Miksi kouluttauduit matalapalkka-alalle?

Vierailija kirjoitti:

Elämässä monet asiat ovat suurta sattumaa.  Koulusta vasta valmistunut nuori ihminen ei yleensä ole valmis tekemään kovin suuria valintoja, enemmän painavat kavereiden mielipiteet ja omat mielikuvat alasta.

Nuorena toki monella varmasti näin, mutta en kuitenkaan ihan täysin allekirjoita tuota, että elämä olisi sattumaa vaan opiskelu ja uravalinnat ovat kyllä sellaisia asioita, joita voi itse omilla valinnoillaan ja teoillaan ohjata kohti haluamaansa suuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Olen eri, mutta mun matalapalkkatyö on itselleni nautinnollista.

No tämä on toki eri asia jos se työ on tosiaan sellaista, josta oikeasti nauttii. Moni matalapalkka ala vaan on varsin yksitoikkoista ja näissä on myös huonon palkan lisäksi huonot työolot ja työajat.

Tradenomit ei saa oman alan  töitä niin ovat kaupan kassalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

Opiskelin kulttuurialalle. En edes ajatellut työllistymistä ennen opintojen loppuvaihetta, tyhmä kun olin.

Toisaalta minusta on surullista, että paras aika ihmisen elämästä käytetään tyhjänpäiväisesti jonkin korporaation palkkalistoilla. 

Ja toisaalta, oma palkkani on 3000-4000e riippuen kuukaudesta, MUTTA ala on epävarma ja vaikka vakiduuni onkin, koko ajan on pelko persiissä.

Huono itsetunto mistä sen sitten kukin on saanut ajaa monet valitsemaan jonkun "näkymättömän" työn vaikka siinä olisi huono palkkatasokin.

Vierailija kirjoitti:

Ei palkoista puhuttu koskaan missään mitään ennen eikä opiskelujen aikana. Nuorena perheettömänä 2000 € joka kuukausi oli ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠valtavasti rahaa! Ei ole enää perheellisenä, ja palkka ei ole kehittynyt yli 20 vuodessa käytännössä mihinkään. 

Mulla sama. En tiennyt palkkojen olevan matalia, ei niistä puhuttu ja opinto-ohjaaja ohjasi sote-aloille. Ja kyllähän se abi-ikäiselle minulle tuntui suurelta se 2500€/kk rahaa, kun oli aiemmin tottunut "karkkirahoihin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

"Kiitos hakemuksesta, mutta valintamme ei juuri nyt kohdistunut sinuun" Siinä on se merkittävin syy aplle, joka kyselee tyhmiä🤦‍🤦‍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

"Kiitos hakemuksesta, mutta valintamme ei juuri nyt kohdistunut sinuun" Siinä on se merkittävin syy aplle, joka kyselee tyhmiä🤦‍🤦‍

Seuraavana vuoden aikana keskityt parantamaan taitojasi ja hakeudut vaikka valmennuskurssille. Silloin mahdollisuudet päästä haluamaasi paikkaan ovat jo huomattavasti paremmat kuin edellisenä vuonna. Menestyminen ei yleensä tule hetkessä, vaan osaamisen, yrittämisen ja pitkäjänteisyyden kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun. 

Mutta onhan noiden ääripäiden välissä keskipalkkaisiakin aloja, jotka ei vaadi valtavaa älykkyyttä eikä sitoutumista.

Kuten mitä?

Kasvatustieteet, kauppatieteet, luonnontieteet...

Jos älykkyys riittää juuri perus kertolaskuihin ja lattian imurointiin, niin luuletko että pärjää jossain korkeakoulussa?

Vastasin kommenttiin jossa puhuttiin ihmisistä, jotka eivät ole riittävän fiksuja lääkikseen tai oikikseen. Yliopistolla on myös monta vähemmän vaativaa alaa.

Missä ulottuvuudessa luonnontieteet ovat vähemmän vaativa opiskeluala kuin oikis?

eri

En kouluttautunut vaan pääsin työkokemuksen karttuessa vakituiseksi. Töitä on riittänyt yli 25 vuotta. En ollut tarpeeksi kunnianhimoinen korkrakouluopintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei palkoista puhuttu koskaan missään mitään ennen eikä opiskelujen aikana. Nuorena perheettömänä 2000 € joka kuukausi oli ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠valtavasti rahaa! Ei ole enää perheellisenä, ja palkka ei ole kehittynyt yli 20 vuodessa käytännössä mihinkään. 

Mulla sama. En tiennyt palkkojen olevan matalia, ei niistä puhuttu ja opinto-ohjaaja ohjasi sote-aloille. Ja kyllähän se abi-ikäiselle minulle tuntui suurelta se 2500€/kk rahaa, kun oli aiemmin tottunut "karkkirahoihin".

Mun on muuten pakko lisätä tähän, että lukion jälkeen hain mm. Sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi, mutta en päässyt sisään. Ehkä ne näki naamastakin psykologin haastattelussa, ettei mua kiinnosta, enkä ole hoitsuihmisiä. :D Pääsin sisään tutkimuspuolelle.

Sitten hain uudelleen kouluttautumaan, mutta tällä kertaa insinööriksi. Pääsin heittämällä sisälle. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En päässyt muillekaan aloille. Ei kaikki ole riittävän fiksuja jonnekin oikikseen tai lääkikseen joten pitää tyytyä muuhun. 

Tämä! Aplla on kovin mustavalkoinen kuva elämästä, koska suurin osa ihmisistä ei tietoisesti pääta minne menevät, vaan menevät sinne minne sattuvat pääsemään.

Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa, koska siinä sekoitetaan rajoitteet ja tietoisen päätöksenteon puute. Ihmisen ei tarvitse vain passiivisesti odottaa, mihin sattuu pääsemään, vaan hänellä on täysi mahdollisuus aktiivisesti kehittää itseään ja parantaa omia mahdollisuuksiaan. Hän hankkii osaamista, opiskelee uusia taitoja, kehittää vahvuuksiaan, rakentaa verkostoja, parantaa suoritustaan ja tekee pitkäjänteisiä valintoja päästäkseen haluamiinsa suuntiin.

Mahdollisuudet eivät ole muuttumattomia asioita, jotka vain sattuvat kohdalle. Ihmiset rakentavat ja laajentavat omia mahdollisuuksiaan omilla teoillaan, päätöksillään ja kehityksellään. Siinä missä passiivinen ajopuu ajautuu sinne, minne virta sattuu kuljettamaan, aktiivinen toimija muokkaa omia lähtökohtiaan niin, että ovet alkavat aueta juuri niistä suunnista, joihin hän itse haluaa suuntautua.

Se, mihin ihminen lopulta päätyy, ei ole vain seurausta siitä, mihin hän sattui pääsemään, vaan myös siitä, miten hän on vuosien aikana valmistautunut, kehittynyt ja vaikuttanut omiin lähtökohtiinsa.

Vierailija kirjoitti:

En kouluttautunut vaan pääsin työkokemuksen karttuessa vakituiseksi. Töitä on riittänyt yli 25 vuotta. En ollut tarpeeksi kunnianhimoinen korkrakouluopintoihin.

Et menettänyt mitään. Kouluttauduin itse maisteriksi, ja en ikinä korkeatasoisia hommia edes saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Vain yrittäjänä voit valita omat aikataulusi. Muuten et voi. Onko ap jonkun rikkaan perillisen poika perheyrityksessä, kun on noin pihalla elämästä?

Korkeasti koulutetut tekevät henkisesti raskaita töitä työelämässä. Vastuu painaa, kiire ja työ on aina mielessä. Se ei sovi kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

Siksi, koska siellä on aina jo joku muu. Ei niitä keskitason paikkojakaan jokaiselle halukkaalle ole tarjolla. 

Sattumalla on myös ihan valtavasti merkitystä asioihin. Itse olen se, joka on aina väärässä paikassa väärään aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

Siksi, koska siellä on aina jo joku muu. Ei niitä keskitason paikkojakaan jokaiselle halukkaalle ole tarjolla. 

 

Sattumalla on myös ihan valtavasti merkitystä asioihin. Itse olen se, joka on aina väärässä paikassa väärään aikaan. 

Tämä! On sattumasta ja tuurista kiinni sattuuko niihin kovapalkkaisiin hommiin pääsemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkunhan pitää töitäkin tehdä ne  muka viisaat polttaa sikareita ja jauhaa paskaa.

Mutta miksi juuri sinun täytyy tehdä ne matalapalkkaiset työt? Eikö olisi parempi pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa saa itse päättää omasta ajastaan, tehdä mielekästä ja nautinnollista työtä sekä saada siitä kunnon korvauksen ja halutessaan vaikka polttaa niitä sikareitakin? Kateus ja katkeruus ei nosta ketään ylöspäin, omat valinnat ja oma tekeminen voivat.

Ongelma vain on, että melkein kaikki muutkin haluavat siihen asemaan, joten miksi ap kuvittelet, että juuri minä sinne pääsisin?

Käännetään kysymys toisin päin ja kysytään miksi et pääsisi? Tai vaikket ny ihan huipulle pääsisi niin mikset voisi päästä vaikka jonnekin keskitasolle?

Siksi, koska siellä on aina jo joku muu. Ei niitä keskitason paikkojakaan jokaiselle halukkaalle ole tarjolla. 

 

Sattumalla on myös ihan valtavasti merkitystä asioihin. Itse olen se, joka on aina väärässä paikassa väärään aikaan. 

Tämä! On sattumasta ja tuurista kiinni sattuuko niihin kovapalkkaisiin hommiin pääsemään.

Osittain. Osittain se on omia valintoja ja työtä

En työskenetele varsinaisesti matalapalkka-alalla, koska olen sentään keskituloinen, mutta korkean koulutukseeni ja työni vaativuuteen nähden olen rajusti alipalkattu. Miksi valitsin näin? Itselleni työn sisältö on kuitenkin tärkeämpää kuin mammona. Eli tavallaan maksan siitä, että saan työskennellä valitsemallani alalla - alani arvostetuimmassa työpaikassa.