Rydman lähetti kielteisen päätöksen saaneille yliopistoille (tutkimushanke) saman kirjeen ja kaikissa tietysti sama perustelu …

Vierailija kirjoitti:

Noin 99 % noista sossutätien tutkimuksista ei tuota mitään sellaista hyödyllistä tietoa, joka johtaisi esimerkiksi lakimuutoksiin tai työprosessien parannuksiin. Ainoa hyötyjä on tutkimuksen tekijät, jotka saa rahaa puuhastelustaan. Vähän samanlainen julkisen rahan musta aukko kuin kehitysapu.

Että voi ihminen olla vastenmielinen idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin 99 % noista sossutätien tutkimuksista ei tuota mitään sellaista hyödyllistä tietoa, joka johtaisi esimerkiksi lakimuutoksiin tai työprosessien parannuksiin. Ainoa hyötyjä on tutkimuksen tekijät, jotka saa rahaa puuhastelustaan. Vähän samanlainen julkisen rahan musta aukko kuin kehitysapu.

Että voi ihminen olla vastenmielinen idiootti.

Äläs nyt, se itte luulee olevansa oikeinkin näpsäkkä, kun toistelee isoilta pojilta kuulemiaan hokemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei hylättyjä hankkeita kerrota? Olisi hauska tietää mitä näissä hankkeissa olisi tutkittu.

YLEltä ihan etusivulta löytyy juttu aiheesta ja siinä lista arvioitavana olleista hankkeista, korostettuna Rydmanin hylkäämät. 

Ymmärräthän, ettei persu voi lukea YLEn uutisia?

🤣

Näin persuna nauratti tämä. Totta, että ei tule ekana luettua yleä. Aina tulee paha mieli, joko siitä, miten joku juttu on kirjoitettu, mutta yleensä siitä, että joistain asioista ei puhuta ollenkaan. Tämä hirvittää minua enemmän. 

YLE on agendamedia. Vääränlaiset uutiset jäävät pois.

Jep. YLE sensuroi kommentteja niin, että se saa jutuilleen mieleisen kokonaisuuden. Moderointi tulee vasemmalle kallellaan olevaa uutisointia ja hallituksen moittimista. Erikoista siinä on se, että veronmaksajana joudun maksamaan YLE-veroa sen laitoksen olemassaolon takaamiseksi. Puolueettomuuteen pyrkiminen olisi toivottavaa ja moniäänisyys pitäisi sallia. Moniäänisyydella en tarkoita aakkos-mafian julistuksia, vaan monipuolisia näkemyksiä asioista puolesta ja vastaan. 

Voi sua pientä: eikö äiti halannut sinua tarpeeksi lapsena?

Sinakin Lapin yliopisto kylpee ylimääräisessä rahassa. Eivät tiedä täällä mihin työnnettäisiin. No sitten palkataan lisää kavereita, vaikka ei tarvitittaisi. Ehkä yliopisto voisi miettiä vähän tuota rahan kohdentamista. Jos nämäkin rahat käytettäisiin opetukseen ja tutkimukseen, mitkä vain haaskataan. Varmaan samanlaista muissakin yliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Rydman saa äänivyöryn seuraavissa vaaleissa. Ei mulla muuta. 

Tulee putoamaan eduskunnasta.

Suomen julkinen sektori on paisunut koko 2000-luvun samalla kun talous ei ole kasvanut käytännössä ollenkaan. Ja osa sitä paisumista on tää kaikenmaailman suojatyötieteilijöiden älyttömimpienkin tutkimushankkeiden tukeminen vaikka rahaa ei ole edes peruspalveluihin. Järjestökentän poliittisista suojatyöbroilereista nyt puhumattakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin 99 % noista sossutätien tutkimuksista ei tuota mitään sellaista hyödyllistä tietoa, joka johtaisi esimerkiksi lakimuutoksiin tai työprosessien parannuksiin. Ainoa hyötyjä on tutkimuksen tekijät, jotka saa rahaa puuhastelustaan. Vähän samanlainen julkisen rahan musta aukko kuin kehitysapu.

Että voi ihminen olla vastenmielinen idiootti.

Äläs nyt, se itte luulee olevansa oikeinkin näpsäkkä, kun toistelee isoilta pojilta kuulemiaan hokemia.

Jos vasemmistotiede ei sen parempaa argumenttia osaa pusertaa hankkeidensa perustelemiseksi paitsi kommentoijan solvaamisen niin aika kehnolla pohjalla tuntuu olevan tääkin tiede. Toisaalta ehkä noiden rahanhaku on just tuota että "mehän ollaan kavereita, heitä puolmiltsii, laitan jälkikäteen jonkun hakemuksen"

Joku kitisevä sossutantta voisi linkata tänne viime vuosien parhaimman sossujen tutkimushankkeen: mitä maksoi, millaisia julkisen sektorin kannalta hyödyllisiä tietoja se tuotti ja miten näitä tuloksia käytettiin konkreettisesti. Tuskin löytyy yhtään tuollaista onnistumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä tutkimushankkeista Rydman karsi puolet

Rydmanin hylkäämät hakemukset on lihavoitu.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

En yhtään ihmettele, että rahoitusta ei myönnetty. Kamala ajatella, mutta olen Rydmanin kanssa samaa mieltä. 

Millä tavalla esimerkiksi tämä on turha mielestäsi? 

"Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin 99 % noista sossutätien tutkimuksista ei tuota mitään sellaista hyödyllistä tietoa, joka johtaisi esimerkiksi lakimuutoksiin tai työprosessien parannuksiin. Ainoa hyötyjä on tutkimuksen tekijät, jotka saa rahaa puuhastelustaan. Vähän samanlainen julkisen rahan musta aukko kuin kehitysapu.

Että voi ihminen olla vastenmielinen idiootti.

Äläs nyt, se itte luulee olevansa oikeinkin näpsäkkä, kun toistelee isoilta pojilta kuulemiaan hokemia.

Jos vasemmistotiede ei sen parempaa argumenttia osaa pusertaa hankkeidensa perustelemiseksi paitsi kommentoijan solvaamisen niin aika kehnolla pohjalla tuntuu olevan tääkin tiede. Toisaalta ehkä noiden rahanhaku on just tuota että "mehän ollaan kavereita, heitä puolmiltsii, laitan jälkikäteen jonkun hakemuksen"

Sotket nyt kokkareiden Garden runttaukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä vaan, että kyseenalaistetaan nollatutkimusten rahoitus. Jos veronmaksaja maksaa, niin tutkimuksen tulee hyödyttää veronmaksajaa. Siis tuottaa uutta tietoa ja ideaa siihen, miten yhteiskuntaa saadaan paremmaksi meille kaikille. 

Näitä kynsistudion vuorovaikutustilanteen kokemuksellista syvyyttä tutkivia tyyppejä on ihan liikaa. On olemassa myös oikeita ongelmia, jotka eivät jostain syystä tutkijoita kiinnosta. Ehkä tämä on näpäytys siihen suuntaan, että tutkija nyt sitten tutkii sellaista asiaa, joka olisi maksajalle tarpeellista tietoa. 

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin perustutkimus? Tehdään tutkimusta ihan vain asioiden selville saamiseksi. Ei ole mitään välitöntä hyötytavoitetta. Se on kuitenkin tärkeää. Usein löytyy myöhemmin hyödyllisiäkin sovelluksia. Jos kaikki perustutkimus aina olisi jätetty tekemättä, niin tuskinpa mekään tässä keskenämme netin välityksellä juttelisimme. Ei olisi nimittäin kehittynyt käyttämäämme tietotekniikkaa.

Yliopistoilla se asiantuntemus näissä asioissa, ei taviksella eikä yhdellä ministerillä, joka joskus on yliopistossa opiskellut yhtä alaa. Eli nyt menee Rydmanilla poliittisesti motivoidun osaamattoman mikromanageroinnin puolelle. Jos tutkimusta rahoitetaan budjettivaroista, niin pistettäköön yliopistoille jokin könttäsumma ja jakakoot rahat sen mukaan. Tai, kuten tuossa, kun hankkeet oli listattu paremmuusjärjestykseen, niin jaetaan rahaa sieltä alkupäästä päin. 

Vierailija kirjoitti:

Suomen julkinen sektori on paisunut koko 2000-luvun samalla kun talous ei ole kasvanut käytännössä ollenkaan. Ja osa sitä paisumista on tää kaikenmaailman suojatyötieteilijöiden älyttömimpienkin tutkimushankkeiden tukeminen vaikka rahaa ei ole edes peruspalveluihin. Järjestökentän poliittisista suojatyöbroilereista nyt puhumattakaan. 

Vau, mitä säkenöivää argumentaatiota. No ei, samaa aivotonta kopitoitua raakkumista, mitä tässäkin ketjussa on jo kyllästymiseen asti toistettu.

Tiedätkö, kun soittaa samaa rikkinäistä levyä riittävän pitkään, viestistä lähtee maku ja teho; tosin tuossa yllä esitetyllä valheella ei ole mitään kirjoittajan toivomaa vaikutusta vaan tulos on täysin päinvastainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä vaan, että kyseenalaistetaan nollatutkimusten rahoitus. Jos veronmaksaja maksaa, niin tutkimuksen tulee hyödyttää veronmaksajaa. Siis tuottaa uutta tietoa ja ideaa siihen, miten yhteiskuntaa saadaan paremmaksi meille kaikille. 

Näitä kynsistudion vuorovaikutustilanteen kokemuksellista syvyyttä tutkivia tyyppejä on ihan liikaa. On olemassa myös oikeita ongelmia, jotka eivät jostain syystä tutkijoita kiinnosta. Ehkä tämä on näpäytys siihen suuntaan, että tutkija nyt sitten tutkii sellaista asiaa, joka olisi maksajalle tarpeellista tietoa. 

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin perustutkimus? Tehdään tutkimusta ihan vain asioiden selville saamiseksi. Ei ole mitään välitöntä hyötytavoitetta. Se on kuitenkin tärkeää. Usein löytyy myöhemmin hyödyllisiäkin sovelluksia. Jos kaikki perustutkimus aina olisi jätetty tekemättä, niin tuskinpa mekään tässä keskenämme netin välityksellä juttelisimme. Ei olisi nimittäin kehittynyt käyttämäämme tietotekniikkaa.

Yliopistoilla se asiantuntemus näissä asioissa, ei taviksella eikä yhdellä ministerillä, joka joskus on yliopistossa opiskellut yhtä alaa. Eli nyt menee Rydmanilla poliittisesti motivoidun osaamattoman mikromanageroinnin puolelle. Jos tutkimusta rahoitetaan budjettivaroista, niin pistettäköön yliopistoille jokin könttäsumma ja jakakoot rahat sen mukaan. Tai, kuten tuossa, kun hankkeet oli listattu paremmuusjärjestykseen, niin jaetaan rahaa sieltä alkupäästä päin. 

Tutkimuksen vapaus on kirjattu perustuslakiin. Siihen eivät harhoissa elävän sattumaministerin sekoilut vaikuta muuten kuin että ministerillä itsellään tulee olemaan tiukat paikat nykyisen hallituksen loppuaikoina ja ensi vuonna vaaleissa hänen pikkuinen pallinsa heiluu, sillä häntä kannattavien huutokuoro ei välttämättä enää riitä nostamaan tätä demokraatisista prosesseista piut paut välittävää herraa uudestaan kansan valitsemaksi edustajaksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä tutkimushankkeista Rydman karsi puolet

Rydmanin hylkäämät hakemukset on lihavoitu.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

En yhtään ihmettele, että rahoitusta ei myönnetty. Kamala ajatella, mutta olen Rydmanin kanssa samaa mieltä. 

Millä tavalla esimerkiksi tämä on turha mielestäsi? 

"Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen." 

Otsikon - ja myös asiantuntijoiden käsityksen - perusteella harvinaisen oleellinen teema. 

Asiantuntijat ovat sekä lukeneet että ymmärtäneet kaikkien rahoitettaviksi ehdotettujen hakemusten sisällön ja arvon. 

Sen sijaan Rydman ei ole vallanhimonsa sokaisemana tai yleisen kapasiteettinsa heikkouden vuoksi ymmärtänyt oman käsityskykynsä rajoja ja on luullut ohuen maisterintutkintonsa antavan hänelle oikeuden ja kyvyn sorkkia asioita, joista ei tiedä mitään.   

Vierailija kirjoitti:

Näin professorina tiedän että yliopistoissa tehdään paljon täysin turhaa huuhaa tutkimusta. 

Esimerkiksi sinun kaikki tutkimus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin professorina tiedän että yliopistoissa tehdään paljon täysin turhaa huuhaa tutkimusta. 

Esimerkiksi sinun kaikki tutkimus?

Se mikään professori ole, päässyt yläasteen läpi rimaa hipoen, lukuaineiden keskiarvo huikeat 5,5.