1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse vedin aina pari leipää tms kun tulin koulusta

Mutta illalla ei juurikaan syöty. Päivällinen oli 18.00 ja sen jälkeen ei syöty ellei ollut poikkeuksellisen nälkä ja harvoin oli kun rytmiin tottui

Meillä kyllä syötiin iltapala joka päivä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

No onhan. Maitoa on yhä tetroissa.

Googlaa ensin tetraedri ja tule sitten kertomaan, mitä sait vastaukseksi. Täysin neliskanttiset pahviaskit eivät ole ikinä olleet eivätkä tule olemaan vastaisuudessakaan tetroja. Nykyinen Trip-mehukaan ei ole tetrassa, alkuperäinen oli.

Mitä jos sinä googlaisit firman Tetra Pak. Tetra classicin lisäksi se on kehittänyt monen muotoisia pakkauksia. Joita kutsutaan tetrapakkauksiksi.

Kyllä syötiin. Näkkileipää, maitoa ja omena, sitten ulos leikkimään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka arkipäivä on tullut syötyä välipala koulun jälkeen. Hoikkia oltiin kyllä.

Laihoja rimppakinttuja oltiin. En oikeasti tajua miten paljon nykyajan kasvuikäiset syö kun ne kerää jo itseensä läskiä.

Nykylasten suolistomikrobisto on heikemmissä kantimissa kuin koskaan aiemmin. Professori Erika Isolauri on tutkinut raskaana olevien suolistomikrobistoa 1990-luvulta lähtien. Enää ei juurikaan synny lapsia, joilla olisi normaalipainoa suosiva suolistomikrobisto. Syntyy lapsia, joiden suolistomikrobisto suosii lihomista pystymällä puristamaan enemmän tehoja irti syödystä ruoasta. Asiaa voi havainnollistaa siten, että kun normaalisuolistomikrobistoinen omastaa syömästään ruoasta 100 kcal niin lihavuutta suosivan suolistomikrobiston omaava saa samasta annoksesta irti 115-120 kcal:n verran energiaa. Kun tuo vaikutus kertautuu ateriasta ja vuodesta toiseen, olisi ihme jos se ei näkyisi painossa. 

Kyse ei ole siis mistään moraalista, tahdonvoimasta tai muusta sellaisesta asiasta millä ihmiset selittävät asiaa. Kyse on siitä, että lapsen suolistomikrobistoon vaikuttavat äidin syömät antibiootit ja ravinto sekä tietenkin äidin suolistomikrobiston kunto jo ennen syntymää. Perheenjäsenet jakavat keskenään usein samankaltaisen suolistomikrobiston.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Meillä kyllä vanhemmat maksoivat ruokalaskun suoraan kouluun (ei ollut mitään lipukkeita, sitä joko ilmoittauduttiin syömään lukuvuoden alussa tai sitten ei) ja kirjakauppaan laskut ym. Nehän oli isoja summia, ei meille lapsille sellaisia rahoja annettu kuljetettavaksi.

 Vähän ohiksena.

Vai ei annettu kuljeteltavaksi isoja summia. Kävin oppikoulua bussimatkan päässä ja koska mulla oli kuukausilippu bussiin, niin hoidin vanhempieni pankkiasioita koulureissuilla ja iskän tilipussi oli laukussa koko päivän, kun vein sen iltap. pankkiin.

Ei heillä ollut rahaa aikuisten edestakaiseen bussilippuun😅

Suuren osan koulurahoistakin tienasin ensin lapsenvahtina ja myöhemmin muissa hommissa.

12 vuotiiasta alkaen tein tätä, kunnes isän palkka alettiin maksaa suoraan pankkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset liikkuivat enemmän eikä ollut älylaitteita.  Näkkileipää kului kyllä.

Eniten syötiin ruisleipää. Harvemmin näkkileipää.

Meillä syötiin aina hiivaleipää. Näkkäriä oli koulussa.

Muistan sen hiivaleivän, jossa oli reikä keskellä. Joskus paistoin voissa pannulla, kyllä jo ala-asteella ihan itse, oli hyvää 

Vierailija kirjoitti:

No syötiin. Pullaa ja mehua/maitoa tai sitten leipää.  Ja oltiin hoikkia.

Me paistoimme keskenämme köyhiä ritareita ranskanleivästä ja laitoimme rutkasti mansikkahilloa päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Limsa ja munkki olivat ihania herkkuja, mutta niihin oli vain harvoin rahaa.

Kyllä, mutta niiden katsottiin olevan koko lailla normaalia kaupunkilaislasten ravintoa. 

Eihän maallakaan ihan jokainen syönyt aamuisin läskisoosia tai pulla(kerma)kahviaamiaista. Näitäkin silti oli.

Sulatettiin öisin pirtin leivinuunissa suolaläskiä ja aamulla dipattiin siihen leipäpaloja. Sellainen oli maalaislasten aamiainen pakkaskautena 1970-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

No onhan. Maitoa on yhä tetroissa.

Googlaa ensin tetraedri ja tule sitten kertomaan, mitä sait vastaukseksi. Täysin neliskanttiset pahviaskit eivät ole ikinä olleet eivätkä tule olemaan vastaisuudessakaan tetroja. Nykyinen Trip-mehukaan ei ole tetrassa, alkuperäinen oli.

Mitä jos sinä googlaisit firman Tetra Pak. Tetra classicin lisäksi se on kehittänyt monen muotoisia pakkauksia. Joita kutsutaan tetrapakkauksiksi.

Firman nimi on Tetra Pak, eli se voisi olla vaikka Ukkomustalainen. Muita kuin oikeita tetroja tetraksi sanova ei taida olla mikään järjen jättiläinen muutenkaan. Ymmärtänetkö sinä sitäkään, miksi Pentagon on Pentagon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-70 luvulla oli kouluissa vielä yleisesti välipala.  Ainakin alaluokilla.

Niin oli. Jogurttia, leipää ja mehua.

Jogurtti tai leipä oli 1-2 luokalla klo 13, kolmannesta eteenpäin ei enää ollut. Välipala oli vain jos koulu kesti esim klo 14:sta. 

Vierailija kirjoitti:

Muttei 70- tai vielä 80-luvulla myöskään ollut 5 metrin irtokarkkihyllyjä lähikaupoissa. Sattumaako liittyen nykyiseen ylipaino ongelmaan? Tuskin...

Kioskeilla oli irtokarkkeja laatikkotolkulla. Sieltä ne ostettiin. Karkkia syötiin usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Puhut ehkä kaupungeista? Aloitin 70-luvulla ala-asteen, peruskoulu. Ensimmäinen kahvibaari tuli vasta 80-luvulla. Koulujen lähellä ei missään vaiheessa ollut kauppoja, lähin kauppa yli puolen kilometrin päässä, yläasteella kotimatkan varrella mutta rahaa ei ollut ennen kuin pääsi aloittamaan kesätyöt, 80-luku. Pieniä karkkirahoja sai, jos löysi kolikoita kaupan tai kioskin edestä rallien alta.

Lue tarkemmin: Ennen peruskoulua. Kyllä noita vastaavia tapauksia on ollut kuntakeskuksissakin, yksityiset koulut varsinkin on rakennettu kuntakeskuksiin tai ainakin heti niiden läheisyyteen. Ne olivat yksityisrahoitteisia, eli ne on haluttukin rakentaa sinne, missä raha liikkuu enemmän.

Kun oppikoulut vaihtuivat peruskouluiksi, eivät ne oppikoulurakennukset jääneet tyhjiksi, vaan ne enimmäkseen muuttuivat peruskoulurakennuksiksi. Eli jos niiden lähettyvillä ei ollut peruskouluaikana 70-luvulla kauppoja eikä kahvibaareja, ei niitä ollut paria vuotta aiemminkaan.

Peruskouluista ei yleensä päässyt kesken koulupäivän lähtemään piha-alueelta pois. Se kauppa on saattanut lopettaa, kun jäi koululaisten kantamat ruokatunti- ja välituntirahat pois.

Yläasteella pystyi käymään kaupassa tai kiskalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-70 luvulla oli kouluissa vielä yleisesti välipala.  Ainakin alaluokilla.

Niin oli. Jogurttia, leipää ja mehua.

Jogurtti tai leipä oli 1-2 luokalla klo 13, kolmannesta eteenpäin ei enää ollut. Välipala oli vain jos koulu kesti esim klo 14:sta. 

Kyllä meillä oli tuo välipala kuudenteen luokkaan asti kun koulupäivä oli 15.00 asti.

Välipalajankkis vol 25669846

Viddu mitä jankkaajia ketjussa. Jos teillä ei ollut jogurttia, leipää ja mehua välipalana kuudenteen luokkaan asti niin ei se tsrkoita että muualla ei ollut. Näin oli mun koulussa -70-80-luvuilla.

Tossussa oli Torkkelinkujalla  omat eväät ruokatunnille. Maito ja voileivät. Ehkä joku hedelmä. Ei muuta. 

Lihavuudesta sen verran, että ei meillä juotu limuja 70-luvulla kun harvoin juhlapäivinä, synttäreillä ehkä. Juotiin kotitekoisia marjamehuja. Mökillä saatiin joskus Rymdiä. Sipsit kun tuli markkinoille, ne oli juhlaa uutena vuotena, vappuna ja syntymäpäivänä. Samoin karkit. Mummu osti meille pax askin joskus tai hedelmäaskin, jossa oli 20 g. Koulussa sai syntymäpäivänä tarjota pussista yhden karkin kullekin. Nykyään näitä aikuisetkin vetää joka päivä. Mun työkaveri juo työpäivän aikana 1,5 litraa kokista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Puhut ehkä kaupungeista? Aloitin 70-luvulla ala-asteen, peruskoulu. Ensimmäinen kahvibaari tuli vasta 80-luvulla. Koulujen lähellä ei missään vaiheessa ollut kauppoja, lähin kauppa yli puolen kilometrin päässä, yläasteella kotimatkan varrella mutta rahaa ei ollut ennen kuin pääsi aloittamaan kesätyöt, 80-luku. Pieniä karkkirahoja sai, jos löysi kolikoita kaupan tai kioskin edestä rallien alta.

Lue tarkemmin: Ennen peruskoulua. Kyllä noita vastaavia tapauksia on ollut kuntakeskuksissakin, yksityiset koulut varsinkin on rakennettu kuntakeskuksiin tai ainakin heti niiden läheisyyteen. Ne olivat yksityisrahoitteisia, eli ne on haluttukin rakentaa sinne, missä raha liikkuu enemmän.

Kun oppikoulut vaihtuivat peruskouluiksi, eivät ne oppikoulurakennukset jääneet tyhjiksi, vaan ne enimmäkseen muuttuivat peruskoulurakennuksiksi. Eli jos niiden lähettyvillä ei ollut peruskouluaikana 70-luvulla kauppoja eikä kahvibaareja, ei niitä ollut paria vuotta aiemminkaan.

Peruskouluista ei yleensä päässyt kesken koulupäivän lähtemään piha-alueelta pois. Se kauppa on saattanut lopettaa, kun jäi koululaisten kantamat ruokatunti- ja välituntirahat pois.

Yläasteella pystyi käymään kaupassa tai kiskalla.

Ei meillä saanut, vaikka kauppa oli hollilla aidan takana, tai ehkä juuri siksi. Aiemmin yhteiskoulun aikoihin oppilaat olivat laukanneet siellä päivittäin. Itse aloitin tuossa koulussa vasta kun se oli muuttunut peruskouluksi. Kesken päivän tehdystä kauppareissusta olisi tullut vähintään jälki-istuntoa.

Jälkiuunileipää voita ja juustosiivu, Viri-kaakao.

Kyllä syötiin. Aloitus on ihan höpö höpöä. Aloitin peruskoulun 1970-luvun alussa, ja koulussa tarjottiin välipala aina, kun koulu kesti klo 14 asti tai myöhempään.

Meillä oli kotona ,ja myös kaverilla, kotiapulainen. He leipoivat lähes päivittäin, joten kotona ja kavereilla välipalana oli aina tuoretta pullaa, piirakka tms. Monen äiti oli tuolloin kotirouvia, jotka myös leipoivat. Lisäksi oli jogurttia, hedelmiä, kiisseliä jne.