1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Siis tämä oli 80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa. 

Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.

Meillä ei ollut. Jogurttia ostettiin yksi purkki per lapsi viikossa. Sen sai lauantaina saunan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruisrock filmistä v. 1971, näkee erittäin hyvin, kuinka laihaa porukkaa nuoret oli, kaikki. Moni mainitsee maidon välipalan yhteydessä. Silloin maitoa oli vaan yhtä lajia, täysmaitoa, joka pitää nälkää hyvin loitolla ja muukin ruoka oli puhtaampaa. Tämä on fakta, jota nykyinen ruokateollisuus ei haluaisi ihmisten tajuavan. 

Oli koulussa sinistä maitoa, mutta meillä ei ollu koulussa välipalaa. Se tuli vasta 80-luvulla silloisille iltapäiväkerholaisille, mutta se oli 1-2 luokkalaisille.

Meillä alkoi keskikoulussa välipalat joskus v 71 tai 72, me käsitettiin, että se oli valtakunnallinen päätös. Sitä saatiin noin yhdeltä silloin, kun ruoka oli ollut klo 10 ja koulua kesti ainakin kahteen tai kolmeen. Vaihteli se kyllä, välillä oli tuota lanttua, mutta välillä joku jogurtti tai trippimehu tms. Lukujärjestyksen mukaan tuo meni, viikoittain ehkä yksi tai kaksi kertaa, koska noita ruokailuvuoroja oli ainakin kolme, eli aikaisin mahdollinen tuo klo 10.

70--luvulla syötiin todella huonosti. Lapset oli aliravittuja ja siitä johtuen me olemme sairaampia kuin nykyajan lapset.

Ei se laihuus ol emikään ihanne. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

Kyllä me syötiin joka päivä välipalaa. Vm-71

Kyllä välipaloja oli, muttei ollut herkkuja joka päivä. Ja jos oli jäätelöä niin se oli vaniljaa pakastemarjoilla, ei näitä joihin on tungettu tyyliin keksitaikina sekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Puhut ehkä kaupungeista? Aloitin 70-luvulla ala-asteen, peruskoulu. Ensimmäinen kahvibaari tuli vasta 80-luvulla. Koulujen lähellä ei missään vaiheessa ollut kauppoja, lähin kauppa yli puolen kilometrin päässä, yläasteella kotimatkan varrella mutta rahaa ei ollut ennen kuin pääsi aloittamaan kesätyöt, 80-luku. Pieniä karkkirahoja sai, jos löysi kolikoita kaupan tai kioskin edestä rallien alta.

Lue tarkemmin: Ennen peruskoulua. Kyllä noita vastaavia tapauksia on ollut kuntakeskuksissakin, yksityiset koulut varsinkin on rakennettu kuntakeskuksiin tai ainakin heti niiden läheisyyteen. Ne olivat yksityisrahoitteisia, eli ne on haluttukin rakentaa sinne, missä raha liikkuu enemmän.

Kun oppikoulut vaihtuivat peruskouluiksi, eivät ne oppikoulurakennukset jääneet tyhjiksi, vaan ne enimmäkseen muuttuivat peruskoulurakennuksiksi. Eli jos niiden lähettyvillä ei ollut peruskouluaikana 70-luvulla kauppoja eikä kahvibaareja, ei niitä ollut paria vuotta aiemminkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Puhut ehkä kaupungeista? Aloitin 70-luvulla ala-asteen, peruskoulu. Ensimmäinen kahvibaari tuli vasta 80-luvulla. Koulujen lähellä ei missään vaiheessa ollut kauppoja, lähin kauppa yli puolen kilometrin päässä, yläasteella kotimatkan varrella mutta rahaa ei ollut ennen kuin pääsi aloittamaan kesätyöt, 80-luku. Pieniä karkkirahoja sai, jos löysi kolikoita kaupan tai kioskin edestä rallien alta.

Lue tarkemmin: Ennen peruskoulua. Kyllä noita vastaavia tapauksia on ollut kuntakeskuksissakin, yksityiset koulut varsinkin on rakennettu kuntakeskuksiin tai ainakin heti niiden läheisyyteen. Ne olivat yksityisrahoitteisia, eli ne on haluttukin rakentaa sinne, missä raha liikkuu enemmän.

Kun oppikoulut vaihtuivat peruskouluiksi, eivät ne oppikoulurakennukset jääneet tyhjiksi, vaan ne enimmäkseen muuttuivat peruskoulurakennuksiksi. Eli jos niiden lähettyvillä ei ollut peruskouluaikana 70-luvulla kauppoja eikä kahvibaareja, ei niitä ollut paria vuotta aiemminkaan.

Peruskouluista ei yleensä päässyt kesken koulupäivän lähtemään piha-alueelta pois. Se kauppa on saattanut lopettaa, kun jäi koululaisten kantamat ruokatunti- ja välituntirahat pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Puhut ehkä kaupungeista? Aloitin 70-luvulla ala-asteen, peruskoulu. Ensimmäinen kahvibaari tuli vasta 80-luvulla. Koulujen lähellä ei missään vaiheessa ollut kauppoja, lähin kauppa yli puolen kilometrin päässä, yläasteella kotimatkan varrella mutta rahaa ei ollut ennen kuin pääsi aloittamaan kesätyöt, 80-luku. Pieniä karkkirahoja sai, jos löysi kolikoita kaupan tai kioskin edestä rallien alta.

Lue tarkemmin: Ennen peruskoulua. Kyllä noita vastaavia tapauksia on ollut kuntakeskuksissakin, yksityiset koulut varsinkin on rakennettu kuntakeskuksiin tai ainakin heti niiden läheisyyteen. Ne olivat yksityisrahoitteisia, eli ne on haluttukin rakentaa sinne, missä raha liikkuu enemmän.

Kun oppikoulut vaihtuivat peruskouluiksi, eivät ne oppikoulurakennukset jääneet tyhjiksi, vaan ne enimmäkseen muuttuivat peruskoulurakennuksiksi. Eli jos niiden lähettyvillä ei ollut peruskouluaikana 70-luvulla kauppoja eikä kahvibaareja, ei niitä ollut paria vuotta aiemminkaan.

Peruskouluista ei yleensä päässyt kesken koulupäivän lähtemään piha-alueelta pois. Se kauppa on saattanut lopettaa, kun jäi koululaisten kantamat ruokatunti- ja välituntirahat pois.

Luulisi sitten edes tyhjän rakennuksen jääneen jos olisi lopettanut.  Ehkä kuitenkin todennäköisempää että eri paikoissa on ollut eri lailla.

Koko käsite "välipala" on naurettava. 

Tottakai syötiin. Aina välipala koulun jälkeen ennen harrastuksia. Kasvuiässä voi syödä melkein mitä vain eikä silti liho. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Ei meidän perheessä meillä lapsilla/nuorilla ollut koskaan rahaa ostella omia välipaloja. Vanhemmat oli tosi nuukia ja talo ostettiin 1971 eli lainan maksua. Äiti osti kaupasta kirjalle ruuat ja lasku maksettiin isän tilipäivänä ja aina isä motkotti miten paljon on mennyt rahaa. Samoin motkotti puhelinlaskusta. Saatiin kyllä aina harrastusvälineet ja oppikoulukin maksoi. Oli lukukausimaksu ja kirjat ja vihot piti ostaa itse. Ruuastakin maksettiin kouluun.

Jotkut kävi ostamassa koulun vierestä kaupasta jonkun suklaapatukan välkällä, ne maksoi n. 20 penniä mutta ei se mitenkään yleistä ollut. Jotkut osti myös tupakkaa jo 12-13 vuotiaana. Kyllä kotona syötiin se mitä syötiin. Äiti oli kyllä hyvä ruoanlaittaja, soppakoulun käynyt. Eineksiä ei ollut, meillä oli kasvimaa ja omat perunat. syötiin terveellisesti. 

Koulussa joskus tuli syötyä huonosti niin kyllä välipala yleensä maistui kahden, kolmen maissa kun meni kotiin. Sitä voileipää tai marjapuuroa tms. Sitten läksyt ja kun oli iltaruoka syöty viiden, kuuden maissa, lähdettiin kavereiden kanssa ulos moneksi tunniksi. Fillaroitiin, käveltiin, urheiltiin. Ylipäätään liikuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Koko käsite "välipala" on naurettava. 

Niin kun nykyään puputetaan tauotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruisrock filmistä v. 1971, näkee erittäin hyvin, kuinka laihaa porukkaa nuoret oli, kaikki. Moni mainitsee maidon välipalan yhteydessä. Silloin maitoa oli vaan yhtä lajia, täysmaitoa, joka pitää nälkää hyvin loitolla ja muukin ruoka oli puhtaampaa. Tämä on fakta, jota nykyinen ruokateollisuus ei haluaisi ihmisten tajuavan. 

Oli koulussa sinistä maitoa, mutta meillä ei ollu koulussa välipalaa. Se tuli vasta 80-luvulla silloisille iltapäiväkerholaisille, mutta se oli 1-2 luokkalaisille.

Meillä alkoi keskikoulussa välipalat joskus v 71 tai 72, me käsitettiin, että se oli valtakunnallinen päätös. Sitä saatiin noin yhdeltä silloin, kun ruoka oli ollut klo 10 ja koulua kesti ainakin kahteen tai kolmeen. Vaihteli se kyllä, välillä oli tuota lanttua, mutta välillä joku jogurtti tai trippimehu tms. Lukujärjestyksen mukaan tuo meni, viikoittain ehkä yksi tai kaksi kertaa, koska noita ruokailuvuoroja oli ainakin kolme, eli aikaisin mahdollinen tuo klo 10.

Varmaan ollut kuntakohtaista, Ei me syöty noin aikaisin koskaan. Maha kurisi aamupäivällä.

Vierailija kirjoitti:

Koko käsite "välipala" on naurettava. 

Sinun mielestäsi siis iltapäivällä koulusta tuleva teini koostaan ja kunnostaan riippumatta tarvitsee heti kokonaisen ruoka-annoksen, jotta jaksaa odottaa iltakuuden päivällistä, jep jep.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Jugurtti tai hedelmä myös.

Oma suosikkini oli nakkipaketti ja suolakurkut. Riitti kun avasi pakkaukset.  Voileipiä tein harvemmin. Välillä oli myös sokeripitoisia pieniä jugurtteja, joita jossain kohtaa söin neljä kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko käsite "välipala" on naurettava. 

Sinun mielestäsi siis iltapäivällä koulusta tuleva teini koostaan ja kunnostaan riippumatta tarvitsee heti kokonaisen ruoka-annoksen, jotta jaksaa odottaa iltakuuden päivällistä, jep jep.

Itse taas odotat kaikien syövän kuudelta. Meillä useimmiten syödään aiemmin ja 15 sekä 18 vuotias harvemmin syö mitään iltapalaa tai välipalaa.