Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ap on niin älykäs, ettei sen luokan älykkyydelle ole osattu kehittää omaa testiä. Wau. Niinku delfiinit?

 

Niinkuin näitä vastaavia einolisi koskaan ollut 😂

Kaikista maailman ihmisistä ap kuvittelee olevansa juuri se, jonka älykkyys on niin omaa luokkaansa, ettei sille ole testiä eikä vertaistaan. 

Jep.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä totta. Älykkyyttä on monta eri lajia ja älykkyystestit testaavat pelkästään matemaattis-loogista ajattelukykyä. Lisäksi älykkyystestit ovat niin pitkiä ja tylsiä että niihin viimeistään puolessa välissä kyllästyy ja sitten alkaa vaan arpoa vastauksia lukematta edes kysymystä, koska ei vaan jaksa enää keskittyä. 

Ei niissä tehtävissä ole mitään lukemista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava. 

Kieli ei ole logiikkaa.

Voi rakas kultalapsonen, ihan kaikki on logiikkaa.

Koska kaikessa on se sisäinen kaava, millä ko asia toimii. Termiittiyhdyskunnista sykloneihin, kielistä palstakeskusteluiden kulkuun ja palstan taustalla olevaan koodiin.

Jokaisesa taulussa, kirjassa ja oopperassa on oma sisäinen logiikkansa. 

Pascal taisi olla sitä mieltä että pyhä kolminaisuus on logiikan maksimi, mutta myönnän olevani niin tyhmä etten sitä ymmärrä.

Älykkyys tarkoittaa kognitiivista suorituskykyä. Muut asia ovat sitten muita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Päättely- ja hahmotuskykyä Mensan testi mitaa hyvin, mutta jos ihminen kaipaa syystä x lisätietoa aivojensa eri osien kyvystä käsitellä ja hahmottaa asioita informaatiota, laajemmat testit on paikallaan. Toisaalta niissä myös saatetaan tutkia asioita, jotka eivät suoraan liity älykkyyteen vaan aivoihin, aisteihin ja niiden toimintaan. Toki riippuu testistäkin. 

Terveisin, molemmissa käynyt 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.

Tai jää kiinni.

Miksi ryöstäisit mummelin kukkaron puukolla uhaten, jos voit rikastua sisäpiiritiedoilla ja keinottelulla?

Se, ettei tee pahaa, ei välttämättä kerro hyvyydestä vaan kyvystä saavuttaa haluamansa muilla keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Testistä tuli 129, joka on älykkäämpi kuin 97,3% väestöstä.

Normaalilsi itseni luen. 

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

Kaikki ns. älykkyyden lajit perustuvat täsmälleen samaan kykyyn nähdä ja yhdistellä tavallista ihmistä edistyneemmällä tavalla informaatiota. Oli kyse sitten matematiikasta, kuvioista, soinnuista tai keskustelusta kahden ihmisen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

Sä nyt et kauhean skarppi ilmeisesti ole. Tuossahan juuri niin sanottiin, että älykkyys näkyy Mensan testissä, ja on mitä on. Lahjakkuus ja taidot sitten erikseen. 

Eri

Vierailija kirjoitti:

Testistä tuli 129, joka on älykkäämpi kuin 97,3% väestöstä.

Normaalilsi itseni luen. 

Hyvin vedetty. 👍 

Onneksi olkoon, et ole täystorvelo. 

Vierailija kirjoitti:

Testistä tuli 129, joka on älykkäämpi kuin 97,3% väestöstä.

Normaalilsi itseni luen. 

Siis tuosta Mensan testistä? Hienoa! Onneksi olkoon. 

Vierailija kirjoitti:

Testistä tuli 129, joka on älykkäämpi kuin 97,3% väestöstä.

Normaalilsi itseni luen. 

Heh, et osaa kirjoittaa ja saat muka tuollaisen tuloksen... Salli mun nauraa! 😂 

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

Väitän. Selitäppä nyt omin sanoin, miksi älykäs ihminen ei pärjäisi Mensan testissä, kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Nyt on kyllä todella sekavaa. Sillä, miten sun aivot prosessoivat saamaansa informaatiota, ei ole tekoa älykkyyden, vaan tavan oppia ja hahmottaa asioita, kanssa.