Miksi kouluttauduit matalapalkka-alalle?
Kysymys on tietoisesti hieman provokatiivinen, mutta miksi valitsit tietoisesti pienemmän tulotason korkeapalkkaisemman alan sijaan? Oliko kyseessä vahva kutsumus alalle, vai painoiko vaakakupissa enemmän se, että opintoaika oli lyhyt ja opiskelu tuntui helpolta verrattuna korkeapalkkaisten alojen pidempiin tutkintoihin? Vai oliko taustalla jokin muu käytännön syy, joka oli sinulle tärkeämpi kuin raha? Oletko ollut tyytyväinen valintaasi, työhösi ja saamaasi palkkaan?
Kommentit (126)
Muut asiat oli siinä iässä mielenkiintoisempia, eikä mulla ole mitään suurta kunnianhimoa tms. Lähikoulun linja vaan riitti mulle, opisto oli kätevän matkan päässä, enkä tarvinnut suurta opintolainaa. Palkan pienuutta tai suuruuttahan ei myöskään silloin miettinyt tai ainakaan tajunnut, kun kaikki palkka oli isompaa kuin se opintuella sinnittely :D noh, hyvin olen sentään työllistynyt ja pitänyt lähes kaikista matalapalkkaisista työpaikoistani :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Mutta onhan noiden ääripäiden välissä keskipalkkaisiakin aloja, jotka ei vaadi valtavaa älykkyyttä eikä sitoutumista.
Kuten mitä?
Kasvatustieteet, kauppatieteet, luonnontieteet...
Jos älykkyys riittää juuri perus kertolaskuihin ja lattian imurointiin, niin luuletko että pärjää jossain korkeakoulussa?
Vastasin kommenttiin jossa puhuttiin ihmisistä, jotka eivät ole riittävän fiksuja lääkikseen tai oikikseen. Yliopistolla on myös monta vähemmän vaativaa alaa.
Missä ulottuvuudessa luonnontieteet ovat vähemmän vaativa opiskeluala kuin oikis?
eri
Oikis tuskin on vaativa opiskeluala.
En kouluttautunut matalapalkkaaloille. Kouluttauduin diplomi-insinööriksi, ja teinkin erilaisia johto- ja asiantuijatehtäviä useita vuosikymmeniä.
Kun muutosneuotteluissa jouduimme ulos, ei vastaaviin tehdäviin pääse edes haastatteluihin. Itse asiassa tehtävät ja työpaikat eivät pääasiassa ole edes julkisia, eikä tieto niistä edes työttömille tule, semminkin kuin työmarkkinat ovat käytännössä työpaikanvaihtomarkkinat.
Ainoat, mitä löytyy, on matalapalkkaduunity, niitäkin vähimmäkseen ja niihinkin on jonoa.
M60+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.
Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.
Vain yrittäjänä voit valita omat aikataulusi. Muuten et voi. Onko ap jonkun rikkaan perillisen poika perheyrityksessä, kun on noin pihalla elämästä?
Korkeasti koulutetut tekevät henkisesti raskaita töitä työelämässä. Vastuu painaa, kiire ja työ on aina mielessä. Se ei sovi kaikille.
Esimerkiksi asiantuntija- ja toimistotöissä liukuva työaika, etätyö ja työaikapankit ovat arkipäivää. Monessa modernissa yrityksessä tuijotetaan vain tuloksia eikä sitä, mihin aikaan vuorokaudesta työntekijä istuu koneellaan. Jos työt tulevat tehdyiksi, palkansaaja voi vapaasti käydä keskellä päivää hammaslääkärissä tai harrastuksissa ja jatkaa hommia myöhemmin illalla. Lisäksi keikkatalous, freelancer-työt ja kevytyrittäjyys laskutuspalveluiden kautta tarjoavat täyden vapauden valita omat työajat ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Sovelluspohjaisessa työssä tai konsultoinnissa tekijä päättää itse, milloin ottaa keikan vastaan ja milloin pitää lomaa.
Vierailija kirjoitti:
En kouluttautunut matalapalkkaaloille. Kouluttauduin diplomi-insinööriksi, ja teinkin erilaisia johto- ja asiantuijatehtäviä useita vuosikymmeniä.
Kun muutosneuotteluissa jouduimme ulos, ei vastaaviin tehdäviin pääse edes haastatteluihin. Itse asiassa tehtävät ja työpaikat eivät pääasiassa ole edes julkisia, eikä tieto niistä edes työttömille tule, semminkin kuin työmarkkinat ovat käytännössä työpaikanvaihtomarkkinat.
Ainoat, mitä löytyy, on matalapalkkaduunity, niitäkin vähimmäkseen ja niihinkin on jonoa.
M60+
Symppaan sua, mulla samankaltainen tarina. Toivottavasti asiat lähtee sulla vielä selkiytymään.
Täällä on taas joku, jolle asiat ovat tulleet helpolla, ja joka kuvittelee, että kaikilla muillakin hommat etenee yhtä sujuvasti, kun vaan päättää mitä haluaa.
koska kokkare ja capital punishment markkinoivat vailla vaikutusarvioita muuhun kuin omiin palkkioihinsa.
ja sitten tuli se että halvat inssinöörit ja koulutetut ovat mannaa meidän palkkioillemme. ja kuinkas kävikään? kaikki ovat väärässä kpoulutuksessakiun ai äähkyllä yritetään kasvattaa megacappien tapaan omaa napan nöyhtäänsä ja palkkioitaan. mutta ai ei saa kajota meidänleveään johdotukseen ja siihen ettävoidaan jäävätä itsemmejokapäätöksenteosta (ai hyllyttäisi meidät.)
Lyön aika paljon vetoa, että tämänkin ketjun on aloittanut nainen. Naisten suosikkipuheenaihehan on raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.
On täysin absurdia kuvitella, että maailman jokainen parempi työpaikka tai johtorooli menisi jollekin pomon sukulaispojalle. Mikään menestynyt yritys ei ota sellaista riskiä, että tärkeään rooliin ja miljoonabisneksen vastuuseen palkattaisiin täysin osaamaton tyyppi vain sukunimen perusteella. Jos yrityksiä johdettaisiin pelkällä nepotismilla ilman todellista osaamista, kyseiset firmat olisivat menneet konkurssiin jo ajat sitten. Lisäksi todelliset osaavat ammattilaiset eivät jää tuleen makaamaan tai valittamaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku kokee, että tie nousemassa pystyy pystyyn muiden suosimisen takia, osaava ihminen perustaa vaikka oman yrityksen ja näyttää kyntensä markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.
Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.
Olen eri, mutta mun matalapalkkatyö on itselleni nautinnollista.
No tämä on toki eri asia jos se työ on tosiaan sellaista, josta oikeasti nauttii. Moni matalapalkka ala vaan on varsin yksitoikkoista ja näissä on myös huonon palkan lisäksi huonot työolot ja työajat.
Ymmärrän, mutta sekin on suhteellista mikä on kenellekin pieni tai iso palkka. Jollekin toiselle 15 euroa tunti ei riitä mihinkään, mulle se riittää loistavasti omaan elämääni ja saan säästöönkin rahaa. Tänä kesänä kävin viikon irlanninmatkalla viime vuoden säästöillä. En kituuta tahallani, olen vain... no vaatimaton ja peruselämiseni on edullista. Ja mikä tärkeintä, se 15 euroa on itselleni aika paljon työstä, jossa saan itse vaikka aamulla tehdä päätöksen nukkua tänään tunnin pidempään tai kesken päivän pitää kahden tunnin tauon, kunhan sen päivän siivouskohteet tulee tehtyä. Olen myös tehnyt kotisiivousta 8 euron tuntipalkalla, jossa aikataulu oli tiukka, johto ei toiminut ja tämä vaikutti siivousjälkeen niin asiakkaat suuttuivat. Siivouskokemusta on nyt noin 10 vuotta yhteensä, ja suurin osa on ollut hyviä paikkoja olla töissä.
Ja mitä yksitoikkoisuuteen tulee, niin kyllähän se on samaa työtä päivästä toiseen, mutta jotenkin silti jokainen päivä on omanlaisensa. Tapaat asukkaita ja muita ihmisiä.
Kouluttauduin siihen mikä kiinnosti. Missään vaiheessa amk koulutusta, ei käyty läpi palkkoja. Kun valmistuin työelämään, oli matala palkka sinkkutytölle valtava verrattuna opintotukeen ja asumislisään. Perheen perustamisen jälkeen iski totuus, ei tällä palkalla perhettä elätetä, eikä pidetä edes autoa.
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit ei saa oman alan töitä niin ovat kaupan kassalla.
Onhan kaupan kassa tradenomin oman alan työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.
Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.
Vain yrittäjänä voit valita omat aikataulusi. Muuten et voi. Onko ap jonkun rikkaan perillisen poika perheyrityksessä, kun on noin pihalla elämästä?
Korkeasti koulutetut tekevät henkisesti raskaita töitä työelämässä. Vastuu painaa, kiire ja työ on aina mielessä. Se ei sovi kaikille.
Esimerkiksi asiantuntija- ja toimistotöissä liukuva työaika, etätyö ja työaikapankit ovat arkipäivää. Monessa modernissa yrityksessä tuijotetaan vain tuloksia eikä sitä, mihin aikaan vuorokaudesta työntekijä istuu koneellaan. Jos työt tulevat tehdyiksi, palkansaaja voi vapaasti käydä keskellä päivää hammaslääkärissä tai harrastuksissa ja jatkaa hommia myöhemmin illalla. Lisäksi keikkatalous, freelancer-työt ja kevytyrittäjyys laskutuspalveluiden kautta tarjoavat täyden vapauden valita omat työajat ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Sovelluspohjaisessa työssä tai konsultoinnissa tekijä päättää itse, milloin ottaa keikan vastaan ja milloin pitää lomaa.
Ihan kuin olisin lukenut jonkun muun maan kieltä ymmärtämättä mitään mitä luin. Että lähdetään nyt tältä pohjalta, ettei mulla ainakaan ole aavistustakaan, mitä ne tuollaiset työt olisi, ja millä alalla?! Lähdepä siitä sitten opiskelemaan! Tästä syystä teen matalasti palkattuna konkreettisia yksinkertaisia töitä.
Vierailija kirjoitti:
Lyön aika paljon vetoa, että tämänkin ketjun on aloittanut nainen. Naisten suosikkipuheenaihehan on raha.
Ja naiset lisäksi nauttivat muutenkin rakenteellista erityiskohtelua yhteiskunnan taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit ei saa oman alan töitä niin ovat kaupan kassalla.
Onhan kaupan kassa tradenomin oman alan työtä.
Eikö ne ole merkonomeja kuitenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vähä-älyisyys. Ei mulla riitä äly mihinkään vaikeaan. En tiedä pärjäisinkö edes kaupan kassalla.
Kaupan kassalla pärjääminen vaatii monenlaisia taitoja. Jos epäilee, voisi koettaa työssä oppijana, harjoittelijana. Palkka on tosiaan heikko.
Ei tukijoukkoja, kannustusta, rahaa, piti kasata ensin itsensä, voimavarat ei riittäneet silloin muuhun. Myöhemminn olen toisen asteen opintojen lisäksi opiskellut pari amk- tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas joku, jolle asiat ovat tulleet helpolla, ja joka kuvittelee, että kaikilla muillakin hommat etenee yhtä sujuvasti, kun vaan päättää mitä haluaa.
Nämä ova tyypillisesti sitä kokkareiden nuoriso-osaston "oman onnensa seppä" -porukkaa, jotka eivät ole vielä saaneet turpaansa. Sitten kun saavat, silmät aukeavat ja alkaa itku maailman epäoikeudenmukaisuudesta.
Kaikille ei valitettavasti huonot ajat osu, taustalla on isoa suvun rahaa jne. Näistå tulee sitten sitä kokkareiden varsinaista äänekästä senioriporukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei palkoista puhuttu koskaan missään mitään ennen eikä opiskelujen aikana. Nuorena perheettömänä 2000 € joka kuukausi oli valtavasti rahaa! Ei ole enää perheellisenä, ja palkka ei ole kehittynyt yli 20 vuodessa käytännössä mihinkään.
Mulla sama. En tiennyt palkkojen olevan matalia, ei niistä puhuttu ja opinto-ohjaaja ohjasi sote-aloille. Ja kyllähän se abi-ikäiselle minulle tuntui suurelta se 2500€/kk rahaa, kun oli aiemmin tottunut "karkkirahoihin".
Mun on muuten pakko lisätä tähän, että lukion jälkeen hain mm. Sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi, mutta en päässyt sisään. Ehkä ne näki naamastakin psykologin haastattelussa, ettei mua kiinnosta, enkä ole hoitsuihmisiä. :D Pääsin sisään tutkimuspuolelle.
Sitten hain uudelleen kouluttautumaan, mutta tällä kertaa insinööriksi. Pääsin heittämällä sisälle. :D
Miksi lähdit "tutkimuspuolelta" opiskelemaan insinööriksi - eikö se ollut tason lasku?
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.