jotta Eino voisi olla kotona?" Lapsemme on päiväkodissa 9-17 5/pv viikossa ja lapsi on vuoden aikana lomalla päiväkodista 6 viikkoa ripoteltuna tasaisesti ympäri vuoden. Tämä ei näytä olevan tarpeeksi. Tiedän, että lapsemme on vilkas ja työläs hiljaiseen, rauhalliseen lapseen verrattuna, mutta emme me lasta sen vuoksi voi enemmän kotona pitää.
-Oman lapseni päiväkodissa minua äitinä syyllistettiin siitä, jos en ollut hakutilanteessa työvaatteissa. Olisi pitänyt olla eli tulla suoraan töiden jälkeen hakemaan. Jos olin esim. käynyt mutkan kotona ja riisumassa työvaatteet, ei noin kuulemma olisi saanut tehdä. Samoin paheksuttiin, jos joku kävi töistä tullessa kaupan kautta ja sitten haki lapsen. Kuulemma hoitoaika päättyy töiden päättymiseen, eikä asioilla saisi käydä.
Milloin päiväkodit muuttuivat tällaisiksi, että vanhempia vaaditaan kaikesta tilille ja syyllistetään?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levottomuus lapseen tulee yleensä kasvuympäristöstä. Lapsen pitää saada rauhoittua ilman jatkuvaa nopeatempoista elämää mukaan lukien johdetut harrastukset useana iltana viikossa ja älylaitteilla/ruudun kanssa vietetty aika. Lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa.
Nykyajan lastenohjelmat ja videot ovat liian nopeatempoisia. Koko ajan tapahtuu asioita vauhdilla. Sellainen ei valmenna oikeaan elämään, jossa oikeasti on välillä tosi tylsää. Lapsi pitää opettaa siihen, että välillä saa olla tylsää ja pitkästyä. Luovuus herää usein silloin, kun on tylsistynyt. Rakentaisinko legoista (mielikuva) talon, tai auton? Minäpä piirrän nyt. Minäpä siivoan tämän huoneen. Minäpä laitankin sitä ruokaa ja yllätän isän ja äidin! Liian nopeatempoinen ympäristö tukahduttaa luovuuden ja se väsyttää aivot. Sitten lapsi väsyneenä kiukuttelee, vanhempi yrittää saada lasta sanoittamaan tunteensa, mutta miten muka pieni lapsi osaisi sanoittaa tunteensa puutteellisella kielitaidolla? Lapsi suuttuu siitä vain lisää. Toisaalta lasta ei rangaista pahoista teoista, joka opettaa, että hän saa tehdä ihan mitä haluaa. Se kaava toistuu myös päiväkodissa ja koulussa, jolloin lapsi oppii pahoille tavoille. Nykyään tutkijat ymmärtävät tuon kuvion turmelevat vaikutukset. Se on saanut kasvatustyössä toimivat liikkeelle ohjeistamaan vanhempia siitä, että pitää ottaa enemmän vastuuta lapsista ja heidän teoistaan. Siitä johtuu lasujen kasvanut määrä. On tajuttu, että lapsille ei riitä aineelliset tavarat ja keskittyminen ulkonäköön, vaan tarvitaan myös oikeaa läsnäoloa, kuritusta ja rakkautta.
Mutta kun näitä ei osata edes varhaiskasvatuksessa. Vapaata leikkiä ei juuri ole, vaan kaikki on ohjattua toimintaa, jossa lapsen pitäisi aina tehdä ja leikkiä juuri sitä mitä sanotaan. Meidän päiväkodissa tabletteja annetaan lapsille ja olivat ihmeissään, kun oma lapseni oli säikähtänyt laitetta. Ei ollut koskaan nähnyt tablettia koska meillä ei ole lapsella ruutuaikaa, älylaitteet eivät kuulu lapsille! Päiväkodissa ei enää tunnisteta lasten normaalia kasvua ja kehitystä, vaan kaikesta pyritään tekemään diagnooseja. Meille väitettiin, että lapsella on hahmotushäiriö, kun ei osannut tehdä ensimmäisellä yrittämisellä puuhakirjatyyppisiä tehtäviä. Meillä ei tehdä puuhakirjoja, vaan ollaan paljon ulkona. Väitettiin että lapsi ei ymmärrä puhetta, vaikka ongelmana oli keskittymishaasteet ja päiväkodissa tehtäväympäristö oli aivan liian hälyinen, jotta lapsi olisi kyennyt keskittymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tulee ihan suoraan lainsäädännöstä. Varhaiskasvatusyksikön työntekijällä on vastuu siitä, että varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet täyttyvät lapsen kohdalla. Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa varhaiskasvattajan ilmoittamaan lapseen liittyvistä huolista.
Ja siihen kuuluu tarkistaa vanhemman vaatetus? Itse tein töitä kotona ja menin usein koiran kanssa hakemaan lapsen ulkoilusta. Siitä pääteltiin vaikka mitä. Käytännössä vain totutin nuorta koiraa tottumaan lapsiin.
Isä toi aamulla lapsen hienosti puvussa. Illalla tuli hakemaan verkkareissa! Ahaa, oli siis käynyt kotona vaihtamassa vaatteet.
IKINÄ ei häätänyt lasta pois kun lapsi juoksi halaamaan! Ei niin rapainen ollut ettei saanut! EI ajanut pois!
Eikä kellekään tullut mieleenkään sanoa asiasta yhtään mitään!
Onko nykyaikana menny tommoseks kyyläämiseksi, hyi!
Vierailija kirjoitti:
Levottomuus lapseen tulee yleensä kasvuympäristöstä. Lapsen pitää saada rauhoittua ilman jatkuvaa nopeatempoista elämää mukaan lukien johdetut harrastukset useana iltana viikossa ja älylaitteilla/ruudun kanssa vietetty aika. Lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa.
Lapsella on keskittymisen ja toiminnanohjauksen haasteita. Lapsi ei vietä aikaa ruutujen ääressä käytännössä ollenkaan, koska se vain pahentaisi lapsen haasteita. Harrastuksia ei ole, vaan tehdään joka päivä yhdessä asioita lapsen kanssa säästä ja lapsen vireystasosta riippuen. Luetaan paljon satukirjoja, pelataan muistipelejä, tehdään palapelejä, ulkoillaan paljon ja käydään metsässä. Tämä meidän normaali elämämme ei poista lapsen toiminnanohjauksen haasteita, mutta tilanne olisi varmasti tuhat kertaa pahempi, jos antaisimme lapselle vain ruudun käteen koko iltapäiväksi ja illaksi. Suurin osa vanhemmista ymmärtää kyllä mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei ja suurimmassa osassa perheistä eletään ihan normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapsemme on päiväkodissa 9-17 5/pv viikossa ja lapsi on vuoden aikana lomalla päiväkodista 6 viikkoa ripoteltuna tasaisesti ympäri vuoden."
Riittäisikö sinulle/aikuiselle tämmöinen loma vuosittain?
Ei riittäisi.
Päiväkoti on lapsen työtä!
6 viikkoa on ihan normaali loma. Monilla on 4 viikon kesäloma ja sitten pari viikkoa syyslomalla/joululomalla/hiihtolomalla jaettavaksi. Eikä kaikilla ole edes noin paljon lomaa.
5 viikkoa mulla oli lomaa kokopäivätyöstä, josta 4 viikkoa kesällä. Nyt määräaikaisesta osapäivätyöstä vaan yksi viikko.
On kyllä kamalia kokemuksia monilla tässä ketjussa. Mun täytyy sanoa, että itselläni ei ole yhtäkään tuollaista. Usein kävin kaupassa ennen hakemista ja tulin kauppakassin kanssa hakemaan. Ja on 3 lasta, kaikki nyt jo koulussa, kaikki menivät vähän alle 3v päiväkotiin.
Meillä tosin oli se hyvä tilanne, että kummallakin on täysi vapaus tehdä etätöitä ja mihin vuorokaudenaikaan vaan, joten lapset on aina olleet hoidossa max 9-16 ja ollaan aina pystytty pitämään kotona tarvittaessa ja pidetty pitkät lomat eikä koskaan viety varapäiväkotiin. Ehkä se on vaikuttanut henkilökunnan asenteeseen. Mutta eihän kaikilla ole siihen mahdollisuutta joten on todella törkeää moittia vanhempia, jotka yrittävät vaan
Siskoni, joka sai lapsensa nuorena ulkomaalaistaustaisen miehen kanssa, sai myös osakseen hyvin ennakkoluuloista kohtelua, lasta yritettiin väkisin nähdä erityislapsena ja siskoani jonkinlaisena riskiryhmä-äitinä vaikka hän on aina ollut todella hyvä, lämmin ja rakastava ja lapsi poikkeuksellisen fiksu ja hyvin käyttäytyvä (opiskelee nyt lääkiksessä). Siskoa vastuutettiin lapsen isän tekemisistä (esim. jos isä jätti lapsen hakematta) jne.
Vierailija kirjoitti:
"Lapsemme on päiväkodissa 9-17 5/pv viikossa ja lapsi on vuoden aikana lomalla päiväkodista 6 viikkoa ripoteltuna tasaisesti ympäri vuoden."
Riittäisikö sinulle/aikuiselle tämmöinen loma vuosittain?
Ei riittäisi.
Päiväkoti on lapsen työtä!
Ööö, kun lapset olivat pieniä, minulla oli palkallista vuosilomaa 6 viikkoa = 30 pv / vuosi. Olisihan se ollut kiva, että olisi ollut enemmänkin. Työsopimus ja TES kuitenkin asettavat reunaehdot. Olin myös huippuiloinen, että oli työpaikka ja töitä!
Lapsesi on huonossa päiväkodissa. Vaihda päiväkotia. Mulla lapsi aivan ihanassa päiväkodissa jossa todella empaattisia opettajia ja ihania hoitajia jotka on oikeen käskeneet ottaa edes joskus omaakin aikaa ja tuoda lapsen hoitoon. Kunnon sisarellinen naiset tukee naisia meininki. Tykkään. Ei kannata tuollaiseen myrkylliseen yhteisöön jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Olen raksalla töissä pikkupomona, välillä teen palaverit etänä kotona, välillä olen reissuhommissa, välillä pääsen klo 12 töistä, joskus menee ilta kuuteen yms. Lomat pidetään sitten kun työt sallii, enkä minä niitä tiedä päivän tarkkaan kuukausia etukäteen. Välillä saatan pitää pekkasen yllättäen seuraavana päivänä. Tämä on ollut tätä jo yli 20 vuotta, mitä olen hommia tehnyt.
Mulla on viimevuosina ollut 3 lasta päiväkodissa, pienessä kunnassa jossa "kaikki tuntee kaikki".
Alkuun alkoi juoruilu minun kotona olemisesta, lasten hakuajoista ja narinaa kun toin lapset klo 6 aamulla. Sitten kytättiin pihalta sitä jos väärään aikaan ajoin päiväkodin ohi ymymym.
Otin sitten päiväkodin johtajan puhutteluun, kerroin hänelle työnkuvani epäsäännöllisyydestä ja sanoin että voitte lopettaa sen juoruamisen ja paskanpuhumisen minusta. Se loppui siihen.
M43
Eikö tuota voinut puhua silloin kun lapset meni hoitoon. Päiväkodin väelläkin on työajat, jotka vaihtelevat sen mukaan miten paljon lapsia on milloinkin hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Olen raksalla töissä pikkupomona, välillä teen palaverit etänä kotona, välillä olen reissuhommissa, välillä pääsen klo 12 töistä, joskus menee ilta kuuteen yms. Lomat pidetään sitten kun työt sallii, enkä minä niitä tiedä päivän tarkkaan kuukausia etukäteen. Välillä saatan pitää pekkasen yllättäen seuraavana päivänä. Tämä on ollut tätä jo yli 20 vuotta, mitä olen hommia tehnyt.
Mulla on viimevuosina ollut 3 lasta päiväkodissa, pienessä kunnassa jossa "kaikki tuntee kaikki".
Alkuun alkoi juoruilu minun kotona olemisesta, lasten hakuajoista ja narinaa kun toin lapset klo 6 aamulla. Sitten kytättiin pihalta sitä jos väärään aikaan ajoin päiväkodin ohi ymymym.
Otin sitten päiväkodin johtajan puhutteluun, kerroin hänelle työnkuvani epäsäännöllisyydestä ja sanoin että voitte lopettaa sen juoruamisen ja paskanpuhumisen minusta. Se loppui siihen.
M43
Oletko yksinhuoltaja? Jos sinulla on noin vaihtelevaa tuo työ, niin miten olisi vuoropäiväkoti? Ja mitä jos olet työreissussa, missä lapset silloin?
Kannattaisko hommata vähän selkärankaa ja käskeä noita tukkimaan turpansa? Kannella niin kauan, kunnes epäkohdat korjaantuvat? No näihin ei ap pystyz ainoastaan mankumaan vauviksella. Wää, wää.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni rankimpia asioita on tylytys, joka päiväkodilla odottaa lasta hakiessa, kun menet työpäivän jälkeen väsyneenä hakemaan lasta. Ja tätä tylytystä tehdään nimenomaan äidille, isälle ei samalla tavalla sanota.
"Mitenkäs Oivan päivä on mennyt?"
"On kyllä ollut raskas päivä. Aamulla Oiva ei halunnut pukea kumisaappaita, kun oltiin lähdössä ulos. Ruokailussa Oiva pelleili vierustoverin kanssa ja piti viedä toisaalle rauhoittumaan. Ei suostunut nukkumaan päiväunia. Iltapäivällä Oiva juoksi käytävällä ja tiputti kaksi kirjaa hyllystä. Iltapäivällä Oivalla ja toisella lapsella oli erimielisyyttä, kun Oiva halusi leikkiä paloautoleikkiä ja toinen lapsi poliisileikkiä. Kyllä on ollut niin raskasta. Ja iltapäivän ulkoilussa Oiva otti lapion toiselta lapselta. Tämä on jo selvitetty päiväkodissa, niin siitä ei tarvitse enää erikseen puhua kotona." Mitä ajatellaan, että se vanhempi voi noille asioille tehdä, jotka tapahtuvat päiväkodissa? Miksi raportoidaan yksittäiset lapioiden viemiset ja muut? Ja tuokin, että muita lapsia ei saa mainita nimeltä. Kotona voi sitten lapselta kysyä, että kenenkäs kanssa sinä pelleilit ruokailussa.
Ja ilmeisesti joka päivä sen äitylin pitää silti kysyä yhdentekevä sepustus kupeidensa tuotoksen banaalista päivästä?? Ei opi ekasta viidestakymmenestä vaan jatkaa ja jatkaa ja jatkaa.
Muistattehan vanhemmat tämän saman ohjenuoran sitten koulussakin kullannupuistanne: Se mitä lapsi kertoo tapahtuneen tai tehneensä koulussa voi olla täysin satuilua ja sepitettyä / liioittelua (mitä isompi lapsi esim. tekee seurauksien pelossa). Eli ei sitten tulla naamapunaisena linjoja pitkin opettajille huutamaan, että lapsi sanoi sitä ja tätä että on tehty tuota ja tota. Kun totuus onkin sitten toinen... Jokseenkin huvittavaa, että päiväkodissa tämä on päivänselvyys ja koulussa unohtuu