Miksi kouluttauduit matalapalkka-alalle?
Kysymys on tietoisesti hieman provokatiivinen, mutta miksi valitsit tietoisesti pienemmän tulotason korkeapalkkaisemman alan sijaan? Oliko kyseessä vahva kutsumus alalle, vai painoiko vaakakupissa enemmän se, että opintoaika oli lyhyt ja opiskelu tuntui helpolta verrattuna korkeapalkkaisten alojen pidempiin tutkintoihin? Vai oliko taustalla jokin muu käytännön syy, joka oli sinulle tärkeämpi kuin raha? Oletko ollut tyytyväinen valintaasi, työhösi ja saamaasi palkkaan?
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.
On täysin absurdia kuvitella, että maailman jokainen parempi työpaikka tai johtorooli menisi jollekin pomon sukulaispojalle. Mikään menestynyt yritys ei ota sellaista riskiä, että tärkeään rooliin ja miljoonabisneksen vastuuseen palkattaisiin täysin osaamaton tyyppi vain sukunimen perusteella. Jos yrityksiä johdettaisiin pelkällä nepotismilla ilman todellista osaamista, kyseiset firmat olisivat menneet konkurssiin jo ajat sitten. Lisäksi todelliset osaavat ammattilaiset eivät jää tuleen makaamaan tai valittamaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku kokee, että tie nousemassa pystyy pystyyn muiden suosimisen takia, osaava ihminen perustaa vaikka oman yrityksen ja näyttää kyntensä markkinoilla.
Joo, ja olisi absurdia kuvitella että maailman jokainen parempi työpaikka olisi jokaisen saavutettavissa. Täällä tosi elämässä asutaan ja eletään hikisillä pienillä paikkakunnilla, missä on perhe sitomassa ja puolison työt. Silloin niitä parempia työpaikkoja on tarjolla yksi, kaksi tai pyöreä nolla, eikä läheskään joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas joku, jolle asiat ovat tulleet helpolla, ja joka kuvittelee, että kaikilla muillakin hommat etenee yhtä sujuvasti, kun vaan päättää mitä haluaa.
Mulle ei ole todellakaan tulleet asia helpolla vaan olen tehnyt ihan hemmetisti töitä ja uhrauksia saavuttaakseni tavoitteeni. Olen ne kyllä sitten lopulta saavuttanut.
En ajatellut palkkaa, enkä tiennytkään oikein mitä milläkin alalla maksetaan. Meillä ei kotona 90-luvulla sellaisia puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit ei saa oman alan töitä niin ovat kaupan kassalla.
Onhan kaupan kassa tradenomin oman alan työtä.
Tradenomeja on pankeissa, kiinteistönvälityksessä, yrittäjinä ja markkinointi- ja ICT-sektorilla sekä hallintotehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.
On täysin absurdia kuvitella, että maailman jokainen parempi työpaikka tai johtorooli menisi jollekin pomon sukulaispojalle. Mikään menestynyt yritys ei ota sellaista riskiä, että tärkeään rooliin ja miljoonabisneksen vastuuseen palkattaisiin täysin osaamaton tyyppi vain sukunimen perusteella. Jos yrityksiä johdettaisiin pelkällä nepotismilla ilman todellista osaamista, kyseiset firmat olisivat menneet konkurssiin jo ajat sitten. Lisäksi todelliset osaavat ammattilaiset eivät jää tuleen makaamaan tai valittamaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku kokee, että tie nousemassa pystyy pystyyn muiden suosimisen takia, osaava ihminen perustaa vaikka oman yrityksen ja näyttää kyntensä markkinoilla.
Joo, ja olisi absurdia kuvitella että maailman jokainen parempi työpaikka olisi jokaisen saavutettavissa. Täällä tosi elämässä asutaan ja eletään hikisillä pienillä paikkakunnilla, missä on perhe sitomassa ja puolison työt. Silloin niitä parempia työpaikkoja on tarjolla yksi, kaksi tai pyöreä nolla, eikä läheskään joka vuosi.
Se, että olet päättänyt asua hikisellä, pienellä paikkakunnalla on täysin oma valinta. Ihan hyvin olisit voinut valita toisin ja asua tällä hetkellä New Yorkissa.
En nyt tiedä olenko reilulla 4000e palkallani varsinaisesti matalapalkka-alalla, mutta varsinkin tällä verotuksella halusin mieluummin pidemmät lomat ja rennomman duunin pienemmällä palkalla kuin rahakkaan ja stressaavan homman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas joku, jolle asiat ovat tulleet helpolla, ja joka kuvittelee, että kaikilla muillakin hommat etenee yhtä sujuvasti, kun vaan päättää mitä haluaa.
Mulle ei ole todellakaan tulleet asia helpolla vaan olen tehnyt ihan hemmetisti töitä ja uhrauksia saavuttaakseni tavoitteeni. Olen ne kyllä sitten lopulta saavuttanut.
No oletko sä ollut tässä ketjussa yksinkertaistamassa asioita? No enpä usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit ei saa oman alan töitä niin ovat kaupan kassalla.
Onhan kaupan kassa tradenomin oman alan työtä.
Tradenomeja on pankeissa, kiinteistönvälityksessä, yrittäjinä ja markkinointi- ja ICT-sektorilla sekä hallintotehtävissä.
Niin, mutta kaupan kassa on yhtä lailla tradenomille oman ALAN työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.
On täysin absurdia kuvitella, että maailman jokainen parempi työpaikka tai johtorooli menisi jollekin pomon sukulaispojalle. Mikään menestynyt yritys ei ota sellaista riskiä, että tärkeään rooliin ja miljoonabisneksen vastuuseen palkattaisiin täysin osaamaton tyyppi vain sukunimen perusteella. Jos yrityksiä johdettaisiin pelkällä nepotismilla ilman todellista osaamista, kyseiset firmat olisivat menneet konkurssiin jo ajat sitten. Lisäksi todelliset osaavat ammattilaiset eivät jää tuleen makaamaan tai valittamaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku kokee, että tie nousemassa pystyy pystyyn muiden suosimisen takia, osaava ihminen perustaa vaikka oman yrityksen ja näyttää kyntensä markkinoilla.
Joo, ja olisi absurdia kuvitella että maailman jokainen parempi työpaikka olisi jokaisen saavutettavissa. Täällä tosi elämässä asutaan ja eletään hikisillä pienillä paikkakunnilla, missä on perhe sitomassa ja puolison työt. Silloin niitä parempia työpaikkoja on tarjolla yksi, kaksi tai pyöreä nolla, eikä läheskään joka vuosi.
Se, että olet päättänyt asua hikisellä, pienellä paikkakunnalla on täysin oma valinta. Ihan hyvin olisit voinut valita toisin ja asua tällä hetkellä New Yorkissa.
Elämä opettaa vielä suakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.
Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.
Vain yrittäjänä voit valita omat aikataulusi. Muuten et voi. Onko ap jonkun rikkaan perillisen poika perheyrityksessä, kun on noin pihalla elämästä?
Korkeasti koulutetut tekevät henkisesti raskaita töitä työelämässä. Vastuu painaa, kiire ja työ on aina mielessä. Se ei sovi kaikille.
Esimerkiksi asiantuntija- ja toimistotöissä liukuva työaika, etätyö ja työaikapankit ovat arkipäivää. Monessa modernissa yrityksessä tuijotetaan vain tuloksia eikä sitä, mihin aikaan vuorokaudesta työntekijä istuu koneellaan. Jos työt tulevat tehdyiksi, palkansaaja voi vapaasti käydä keskellä päivää hammaslääkärissä tai harrastuksissa ja jatkaa hommia myöhemmin illalla. Lisäksi keikkatalous, freelancer-työt ja kevytyrittäjyys laskutuspalveluiden kautta tarjoavat täyden vapauden valita omat työajat ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Sovelluspohjaisessa työssä tai konsultoinnissa tekijä päättää itse, milloin ottaa keikan vastaan ja milloin pitää lomaa.
Ihan kuin olisin lukenut jonkun muun maan kieltä ymmärtämättä mitään mitä luin. Että lähdetään nyt tältä pohjalta, ettei mulla ainakaan ole aavistustakaan, mitä ne tuollaiset työt olisi, ja millä alalla?! Lähdepä siitä sitten opiskelemaan! Tästä syystä teen matalasti palkattuna konkreettisia yksinkertaisia töitä.
Ohjelmointi, ohjelmistokehitys, IT-tuki, tietoturva, datatiede, graafinen suunnittelu, copy-writing, sisällöntuotanto, digitaalinen markkinointi, SEO-optimointi, sosiaalisen median sisällöntuotanto, taloushallinto, kirjanpito, tilintarkastus, HR-asiantuntijuus, rekrytointi, lakiasiainkonsultointi, liikkeenjohdon konsultointi, projektinhallinta, arkkitehtuuri, rakennussuunnittelu, videomuokkaus, animaatio, verkkokaupan ylläpito...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyön aika paljon vetoa, että tämänkin ketjun on aloittanut nainen. Naisten suosikkipuheenaihehan on raha.
Jos naiset tosiaan puhuvat rahasta, uratavoitteista ja menestymisestä, se on pelkästään loistava ja positiivinen asia. Se kertoo siitä, että naiset ovat kunnianhimoisia, haluavat ottaa vastuun omasta taloudestaan eivätkä odota kenenkään muun elättävän itseään.
Lyön aika paljon vetoa siitä, että olet nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Entäs kun kaikki toimii samoin ja tähtää samoihin paikkoihin? Ketään ei enää joudu matalapalkka-aloille?
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut palkkaa, enkä tiennytkään oikein mitä milläkin alalla maksetaan. Meillä ei kotona 90-luvulla sellaisia puhuttu.
Tätä on joku muukin tässä ketjussa sanonut. Ihmettelen kyllä vanhempia jotka eivät ole kiinnostuneita niinkin tärkeästä asiasta kuin lastensa koulutuksesta, työelämästä ja toimeentulosta. En tarkoita, että vanhempien pitäisi ohjata lasten valintoja, mutta heillä on enemmän elämänkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit ei saa oman alan töitä niin ovat kaupan kassalla.
Onhan kaupan kassa tradenomin oman alan työtä.
Tradenomeja on pankeissa, kiinteistönvälityksessä, yrittäjinä ja markkinointi- ja ICT-sektorilla sekä hallintotehtävissä.
Niin, mutta kaupan kassa on yhtä lailla tradenomille oman ALAN työtä.
Tradenomi ei tainnut olla ihan onnistunut tutkintonimike amk-tutkinnolle - trade ja merko tarkoittavat täsmälleen samaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Paitsi jos tarjolla on pomon sukulaista tai muuta vastaavaa, niin yks v***n p***hailee miten kovasti itse olet tehnyt työtä kaiken eteen. Sieltä mennään ohituskaistaa ohi että rytisee.
On täysin absurdia kuvitella, että maailman jokainen parempi työpaikka tai johtorooli menisi jollekin pomon sukulaispojalle. Mikään menestynyt yritys ei ota sellaista riskiä, että tärkeään rooliin ja miljoonabisneksen vastuuseen palkattaisiin täysin osaamaton tyyppi vain sukunimen perusteella. Jos yrityksiä johdettaisiin pelkällä nepotismilla ilman todellista osaamista, kyseiset firmat olisivat menneet konkurssiin jo ajat sitten. Lisäksi todelliset osaavat ammattilaiset eivät jää tuleen makaamaan tai valittamaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku kokee, että tie nousemassa pystyy pystyyn muiden suosimisen takia, osaava ihminen perustaa vaikka oman yrityksen ja näyttää kyntensä markkinoilla.
Joo, ja olisi absurdia kuvitella että maailman jokainen parempi työpaikka olisi jokaisen saavutettavissa. Täällä tosi elämässä asutaan ja eletään hikisillä pienillä paikkakunnilla, missä on perhe sitomassa ja puolison työt. Silloin niitä parempia työpaikkoja on tarjolla yksi, kaksi tai pyöreä nolla, eikä läheskään joka vuosi.
Se, että olet päättänyt asua hikisellä, pienellä paikkakunnalla on täysin oma valinta. Ihan hyvin olisit voinut valita toisin ja asua tällä hetkellä New Yorkissa.
Elämä opettaa vielä suakin.
Se, että näkee mahdollisuuksia rajoitteiden sijaan, ei ole elämänkokemuksen puutetta vaan se on nimenomaan asennekysymys. Oikeastaan elämä opettaa juuri sen, että niihin mahdollisuuksiin pitää tarttua ja niitä voi rakentaa myös itse.
Vierailija kirjoitti:
Lyön aika paljon vetoa, että tämänkin ketjun on aloittanut nainen. Naisten suosikkipuheenaihehan on raha.
Kaksoistandardi, ettei naista sais kiinnostaa raha, mutta miehelle se on jopa suotavaa. 😚
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut palkkaa, enkä tiennytkään oikein mitä milläkin alalla maksetaan. Meillä ei kotona 90-luvulla sellaisia puhuttu.
Tätä on joku muukin tässä ketjussa sanonut. Ihmettelen kyllä vanhempia jotka eivät ole kiinnostuneita niinkin tärkeästä asiasta kuin lastensa koulutuksesta, työelämästä ja toimeentulosta. En tarkoita, että vanhempien pitäisi ohjata lasten valintoja, mutta heillä on enemmän elämänkokemusta.
Mun vanhemmat ohjas naisvaltaisille aloille (sote), samoin opinto-ohjaaja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun.
Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.
Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.
Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.
Entäs kun kaikki toimii samoin ja tähtää samoihin paikkoihin? Ketään ei enää joudu matalapalkka-aloille?
Tuo on täysin teoreettinen ja epärealistinen skenaario, kukin vastaa omasta elämästään, eikä omia opiskelu- tai uravalintoja kannata tehdä tuollaisten hölmöjen ajatusleikkien pohjalta. Ei kukaan jätä lääkikseen tai oikikseen hakematta siksi, että "entä jos kaikki muutkin hakevat ja siivousala jää tyhjäksi". Se, että jättää omat mahdollisuutensa käyttämättä yhteisen hyvän tai teoreettisen dystopian vuoksi, on vain poikkeuksellisen luova tapa selitellä omaa passiivisuuttaan.
Kouluttauduin aikanaan alalle, missä oli toitä. Olisin päässyt myös paperimieheksi ja hetken olinkin. Alani palkkaus ei kehittynyt, koska 40 vuotta meni ilman lakkoja. Paperimiehet tulivat palkkauksessa rinnalle ja ohi ja lopulta lopetin työurani matalapalkka-alalla.
Jos naiset tosiaan puhuvat rahasta, uratavoitteista ja menestymisestä, se on pelkästään loistava ja positiivinen asia. Se kertoo siitä, että naiset ovat kunnianhimoisia, haluavat ottaa vastuun omasta taloudestaan eivätkä odota kenenkään muun elättävän itseään.