1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Ei tuollaisissa, jos niitä edes oli, ollut varaa käydä. Jos sai joskus markan kasaan, sillä ostettiin irttareita.

Ennen peruskoulua oppikoululaisilla piti olla rahaa. Kouluruoka oli maksullista, eli ostettiin ruokalippuja. Jotkut myivät näitä yksittäisiä lippuja ruokaliputtomille ja käyttivät sitten rahan limuun ja munkkiin. Myös koulutarvikkeet kirjoja myöten olivat maksullisia. Monella oli tili kirjakauppaan, mutta sekinhän piti maksaa välillä. Moni pyysi sitten kotoaan vähän suuremman rahan kuin mitä lasku oli, jotta saa herkkurahaa. Lisäksi lähes kaikkialla, missä oli oppikoulu, heti sen nurkilla oli ruokakauppa tai kaksikin, jotta kauppias sai helposti koululaisen rahat itselleen.

Meillä kyllä vanhemmat maksoivat ruokalaskun suoraan kouluun (ei ollut mitään lipukkeita, sitä joko ilmoittauduttiin syömään lukuvuoden alussa tai sitten ei) ja kirjakauppaan laskut ym. Nehän oli isoja summia, ei meille lapsille sellaisia rahoja annettu kuljetettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruisrock filmistä v. 1971, näkee erittäin hyvin, kuinka laihaa porukkaa nuoret oli, kaikki. Moni mainitsee maidon välipalan yhteydessä. Silloin maitoa oli vaan yhtä lajia, täysmaitoa, joka pitää nälkää hyvin loitolla ja muukin ruoka oli puhtaampaa. Tämä on fakta, jota nykyinen ruokateollisuus ei haluaisi ihmisten tajuavan. 

Oli koulussa sinistä maitoa, mutta meillä ei ollu koulussa välipalaa. Se tuli vasta 80-luvulla silloisille iltapäiväkerholaisille, mutta se oli 1-2 luokkalaisille.

Meillä alkoi keskikoulussa välipalat joskus v 71 tai 72, me käsitettiin, että se oli valtakunnallinen päätös. Sitä saatiin noin yhdeltä silloin, kun ruoka oli ollut klo 10 ja koulua kesti ainakin kahteen tai kolmeen. Vaihteli se kyllä, välillä oli tuota lanttua, mutta välillä joku jogurtti tai trippimehu tms. Lukujärjestyksen mukaan tuo meni, viikoittain ehkä yksi tai kaksi kertaa, koska noita ruokailuvuoroja oli ainakin kolme, eli aikaisin mahdollinen tuo klo 10.

Varmaan ollut kuntakohtaista, Ei me syöty noin aikaisin koskaan. Maha kurisi aamupäivällä.

Koulukohtaista. Meillä oli sen verran suuri oppilasmäärä, jotta ruokailut oli pakko sijoittaa vähintään kolmeen vuoroon. Vähemmillä vuoroilla ruokalaan ei olisi mahduttu. Välillä käytiin syömässä jopa viereisessä kansalaiskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko käsite "välipala" on naurettava. 

Sinun mielestäsi siis iltapäivällä koulusta tuleva teini koostaan ja kunnostaan riippumatta tarvitsee heti kokonaisen ruoka-annoksen, jotta jaksaa odottaa iltakuuden päivällistä, jep jep.

Itse taas odotat kaikien syövän kuudelta. Meillä useimmiten syödään aiemmin ja 15 sekä 18 vuotias harvemmin syö mitään iltapalaa tai välipalaa.

Jos ruoanlaittaja on itse töissä neljään tai viiteen, mitenköhän sinun systeemisi onnistuisi? Hyvähän se kotona päivät sohvalla vetelehtijän on huudella toisten ruokatavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.

Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin. 

Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään. 

Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.

Limsa ja munkki olivat ihania herkkuja, mutta niihin oli vain harvoin rahaa.

Niinpä. Vasta sitten kun oli kesätöissä ja sai omaa rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Me oltais saatu sapiskaa. 

Itse poikkesin tokaluokkalaisena kaverin luokse kotimatkalla ja syötiin yhdessä niiden kaikki mandariinit keittiön pöydältä. Hänen äitinsä soitti meille kotiin ja minä sain selkäsaunan ja ehdottoman kiellon poiketa ikinä koulumatkalla mihinkään ilman lupaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Me oltais saatu sapiskaa. 

Itse poikkesin tokaluokkalaisena kaverin luokse kotimatkalla ja syötiin yhdessä niiden kaikki mandariinit keittiön pöydältä. Hänen äitinsä soitti meille kotiin ja minä sain selkäsaunan ja ehdottoman kiellon poiketa ikinä koulumatkalla mihinkään ilman lupaa.

Me saatiin 70-luvulla hedelmiä jopa päivittäin, mutta vain esim. appelsiinin puolikkaan, sisko sai toisen. Jos vierastarjottavana oli hedelmäsalaattia, siitä piti ottaa lähinnä omenanpaloja, banaanin- ja appelsiininpaloja sai ottaa vain pari kolme koko annokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Me oltais saatu sapiskaa. 

Itse poikkesin tokaluokkalaisena kaverin luokse kotimatkalla ja syötiin yhdessä niiden kaikki mandariinit keittiön pöydältä. Hänen äitinsä soitti meille kotiin ja minä sain selkäsaunan ja ehdottoman kiellon poiketa ikinä koulumatkalla mihinkään ilman lupaa.

Me saatiin 70-luvulla hedelmiä jopa päivittäin, mutta vain esim. appelsiinin puolikkaan, sisko sai toisen. Jos vierastarjottavana oli hedelmäsalaattia, siitä piti ottaa lähinnä omenanpaloja, banaanin- ja appelsiininpaloja sai ottaa vain pari kolme koko annokseen.

Hedelmistä muistan vain banaanin, appelsiinin, mandariiinin ja kiwi hedelmän. Niitä oli vain ajoittain, sesongin mukaan. Marjoja puolestaan oli mielin määrin, koska ne olivat ilmaisia. Toki niitä joutui poimimaankin. Samoin omenoita ja kriikunoita loppukesästä pitkälle syksyyn niin paljon kuin vain jaksoi syödä.

Muttei 70- tai vielä 80-luvulla myöskään ollut 5 metrin irtokarkkihyllyjä lähikaupoissa. Sattumaako liittyen nykyiseen ylipaino ongelmaan? Tuskin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

No onhan. Maitoa on yhä tetroissa.

Vierailija kirjoitti:

Muttei 70- tai vielä 80-luvulla myöskään ollut 5 metrin irtokarkkihyllyjä lähikaupoissa. Sattumaako liittyen nykyiseen ylipaino ongelmaan? Tuskin...

No ei ollut 5 metrin leipähyllyjä, 5 metrin lihatiskejä tai 5  metrin säilykehyllyjäkään.

Vierailija kirjoitti:

Muttei 70- tai vielä 80-luvulla myöskään ollut 5 metrin irtokarkkihyllyjä lähikaupoissa. Sattumaako liittyen nykyiseen ylipaino ongelmaan? Tuskin...

Irtokarkkeja sai kioskeista, ostettiin kappalehintaan 5 - 15 penniä kappale, nallekarkkeja taisi saada viidellä pennillä kaksi. Merkkareita, jauhiksia, tutteja, colapulloja ja erivärisiä pommeja, muistaako kukaan niitä turkoosinvärisiä?

Vierailija kirjoitti:

Muttei 70- tai vielä 80-luvulla myöskään ollut 5 metrin irtokarkkihyllyjä lähikaupoissa. Sattumaako liittyen nykyiseen ylipaino ongelmaan? Tuskin...

Susta siis keski-ikäinen makkaraa ja kaljaa kittaava mieskin on lihava karkkihyllyjen takia? Ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, laihoja oltiin, koska ei ollut mitään herkkuja. Kauppaan ei menty vasiten ostamaan ruokaa vaan sitä ostettiin kerran viikossa ja sen oli riitettävä. Kauppojakaan ei ollut joka paikassa. Limukka oli harvinainen herkku. Ja ulkona rymyttiin paljon. Tv.maalla asunut lapsuuden

Maaseudulla oli kyllä hyvin kauppoja vielä -70 luvulla ja lisäksi myymälä autot kiersi.    Mutta ei sitä rahaa taskuissa pullottuanut.

Oli kyllä kauppoja. Meille jopa tuotiin kotiin ruoka. Mutta ei ollut sellaisia mahtimarketteja ja valikoima oli paljon suppeampi, verrattuna nykyajan hypermarketteihin. Kauppa-auto kävi ja sieltä ostin lapsena karkkia. Pienistä kyläkaupoista piti pyytää myyjää antamaan tuoteet. Tämä 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuoret, jotka olivat Ruisrockissa v. 1971 olivat lapsia 1950-60 luvuilla ja silloin ei ollut kuin yhtä sorttia maitoa. Maitoa myytiin erillisiin ” maitokannuihin”, sitten tuli maitopusseista ja lopulta ns. tetrapakkaukset eli nykyiset mallit.  Monet myös pientilallisten lapsia, joilla omia lehmiä eli luomumaitoa. 

Eipä ole tainnut ikinä maitoa olla tetroissa. Joskus kahviloissa olen nähnyt pieniä kerma-annoksia tetroissa ja siitäkin on aikaa. 

No onhan. Maitoa on yhä tetroissa.

Googlaa ensin tetraedri ja tule sitten kertomaan, mitä sait vastaukseksi. Täysin neliskanttiset pahviaskit eivät ole ikinä olleet eivätkä tule olemaan vastaisuudessakaan tetroja. Nykyinen Trip-mehukaan ei ole tetrassa, alkuperäinen oli.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä syötiin. Pitkinä koulupäivinä oli välipala koulussa. Muina päivinä syötiin välipala kotona koulun jälkeen.

Meillä oli jo ala-asteella välipaloja. Esimerkiksi purkillinen Valion appelsiinituoremehua, lihapiirakka ja pala naurista. 

Vierailija kirjoitti:

70-l nuoret olivat laihaläskejä:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Olisiko proteiinin puute syynä? Perunoita kyllä aina oli. Monet iäkkäämmät elävät vieläkin luulossa, että peruna on se pääruoka ja kastike on pikku lisuke siinä.

Aluksi oli välipala koulussa mutta aika pian se säästösyistä lopetettiin kokonaan ja sitten oltiin nälissään loppupäivä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään syöminen on ajanvietettä. Mennään pizzalle tai hampurilaiselle viettämään aikaa. 

Ennen ruoka oli ravintoa mikä syötiin ja lähdettiin tekemään asioita. 

Näinhän se on. Tosin en tiedä kumpi on parempi. Jossain monien ihailemissa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa ruokailu kai juuri on ajanvietettä, eikä kai siinä mitään pahaa ole. Kyllähän sekin voi ärsyttää jos tekee edes hieman aikaa vievän ruoan ja sitten ihmiset lappaa sen menemään viidessä minuutissa ja menee tekemään jotain tärkeämpää. Se mikä Suomesta puuttuu on sellainen melko terveellinen ruoka, jonka ääressä istuttaisiin. Herkku tarkoittaa meille roskaruokaa, jossain muualla se voi tarkoittaa yksinkertaisesti hyvältä maistuvaa ruokaa. Kunhan pohdiskelen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä taisi olla jo 90-luvun alkua, mutta menin kaverille iltapäivällä koulun jälkeen ja otettiin välipalaa. Kaverin äiti ihmetteli kun söin peräti kolme(!) näkkileipää, että onpa kova nälkä. Mun kaveri söi ku pikkulintu, joten ehkä se vähän herätti ihmetystä, kun itse söin enemmän. Jäänyt mieleen. Mutta kyllä todellakin syötiin välipaloja. Jugurttia, leipää, hedelmiä. Kesällä tuoreita mansikoita ja herneitä.

 

Nykyään saa syödä todella vähän, jos haluaa pysyä hoikkana. Ruokakaupassa näkee eniten ultraprosessoituja tuotteita, joilla ei ole mitään tekemistä ravinnon kanssa. Ne on vaan tehty voittoa varten ja suunniteltu vieläpä niin, että ne ohittaa elimistön normaalit kylläisyyssignaalit. Esim keksit, sipsit, irtokarkit on just sellaisia, että niitä ei pysty ottamaan yhtä vaan mätät koko pussin. Eikä pelkästään herkut vaan myös kaikki nuudelit, tortillat ym. on ultraprosessoitua. Ravinto ja ultraprosessoitu ruoka on sellaisia asioita, joista voisi kirjoittaa pitkästi, mutta se, jos nykyään on ylipaino yleistä niin ei johdu pelkästään ihmisten tahdonvoimasta tai laiskuudesta. Kyllä se johtuu osittain tai aika paljonkin elintarviketeollisuudesta.

Fruktoosi- ja glukoosisiirappia on melkein jokaisessa valmistuotteessa. Se on kehitetty aluksi lihakarjan mahdollisimman tehokasta  lihotusta varten. Amerikassa hoksasivat, että lihakarja lihoo niillä terästetyllä rehulla ja antibiooteilla kaikista nopeimmiten ja suurimmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kaverin kanssa: vedettiin kokonainen paahtoleipäpaketti puoliksi oboylla.

Me oltais saatu sapiskaa. 

Itse poikkesin tokaluokkalaisena kaverin luokse kotimatkalla ja syötiin yhdessä niiden kaikki mandariinit keittiön pöydältä. Hänen äitinsä soitti meille kotiin ja minä sain selkäsaunan ja ehdottoman kiellon poiketa ikinä koulumatkalla mihinkään ilman lupaa.

Me saatiin 70-luvulla hedelmiä jopa päivittäin, mutta vain esim. appelsiinin puolikkaan, sisko sai toisen. Jos vierastarjottavana oli hedelmäsalaattia, siitä piti ottaa lähinnä omenanpaloja, banaanin- ja appelsiininpaloja sai ottaa vain pari kolme koko annokseen.

Hedelmistä muistan vain banaanin, appelsiinin, mandariiinin ja kiwi hedelmän. Niitä oli vain ajoittain, sesongin mukaan. Marjoja puolestaan oli mielin määrin, koska ne olivat ilmaisia. Toki niitä joutui poimimaankin. Samoin omenoita ja kriikunoita loppukesästä pitkälle syksyyn niin paljon kuin vain jaksoi syödä.

Mitä nytkään enempää on? No ehkä persikat, luumut ja joskus persimoneja. Viinirypäleitä on ollut aina, ennen niissä oli siemeniä.