1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään syöminen on ajanvietettä. Mennään pizzalle tai hampurilaiselle viettämään aikaa. 

Ennen ruoka oli ravintoa mikä syötiin ja lähdettiin tekemään asioita. 

Höpöhöpö. Ruokailu on aina ollut sosiaalinen tapahtuma. Oli kyseessä sitten eväät savottametsässä tai lämmin ruoka ruokapöydän ääressä. 

Ei ennen metsätöissä ehditty ruokataukoja pitää, kämpillä saatiin sitten illalla velliä tai laihaa keittoa pieni lautasellinen. 

Silloin metsissä syötiin voileipäpaperiin käärittyjä voileipiä ja särvittiin kahvia termospullosta.

Vierailija kirjoitti:

Ranskista ja lauantaimakkaraa. Päivä alkoi kaurapuurolla, aina. Mitään välipaloja ei pahemmin syöty, no karkkia ja jädeä meni jos oli saatu jostain fyrkkaa. Kerran päivässä oli pääruoka ja maitoa, hyvin pärjättiin eikä lihottu yhtään kun liikuttiin aamusta iltaan omin nokkineen ilman valvontaa kakarana. 

Vaikka ruoka oli hieman tavallista, arkista ei ajateltu että olisi mistään pulaa vaan tyydyttiin siihen mitä oli. Samaa ruokaa syötiin harvoin mitä edellisenä päivänä oli, joten oli siinä sopivaa vaihtelua, kaikki syötiin mitään eteen oli laitettu noin yleisesti ottaen, eikä valitettu ruoasta kenellekään. Mitään videopelejä ei pelattu kun ei semmosia ollut 70-luvulla, fudista ja lätkää pihapeleissä, aika eteviä oltiin kun tunteja tuli näissä aika tavalla kun ei mitään erikoisempia harrastuksia ollut vaikka kokeiltiin lähes kaikkea.

Ylijääneestä kaurapuurosta tehtiin seuraavana päivänä paistinpannussa voissa paistamalla puuroa. Se oli herkkua kun sen päälle laittoi kanelin ja sokerin sekoitusta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa. 

Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.

Ihan sama kokemus. Kylmiössä (!) oli pari lavaa yogurttia, niitä perusmakuja. Sitten oli maitoa ja Weetabixiä. Voileipää. Vispipuuroa. Hedelmiä.

Mutta ei yleensä syöty suklaapatukoita tms. tyhjää ruokaa.

Ja tosiaan kun oli jotain kivaa tekemistä niin unohtui syöminen. Eikä joka paikassa ollut kioskeja joista olisi ostettu snäksejä. Joku jäätelö oli sellainen pieni juhlahetki arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Jälkiuunileipää voita ja juustosiivu, Viri-kaakao.

Kotona tehtiin maitokaakaota Van Houten-kaakaosta. Koulussa oli välillä lounaana Oslo-aamianen eli maitokaakaota, sämpylä, kolmiosulatejuustopala ja keitetty kananmuna. Tykkäsimme siitä niin paljon, että äiti teki meille valmiiksi maitokaakaon jo aamulla valmiiksi termospulloon. Sämpylän, sulatejuuston ja keitetyn kananmunan osasimme tietenkin ottaa itse ja sitten herkuttelimme Oslo-aamiaisen kotiversiolla. Meillä ei ollut kolmiosulatejuustoa. Koskenlaskijaa otimme itse suoraan paketista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa. 

Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.

EUR-lava (Eurolava): Koko 1200 x 800 mm, paino noin 20 - 22 kg ja kantavuus noin 1500 kg.

FIN-lava: Koko 1200 x 1000 mm, paino noin 25 kg ja kantavuus noin 1800 kg.

Unohditko jotakin? Teholava 600x800 mm jäi sulta pois amatööri.

En ymmärrä, miksi kukaan nytkään syö välipalaa. 

Meillä oli välipalana jääkaapissa jugurtteja, tai sitten muroja/ weetabixeja ja maitoa, myös jäätelöitä oli ja joka päivä piti syödä hedelmä. Leipää oli tietysti myös. Kavereilla oli oikein leivänpaahdin ja aina koulusta tultaessa mentiin sinne paahtamaan leipää ja voita päälle. Jaksoi leikkiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

No onhan. Maitoa on yhä tetroissa.

Googlaa ensin tetraedri ja tule sitten kertomaan, mitä sait vastaukseksi. Täysin neliskanttiset pahviaskit eivät ole ikinä olleet eivätkä tule olemaan vastaisuudessakaan tetroja. Nykyinen Trip-mehukaan ei ole tetrassa, alkuperäinen oli.

Tetra ei tarkoita tetraedria. Mitä ihmettä sä selität?

Kyllä se muuten tarkoittaa sitä, että pakkauksen pitää olla tetraedri. Muunlaiset pakkaukset eivät sitä ole, vaikka kuinka itkisit. 

Mitä helvettiä?

Tetra on kreikan kielen lukusanaa neljä tarkoittava etuliite, nestepakkaus tai akvaariokala, kun taas tetraedri tarkoittaa nelitahkoista geometrista kappaletta eli kolmionpohjaista pyramidia.

Tetra on neljää tarkoittava sana sekä akvaariokala. Nestepakkaus se on silloin, jos sen muoto on tetraedri. Nyt sinä olet tulkinnut vieraskielisiä sanoja vähän niin kuin sattuu mututuntumalla. Tuo akvaariokalakin on tetraedrin muotoinen, siitä tuo nimitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset liikkuivat enemmän eikä ollut älylaitteita.  Näkkileipää kului kyllä.

No, tämä. Lapset liikkuivat paljon enemmän kuin nykylapset. Pelattiin ja leikittiin ulkona eikä räiskitty videopelejä.

Kyllä videopelejä pelattiin paljonkin. Se oli vain asia muiden joukossa. Ei koko vuorokautta. Tytötkin pelasi vaikka poikien jutuksi sitä on koitettu laittaa. Videopelejä on koitettu syyllistää kaikkeen jatkuvasti ja ihan tähä päivään asti. Ihan turhaan. Saathan mistä vaan ongelman jost teet sitä pelkästään ja 24/7 vaikka urheilusta, sukankutomiseen

Sukat muuten neulotaan, aika hankala niitä on millään kangaspuilla värkätä. Tuo neulominen on muuten virallinen termi, jo vuosikymmeniä sitten Helsingin Yliopiston Käsityönopettajien laitos on sen ilmoittanut viralliseksi termiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään syöminen on ajanvietettä. Mennään pizzalle tai hampurilaiselle viettämään aikaa. 

Ennen ruoka oli ravintoa mikä syötiin ja lähdettiin tekemään asioita. 

Höpöhöpö. Ruokailu on aina ollut sosiaalinen tapahtuma. Oli kyseessä sitten eväät savottametsässä tai lämmin ruoka ruokapöydän ääressä. 

Ei ennen metsätöissä ehditty ruokataukoja pitää, kämpillä saatiin sitten illalla velliä tai laihaa keittoa pieni lautasellinen. 

Silloin metsissä syötiin voileipäpaperiin käärittyjä voileipiä ja särvittiin kahvia termospullosta.

Se paperi on ollut voipaperia, ei voileipäpaperia. Liekö tuollaista voileipäpaperia ikinä ollutkaan olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskista ja lauantaimakkaraa. Päivä alkoi kaurapuurolla, aina. Mitään välipaloja ei pahemmin syöty, no karkkia ja jädeä meni jos oli saatu jostain fyrkkaa. Kerran päivässä oli pääruoka ja maitoa, hyvin pärjättiin eikä lihottu yhtään kun liikuttiin aamusta iltaan omin nokkineen ilman valvontaa kakarana. 

Vaikka ruoka oli hieman tavallista, arkista ei ajateltu että olisi mistään pulaa vaan tyydyttiin siihen mitä oli. Samaa ruokaa syötiin harvoin mitä edellisenä päivänä oli, joten oli siinä sopivaa vaihtelua, kaikki syötiin mitään eteen oli laitettu noin yleisesti ottaen, eikä valitettu ruoasta kenellekään. Mitään videopelejä ei pelattu kun ei semmosia ollut 70-luvulla, fudista ja lätkää pihapeleissä, aika eteviä oltiin kun tunteja tuli näissä aika tavalla kun ei mitään erikoisempia harrastuksia ollut vaikka kokeiltiin lähes kaikkea.

Ylijääneestä kaurapuurosta tehtiin seuraavana päivänä paistinpannussa voissa paistamalla puuroa. Se oli herkkua kun sen päälle laittoi kanelin ja sokerin sekoitusta. 

Muistan nähneeni jossakin lehdessä 70- tai 80-luvulla reseptin kaurapuurokyljyksille. Eli kiinteästä puuronjämästä kyljyksen näköinen mötkäle, mikä paneroitiin ja paistettiin pannulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset liikkuivat enemmän eikä ollut älylaitteita.  Näkkileipää kului kyllä.

No, tämä. Lapset liikkuivat paljon enemmän kuin nykylapset. Pelattiin ja leikittiin ulkona eikä räiskitty videopelejä.

Kyllä videopelejä pelattiin paljonkin. Se oli vain asia muiden joukossa. Ei koko vuorokautta. Tytötkin pelasi vaikka poikien jutuksi sitä on koitettu laittaa. Videopelejä on koitettu syyllistää kaikkeen jatkuvasti ja ihan tähä päivään asti. Ihan turhaan. Saathan mistä vaan ongelman jost teet sitä pelkästään ja 24/7 vaikka urheilusta, sukankutomiseen

Ne vanhan hyvän ajan videopelit oli kuitenkin aika pieniä pelimaailmoja .... ei ollut mitään netin 24/7 pelimaailmoja.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi kukaan nytkään syö välipalaa. 

Meinaatko, että kasvavan teinin pitää koulusta tultuaan vetäistä kunnon ateria, jotta jaksaa odottaa useamman tunnin päivällistä? Minä taas en ymmärrä ihmistä, joka ei ymmärrä kasvavan ihmisen energiantarvetta ollenkaan ja väittää olevansa muka täysijärkinen.

Me syötiin halvinta maissihiutaletta sokerilla ja maidolla koulun jälkeen. Hoikkia oltiin, koska piti mennä kaikkialle fillarilla.

Kyllä me teininä syötiin kaikki nälkäämme. Mikä tahansa ruoalta näyttävä syötiin. Muistan syöneeni pakkasesta jäisiä kakkuja ja pullia nälkääni.

Tykkäsin tehdä lasiin kauraryyni-sokeri-sekoitusta. Samalla luin Aku Ankkaa. Joskus sisko osti ranskanleipää, HK:n sinistä ja tuoremehua, se oli ihan luksusta!

Seurakunnan leirillä ihmettelin kun jokainen lapsi sai oman teepussin! Kotona piti käyttää samaa pussia varmaan viisi kertaa, niin kauan kun väriä tuli!

Pullaa oli viikonloppuisin ja myös Van Houten- kaakaota.