Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (931)
Vierailija kirjoitti:
Uupua voi ihan unenpuutteesta. Ei liity mihinkään haihatteluun. Ja siihenhän ei yhteiskunnalta apua.
Puoliso? Lapset lyhytsijoitukseen ja itse osastolle? Unipuuteaika on enintään muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Nykyisin voi viedä isommat hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupua voi ihan unenpuutteesta. Ei liity mihinkään haihatteluun. Ja siihenhän ei yhteiskunnalta apua.
Puoliso? Lapset lyhytsijoitukseen ja itse osastolle? Unipuuteaika on enintään muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Nykyisin voi viedä isommat hoitoon.
Unen puutetta on tyypillisesti useampi vuosi. Meillä lapsen astma kroonisti sen minulla. Ihan olisin tarvinnut vaan paikan, jossa nukkua rauhassa. Ei sairaalaan sellaisesta oteta. Anoppi asui kilsan päässä ja kysyin, että saisinko mennä sinne nukkumaan, kun hän on töissä. Juuei. Äidin kuuluukin olla univelkainen.
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Omat vanhemmat useimmiten auttavat oikein mielellään pienesti arjessa, jos pystyvät terveyden ja töidensä puolesta, jos vaatimukset ovat kohtuullisia JA jos asuvat riittävän lähellä.
Vingutte omasta elämästänne. Ette soisi sitä vanhemmillenne, sisaruksille, tutuille vaan heidän pitäisi tulla elämään teidän elämäänne, ei sitä omaa elämää joka vanhemmilla on kun lasten piti olla jo itsenäisiä aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupua voi ihan unenpuutteesta. Ei liity mihinkään haihatteluun. Ja siihenhän ei yhteiskunnalta apua.
Puoliso? Lapset lyhytsijoitukseen ja itse osastolle? Unipuuteaika on enintään muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Nykyisin voi viedä isommat hoitoon.
Unen puutetta on tyypillisesti useampi vuosi. Meillä lapsen astma kroonisti sen minulla. Ihan olisin tarvinnut vaan paikan, jossa nukkua rauhassa. Ei sairaalaan sellaisesta oteta. Anoppi asui kilsan päässä ja kysyin, että saisinko mennä sinne nukkumaan, kun hän on töissä. Juuei. Äidin kuuluukin olla univelkainen.
No olisit mennyt hotelliin. Missä se itsenäisyys aikuisilla? Univaikeudet on läärien hommia. Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas , itse oli 90 luvulla yksinhuoltaja eikä ollut tukiverkkoja. Ihan sitä kuule itse lapsista huolehdi 24/7 enkä edes olettanut saavani apua. Joten en kyllä ymmärrä mikä on ongelma jos perheessä on kaksi vanhempaa? Mitä ihme lomailua kaipaatte, toinen ulos lasten kanssa ja toinen lepää sen ajan. Ihme valitusta, niin itse kuitenkin olette ne lapset tehneet/ halunneet
En ymmärrä, mikä tarve on pistää pahemmaksi tyyliin "toista se on mulla".
Meilläkään ei aikoinaan ollut juurikaan tukiverkkoja. Vanhat vanhemmat molemmilla ja puolison äiti asui toisessa maassakin. Mutta vaihdettiin jonkin verran lastenhoitoa kaveriperheen kanssa.
Nyt kun ollaan itse isovanhempia, autetaan mielellämme lastenlasten hoidossa ihan viikkokin kerrallaan, vaikka nyt 13 vuoden isovanhemmuuden jälkeen, oma jaksaminen ei ihan täydellä tasolla olekaan. Mutta muistan hyvin, millaista oli, kun ei ollut mummolaa tms, johon viedä lapsia.
Ymmärrän, ettet ymmärrä kun et ole yksinhuoltajuutta kokenut. Voit vain arvuutella, jotta onkohan se yksi aikuinen vähemmän perheessä helpompaa vai vaativampaa.
Eri
Siis tämä avuttomuus. Esim on pakko päästä äidille tai anopille vaikkei heille sovi. Hotellivuorokausi ei niin kallis ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Ei ketään kiinnosta ja ymmärrän täysin. Yksin saa selvitä, ihan perheen sisällä. Nainen uhriutuu minkä kerkeää vielä että vähissä pn vaihtoehdot. Pakko painaa kunnes lapset on riittävän vanhoja et pärjää. Onneks ne on ihania, mut eihän tässä oo mitään omaa elämää n. 20 vuoteen. Mut semmosta se.
Ei ole omaa elämää? Jos on valinnut elää perhe-elämää, niin se on nimenomaan sitä omaa elämää.
Jos haluaa elää vaan itselleen, niin sitten ei luonnollisesti varsinkaan lapsia pidä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Se pienesti arjessa auttaminen ei auta yhtään mitään uupuneella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas , itse oli 90 luvulla yksinhuoltaja eikä ollut tukiverkkoja. Ihan sitä kuule itse lapsista huolehdi 24/7 enkä edes olettanut saavani apua. Joten en kyllä ymmärrä mikä on ongelma jos perheessä on kaksi vanhempaa? Mitä ihme lomailua kaipaatte, toinen ulos lasten kanssa ja toinen lepää sen ajan. Ihme valitusta, niin itse kuitenkin olette ne lapset tehneet/ halunneet
En ymmärrä, mikä tarve on pistää pahemmaksi tyyliin "toista se on mulla".
Meilläkään ei aikoinaan ollut juurikaan tukiverkkoja. Vanhat vanhemmat molemmilla ja puolison äiti asui toisessa maassakin. Mutta vaihdettiin jonkin verran lastenhoitoa kaveriperheen kanssa.
Nyt kun ollaan itse isovanhempia, autetaan mielellämme lastenlasten hoidossa ihan viikkokin kerrallaan, vaikka nyt 13 vuoden isovanhemmuuden jälkeen, oma jaksaminen ei ihan täydellä tasolla olekaan. Mutta muistan hyvin, millaista oli, kun ei ollut mummolaa tms, johon viedä lapsia.
Ymmärrän, ettet ymmärrä kun et ole yksinhuoltajuutta kokenut. Voit vain arvuutella, jotta onkohan se yksi aikuinen vähemmän perheessä helpompaa vai vaativampaa.
Eri
Voisi harkita sitäkin kun päättää yksinäisen lapsen hankkia. Pitääkö isä vuoronsa ja ottaako vastuuta lapsesta? Jos isätönkin, onko niitä turvaverkkoja olemassa, minne lapsi jos sairastun tai kuka tulisi kotiin? Kysyä ensin vanhemmilta, suvulta autatteko tämän tanskalaisen siemenen tai lähibaarista saadun kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Se pienesti arjessa auttaminen ei auta yhtään mitään uupuneella.
Todellakin auttaa, koska se just ennaltaehkäisee sitä vakavampaa uupumusta, joka kehittyy, kun apua ei koskaan saa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat on hoitaneet lapsensa, ovat yleensä eläkkeellä ja montakymmentä vuotta vanhempia kuin lapsensa. Heidän pitäisi sitten jaksaa hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat ei jaksa. Isovanhemmat ovat odottaneet, että eläkkeellä saa vihdoin tehdä mitä itse haluaa ja se heille suotakoon.
Niin, on tullut selväksi että se "mitä itse halutaan" ei sisällä omien lastenlasten tuntemista
Ja valitetaan kun kukaan ei käy katsomassa.
Ja aiheesta. Jos ei käy vanhempiaan katsomassa siksi että he eivät hoida sun lapsia, vika ei kyllä ole isovanhemmissa.
Miksi oletat että uupunut lapsiperhe jaksaa käydä vielä viihdyttämässä sinua? Joka ilmoitat ettet aio auttaakaan mitenkään jos he raahautuvat luoksesi? Hah...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
EN PÄÄSSYT. EI KÄYNYT.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
MILLÄ LAILLA LÄÄKÄRI AUTTAA TILANTEESSA, JOSSA LAPSEN SAIRAUS VALVOTTAA JA KUORMITTAA? EI YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Meillä oli onneksi lapsilla sairauskuluvakuutukset, että ei tarvinnut jatkuvasti sairaalassa lattialla valvoa, mutta kotona joutui silti.
Isovanhemmat ovat itse aikanaan uupuneet vanhempina. On kahdenlaisia ihmisiä: toiset katkeroituvat ja kostavat uupumisen omille lapsilleen. Toiset ymmärtävät että lapsiperheessä voi uupua ja haluavat nimenomaan auttaa omia lapsiaan ettei heille käy sama.
Te, joiden isovanhemmat eivät auta: älkää missään nimessä ottako isovanhemmista minkäänlaista lisätaakkaa elämäänne tai teistä tulee yhtä katkeria kuin heistäkin.
Muista elävästi kun vauvani oli pieni. Univelka oli musertava. En jaksanut ottaa vieraita, ainoastaan omat vanhempani. Helpottuneena odotin että he tulevat ja saan nukkua edes hetken, vihdoinkin.
Ilmoittivat etteivät ole tulleet vauvaa hoitamaan, ovat omansa jo hoitaneet ja nyt on ihana nauttia vain hauskasta puolesta. Tulivat kahvittelemaan, tuomisia ei ollut. Eivät vieneet edes asioitaan tiskialtaaseen. Katsoivat kun oma tyttönsä pidättelee kyyneleitä ja sanoo että haluaisi vain hetken nukkua.
Sellaiset isovanhemmat.
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
EN PÄÄSSYT. EI KÄYNYT.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
MILLÄ LAILLA LÄÄKÄRI AUTTAA TILANTEESSA, JOSSA LAPSEN SAIRAUS VALVOTTAA JA KUORMITTAA? EI YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Meillä oli onneksi lapsilla sairauskuluvakuutukset, että ei tarvinnut jatkuvasti sairaalassa lattialla valvoa, mutta kotona joutui silti.
Meillä? Jos on kaksi aikuista niin vuorotelkaa.
Jos aikuinen ei prinsessahäiden ja raskausöyhötyksensä jälkeen jaksa lapsiaan niin voi voi. Ei voi vanhempiaan tai appiksiaan vaatia hoitamaan omaa aikuisen elämäänsä.