Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (950)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Se pienesti arjessa auttaminen ei auta yhtään mitään uupuneella.
Tuollaisen kiittämättömän asenteen omaavia on nykyään valitettavan paljon. Mikään ei teille riitä, vaan ilmeisesti jonkun muun pitäisi kokonaan hoitaa ne teidän pennut jotta te saatte rauhassa ladata akkuja ja rentoutua.
Ei tosiaankaan tarvitse ihmetellä, jos lähipiiriltä menee motivaatio tuollaisten auttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista elävästi kun vauvani oli pieni. Univelka oli musertava. En jaksanut ottaa vieraita, ainoastaan omat vanhempani. Helpottuneena odotin että he tulevat ja saan nukkua edes hetken, vihdoinkin.
Ilmoittivat etteivät ole tulleet vauvaa hoitamaan, ovat omansa jo hoitaneet ja nyt on ihana nauttia vain hauskasta puolesta. Tulivat kahvittelemaan, tuomisia ei ollut. Eivät vieneet edes asioitaan tiskialtaaseen. Katsoivat kun oma tyttönsä pidättelee kyyneleitä ja sanoo että haluaisi vain hetken nukkua.
Sellaiset isovanhemmat.
Missä mies?
Samassa tilanteessa, Einstein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
EN PÄÄSSYT. EI KÄYNYT.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
MILLÄ LAILLA LÄÄKÄRI AUTTAA TILANTEESSA, JOSSA LAPSEN SAIRAUS VALVOTTAA JA KUORMITTAA? EI YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Meillä oli onneksi lapsilla sairauskuluvakuutukset, että ei tarvinnut jatkuvasti sairaalassa lattialla valvoa, mutta kotona joutui silti.
Meillä? Jos on kaksi aikuista niin vuorotelkaa.
Meillä? Jos on kaksi aikuista niin vuorotelkaa.
No mitä sinä luulet vanhempien tekevän? Kun lapsi on pitkään vakavasti sairas, molemmat kuormittuu. Ja mehän olisimme vuorotelleet silloinkin, kun minä pyysin päästä nukkumaan univelkaa anopille. Mies olisi ollut lasten kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Mulla on ollut kolme vauvaa. Yhtään isovanhempaa en ole tarvinnut oman vauvani hoitamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Mulla on ollut kolme vauvaa. Yhtään isovanhempaa en ole tarvinnut oman vauvani hoitamiseen.
Ja huomaa että sinusta ei ole tullut mitenkään mukavaa ihmistä, kun olet joutunut yksin pärjäilemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa voi muutenkin kuin hoitamalla lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Ehkä teillä jo tilanne ohi, mutta tiedoksi jos jollain on samanlainen tilanne. Tuossa lapsi on todellakin vakavasti sairas, kuten kirjoittikin. Se asia pitää ensin hoitaa. Lapsi ei saa hengitettyä! Miettikää miltä se tuntuu. Yks ajattelee vaan missä pääsisi rauhassa nukkumaan. Jos 2h välein pitää lääkitä, niin että yöunet menee kroonisesti, on lääkitys pielessä. Lapsi kärsii myös unen puutteesta tuossa ja kasvu ja kehitys vaarantuu, kun sairautta ei ole hoidettu. Peruslääkitys kuntoon, niin ei tarvitse tarvittavia avaavia olla yöllä 2h välein antamassa. Välillä niitä jaksoja voi tulla, mutta ei noin, että perheen unet menee! Isovanhempana olisin tehnyt lasun. Ihan oikeasti. Todella huolestuttavaa hoitoa. Ja mitään vakuutuksia ei ole pakko olla. Yksityiselle pääsee ilmankin. Meillä oli sama sairaus lapsella ja kahden osasto jakson jälkeen lääkitys säädettiin niin, että sairautta ei juuri edes huomannut normaalissa arjessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Tarkennetaanpas vielä, että tuo vaikutus tulee siitä, että lapsen vanhempi kostaa isovanhemmalle, jos tämä hänen mielestään ei ole "hoitanut" tarpeeksi vauva-aikana.
Ja vauvan hoitohan kuuluu vanhemmille, noin pääasiassa.
Luin juuri kirjan, jossa sanotaan, että ensimmäisen vuotensa aikana lapsi pystyy kiintymään/kiinnittymään max 2-3 ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
EN PÄÄSSYT. EI KÄYNYT.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
MILLÄ LAILLA LÄÄKÄRI AUTTAA TILANTEESSA, JOSSA LAPSEN SAIRAUS VALVOTTAA JA KUORMITTAA? EI YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Meillä oli onneksi lapsilla sairauskuluvakuutukset, että ei tarvinnut jatkuvasti sairaalassa lattialla valvoa, mutta kotona joutui silti.
Meillä? Jos on kaksi aikuista niin vuorotelkaa.
Meillä? Jos on kaksi aikuista niin vuorotelkaa.
No mitä sinä luulet vanhempien tekevän? Kun lapsi on pitkään vakavasti sairas, molemmat kuormittuu. Ja mehän olisimme vuorotelleet silloinkin, kun minä pyysin päästä nukkumaan univelkaa anopille. Mies olisi ollut lasten kanssa kotona.
Olisit mennyt hotelliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Se pienesti arjessa auttaminen ei auta yhtään mitään uupuneella.
Todellakin auttaa, koska se just ennaltaehkäisee sitä vakavampaa uupumusta, joka kehittyy, kun apua ei koskaan saa mihinkään.
Ennaltaehkäisy on eri asia, silloin vielä ole uupunut. Eikä se lasten hoitaminen ennaltakaan uupumusta estä. Laastaria se on silloinkin ja vain tyydyttämässä aikuisen lapsen huomion ja hoivan tarvetta.
Verkostojen vähyys on tietysti ikävää, mutta oman uupumuksen/masennuksen/ahdistuksen/vitutuksen syyksi sitä ei voi laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Tarkennetaanpas vielä, että tuo vaikutus tulee siitä, että lapsen vanhempi kostaa isovanhemmalle, jos tämä hänen mielestään ei ole "hoitanut" tarpeeksi vauva-aikana.
Ja vauvan hoitohan kuuluu vanhemmille, noin pääasiassa.
Luin juuri kirjan, jossa sanotaan, että ensimmäisen vuotensa aikana lapsi pystyy kiintymään/kiinnittymään max 2-3 ihmiseen.
Ei se ole mikään kosto. Vaan isovanhempi rekisteröityy ihmiseksi, joka ei ajattele olevansa mitenkään lähisukua vaan on vieras siinä missä muutkin aikuiset sukulaiset. Suomalaisessa kulttuurissa siis etäinen ihminen, jota nähdään juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se unenpuute pitää vaan kestää. Pitää nukkua silloin, kun se on mahdollista. Ei se kovin pitkään kestä kuitenkaan, jollei sitten ole tosi monta lasta. Resilienssiä, resilienssiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Ehkä teillä jo tilanne ohi, mutta tiedoksi jos jollain on samanlainen tilanne. Tuossa lapsi on todellakin vakavasti sairas, kuten kirjoittikin. Se asia pitää ensin hoitaa. Lapsi ei saa hengitettyä! Miettikää miltä se tuntuu. Yks ajattelee vaan missä pääsisi rauhassa nukkumaan. Jos 2h välein pitää lääkitä, niin että yöunet menee kroonisesti, on lääkitys pielessä. Lapsi kärsii myös unen puutteesta tuossa ja kasvu ja kehitys vaarantuu, kun sairautta ei ole hoidettu. Peruslääkitys kuntoon, niin ei tarvitse tarvittavia avaavia olla yöllä 2h välein antamassa. Välillä niitä jaksoja voi tulla, mutta ei noin, että perheen unet menee! Isovanhempana olisin tehnyt lasun. Ihan oikeasti. Todella huolestuttavaa hoitoa. Ja mitään vakuutuksia ei ole pakko olla. Yksityiselle pääsee ilmankin. Meillä oli sama sairaus lapsella ja kahden osasto jakson jälkeen lääkitys säädettiin niin, että sairautta ei juuri edes huomannut normaalissa arjessa.
Ehkä teillä jo tilanne ohi, mutta tiedoksi jos jollain on samanlainen tilanne. Tuossa lapsi on todellakin vakavasti sairas, kuten kirjoittikin. Se asia pitää ensin hoitaa. Lapsi ei saa hengitettyä! Miettikää miltä se tuntuu. Yks ajattelee vaan missä pääsisi rauhassa nukkumaan. Jos 2h välein pitää lääkitä, niin että yöunet menee kroonisesti, on lääkitys pielessä. Lapsi kärsii myös unen puutteesta tuossa ja kasvu ja kehitys vaarantuu, kun sairautta ei ole hoidettu. Peruslääkitys kuntoon, niin ei tarvitse tarvittavia avaavia olla yöllä 2h välein antamassa. Välillä niitä jaksoja voi tulla, mutta ei noin, että perheen unet menee! Isovanhempana olisin tehnyt lasun. Ihan oikeasti. Todella huolestuttavaa hoitoa. Ja mitään vakuutuksia ei ole pakko olla. Yksityiselle pääsee ilmankin. Meillä oli sama sairaus lapsella ja kahden osasto jakson jälkeen lääkitys säädettiin niin, että sairautta ei juuri edes huomannut normaalissa arjessa.
Kirjoitatpa todella harvinaisen törkeästi.
Siksihän ne vanhemmat juurikin väsyy, kun ne päivystää sitä lapsen hengitystä, koska se tilanne on lapselle rankkaa.
Sitten kun se tilanne tasaantuu, on jäätävä univelka niillä vanhemmilla ja siinä vaiheessa sitä univelkaa pitäisi saada nukkua pois vuorotellen. Kotona se ei onnistu, jos on niitä lapsia siellä.
Astmakohtauksen kanssa ei auta mikään peruslääkityksen säätö, jos ne röörit on pienet ja menee tukkoon.
Me olimme Astmaliiton suositteleman maan parhaan astmalääkärin potilaita, eikä hnäkään kyennyt niitä kohtauksia estämään.
Aika paransi, koska mitä suuremmaksi lapsi kasvoi, sitä isommat röörit hänellä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se unenpuute pitää vaan kestää. Pitää nukkua silloin, kun se on mahdollista. Ei se kovin pitkään kestä kuitenkaan, jollei sitten ole tosi monta lasta. Resilienssiä, resilienssiä
Kahden lapsen kanssa meni kuutisen vuotta, koska sillä nuorimmalla oli sairaus.
Resilienssi ei riitä loputtomiin, vaan siinä menee kroppa ylivireystilaan.
Meillä isovanhemmat asuivat satojen kilometrien päässä, tavattiin muutamia kertoja vuodessa. Toiset jo niin vanhoja, ettei heiltä voinut odottaa lastenhoitoapua. Muuten kyllä tavattiin. Ostimme lastenhoitopalveluja, ja oikein hyviä hoitajia olikin. Lapset jäivät mielellään illaksi, viikonlopuksi jopa viikoksikin hoitajien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että se, ettei edes vauvan kanssa saa apua, vaikuttaa koko lapsen ja isovanhemman suhteeseen. Jota ei välttämättä käytännössä tule.
Mulla on ollut kolme vauvaa. Yhtään isovanhempaa en ole tarvinnut oman vauvani hoitamiseen.
Ja huomaa että sinusta ei ole tullut mitenkään mukavaa ihmistä, kun olet joutunut yksin pärjäilemään
Oli lApsila isä ja mulla siis puoliso. Miksi me kaksi aikuista emme olisi pärjänneet??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupunut vanhempi kuuluu lääkärille ja ehkä lasu-sossulle. Mutä se auttaa viikoksi mennä uhriutumaan vanhemmilleen/appivanhemmilleen?
Juu, kuormitetaan vain kuoliaaksi ennemmin kuin autetaan pienesti arjessa.
Se pienesti arjessa auttaminen ei auta yhtään mitään uupuneella.
Todellakin auttaa, koska se just ennaltaehkäisee sitä vakavampaa uupumusta, joka kehittyy, kun apua ei koskaan saa mihinkään.
Ennaltaehkäisy on eri asia, silloin vielä ole uupunut. Eikä se lasten hoitaminen ennaltakaan uupumusta estä. Laastaria se on silloinkin ja vain tyydyttämässä aikuisen lapsen huomion ja hoivan tarvetta.
Verkostojen vähyys on tietysti ikävää, mutta oman uupumuksen/masennuksen/ahdistuksen/vitutuksen syyksi sitä ei voi laittaa.
Amen! Terve aikuinen perus elämänhallinnalla hoitaa jälkikasvunsa uupumatta ihan yksin.Se tukiverkosto on plussaa sen päälle. Todella outoa normalisoida uusavuttomuutta ja aikuisten kiukuttelua.
Miten tyhmiä ihmiset voivat olla?
"HAA en saa apua omien lasteni kanssa aikanaan! Nyt mummono/pappana biletän ja matkustan, en hoida KETÄÄN!!! Pikkulasten vanhempien kuuluukin olla uupuneita hehehehehhehe"
"Yhyy yhyy lapsenlapset tulkaa käymään, miten olette voineet unohtaa vanhan mummonne/pappanne yhyy yhyy"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit mennyt hotelliin.
- Eli todellakaan ei voi lähisukulaisen luo mennä nukkumaan, kun on unenpuutteessa sen lähisukulaisen lapsenlapsen vakavan sairauden takia?
Missä se itsenäisyys aikuisilla?
- Millä lailla tuossa on epäitsenäinen?
Univaikeudet on läärien hommia.
- Mitä se lääkäri voisi tuossa tehdä? Kun astmalapsen hengitystä pitää seurata ja lääkitys hoitaa kahden tunnin välein? Menenkö sen lääkärin vastaanotolle nukkumaan?
Terve ihminen nukkuu kun väsyttää jos ei ole vastuussa silloin.
- Unenpuutteinen ei ole terve, kun se on uupunut unenpuutteesta. Ja vanhempi harvemmin saa nukkua oman väsymystilansa mukaan muutenkaan.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
Varmaan voi taakaksi käyneen lapsen antaa pois. Vie paikalliseen sossuun ja jättää sinne tädin huoneeseen.
Olisithan päässyt nukkumaankin anopille, kai se isä tai joku huolehti lapsesta.
EN PÄÄSSYT. EI KÄYNYT.
Uupumukseen pitää hakea apua lääkäriltä.
MILLÄ LAILLA LÄÄKÄRI AUTTAA TILANTEESSA, JOSSA LAPSEN SAIRAUS VALVOTTAA JA KUORMITTAA? EI YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Meillä oli onneksi lapsilla sairauskuluvakuutukset, että ei tarvinnut jatkuvasti sairaalassa lattialla valvoa, mutta kotona joutui silti.
Hotellit on keksitty. Miksi just pahalle anopille ois pitänyt päästä?
Missä mies?