Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (931)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI joku mummo ostaa ruokaa luottokortilla?
katso viime vuonna naisille maksetut eläkkeet brutto, miinus verot
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakkeensaajien-tulotaso/kes…
Niin. Miksi joku mummo ostaa luottokortilla?
Ja jokainenhan kerää oman eläkkeensä eli katso peiliin, jos se eläkkeesi on pieni.Mitä sä kuvittelet saavasi eläkettä, jos hyväpalkkainen työura esim. lääkäri, juristi jne. aloitetaan 35-40v ja jäädään eläkkeelle 65v. Esim. yli 3000 €/kk eläkkeitä on vain mutama prosentti ja ovat usein pörssiyhtiön toimitusjoh. jolla ylim. eläke-etu. ja täydet työvuodet eli 45-50v.
Kommentisi kertoo enemmän egostasi kuin tietämyksestä
Miksi joku lääkäri tai lakimies aloittaisi uransa vasta 35-40-vuotiaana? He aloittavat sen kyllä tyypillisesti viimeistään 25-vuotiaana, jo ennen sitäkin kandit pääsee jo vuokralääkäreiksi ja lakimiehet harjoittelemaan.
Minulla on yli 3000 euron eläke ja ihan olen humanisti koulutukseltani.
Sinä olet vain tyhmä. Tämä jäpätys kertoo sen täydellisesti.
Esim. lääkärin koulutus kestää 6-8v. Ja vain harva pääsee lääksikseen 20v.
Jos sun eläke on 3000€, niin oikeassa elämässä terv.keskuksen juuri valmistuneen lääkärin kuukasipalkka on 3200-3700€/kk. joka oikeuttaa n. 1700 €/ kuukausieläkkeeseen.
Oikeassa elämässä yksikään lääkäri ei mene tuolla palkalla töihin, eikä ainakaan jatka kovin kauan. Oikeassa elämässä ihan sähkömiehelläkin on yli kolmen tonnin eläke.
Oikeassa elämässä on ihan oma vika jossei eläkemaksuja ole maksanut eikä siten eläkettä kovin paljon saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lapsettomat ystävät ei ikinä auta"
No ei lapsettomana ole tullut mieleen ottaa kaverin lapsia itselleni että se saisi kivan lapsettoman päivän. Kaikki omat päiväni ovat kivan lapsettomia.
Kuitenkin ole halunnut ryhtyä kummiksi?
Olen eri. Suostuin kummiksi kun pyydettiin. Kummilapsi asui yli 600 km päässä, joten häntä tavattiin kerran vuodessa kys. perheen mökillä. Hyvä kysymys on kai, miksi kummeiksi ei pyydetty lähellä asuvia ystäviä tai sukulaisia.
Nykyajan lapsiperheitä uuvuttaa lähes kaikki. Nyt sitten uuvuttaa jo lomakin. Erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Aika vanhoja ylioppilaita nykyään Suomessa, ottaen huomioon että lääkikseenkin on pitkään päässyt yli puolet suoraan todistuksella.
- 19 vee on kyllä juurikin se normaali ylioppilaaksipääsyikä.
- Lääkikseen pyrkivät käyttävät nykyään suurin osa lukioon neljä vuotta, koska siten he optimoivat sen yo-todistuksensa numerot.
Niin? Eli eivät ole kolmekymppisiä kuten tuo sekoilija väitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se on nykyään. Omat vanhempani lykkäsivät mut kesäisinkin useammaksi viikoksi mummolle hoidettavaksi. Nyt on turha odottaa vastaavaa heiltä, käyvät harvakseltaan moikkaamassa silloin kun sattuu huvittamaan. Eivät muista myöskään rahallisesti - omat isovanhempani säästivät mulle aikanaan useamman tuhannen euroa tilille ja muistivat myös käteisellä. Omat vanhemmat ovat totaalisen välinpitämättömiä minua ja lastani kohtaan.
Ai "lykkäsivät"?
Onneksi olen syntynyt sinä onnellisena aikana, jolloin kaikilla oli mummola tai onnekkaimmilla kaksi. Sua varmaan järisyttää kuulla, että isovanhemmat olivat ja todellakin halusivat olla perheenjäseniä ja kaipasivat meitä ainoan tyttärensä lapsia luokseen.
Siitä kehittyi rakastava ja sanomattoman tärkeä ihmissuhde, joka kantaa läpi koko elämän.
Kyllä, mun vanhemmat nimenomaan lykkäsivät mut pois silmistään mummulaan. Sua varmaan järisyttää kuulla että mulla oli siellä mummulassa oikein mukavaa ja siitä syystä mua harmittaa kun omat vanhempani eivät ole millään lailla kiinnostuneita tarjoamaan samoja kokemuksia mun lapselleni. Ei tule mukavia mummulamuistoja hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ovat siis pieniä. Tiedän, ettei tämä lohduta juuri tänään, mutta hetken päästä ne on isoja. Omatoimisia, touhuavat kavereiden kanssa ja menevät ja tulevat. Sitten tulee se vaihe, kun uskaltaa päästää jo keskenään uimaankin. Ja lopulta ollaan siinä pisteessä, että eivät suostu kanssasi rannalle, koska olet niin nolo...
Omani ovat 20 ja 17. Vanhempi on nyt muuttamassa pois. Vuosia on jo miehen kanssa oltu kahdestaan tässä sohvalla illat ja kahdestaan käyty kaupassa, ulkoilemassa jne. Nyt lähdetään kahdestaan matkallekin, koska vanhemmalla on töitä ja nuorempi ei halunnut tällä kertaa lähteä mukaan. Eipä paljon huoli paina jättää tuon ikäisiä kotiin keskenään ja eipä tarvi miettiä koiranhoitoa. Joskus kaipailen kaiholla aikaa, kun olivat pieniä, tulivat syliin, innostuivat pienistä asioista ja tulivat viereen nukkumaan. Aika kultaa muistot... olihan se raskasta, mutta ehkä se sanonta: "elämän paras aika on se, kun lapset on pieniä" alkaa realisoitua. Se oli rankkaa, mutta se oli tiukkaa elämää, jossa jokainen hetki tiesi olevansa tarpeellinen ja rakastettu omana itsenään.
Koita kestää, pian se helpottaa. Joskus luin, että ikävuosina 0-6 tehdään 10-kertainen työ vs. 7-13. Se on totta. Riittäneekö tuo edes? Lisäksi on tutkittu, että pienten lasten vanhemmat ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta 7v. mennessä tilanne tasottuu ja sen jälkeen lapsellisten elämä on aina vaan onnellisempaa ja erityisesti vanhana todella paljon onnellisempaa kuin lapsettomien. Eli lapset on sijoitus pitkäaikaiseen ja tulevaan onneen.
Lapset eivät kyllä millään tavalla takaa onnea vanhuudessa, ei edes että huolehditaan vanhana. Nähty niin usein.
Ap, omituisia veloja teidän tuttavapiirissä. Ei veluus tarkoita että vihaisi lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen voi hankkia ystäviä ja suurimmalla osalla on sukulaisia. Tukiverkkoja on mahdollista luoda ihan itse. Kummastuttaa että miksi valtion pitäisi aina olla auttamassa kädettömiä vanhempia. Entiseen aikaan äiti hoiti yksin kymmenen lasta ilman ongelmaa. Nykyajan vanhemmuus on täysin hakoteillä kun somevanhemmat uikuttuvat apua kun eivät pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI joku mummo ostaa ruokaa luottokortilla?
katso viime vuonna naisille maksetut eläkkeet brutto, miinus verot
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakkeensaajien-tulotaso/kes…
Niin. Miksi joku mummo ostaa luottokortilla?
Ja jokainenhan kerää oman eläkkeensä eli katso peiliin, jos se eläkkeesi on pieni.Mitä sä kuvittelet saavasi eläkettä, jos hyväpalkkainen työura esim. lääkäri, juristi jne. aloitetaan 35-40v ja jäädään eläkkeelle 65v. Esim. yli 3000 €/kk eläkkeitä on vain mutama prosentti ja ovat usein pörssiyhtiön toimitusjoh. jolla ylim. eläke-etu. ja täydet työvuodet eli 45-50v.
Kommentisi kertoo enemmän egostasi kuin tietämyksestä
Miksi joku lääkäri tai lakimies aloittaisi uransa vasta 35-40-vuotiaana? He aloittavat sen kyllä tyypillisesti viimeistään 25-vuotiaana, jo ennen sitäkin kandit pääsee jo vuokralääkäreiksi ja lakimiehet harjoittelemaan.
Minulla on yli 3000 euron eläke ja ihan olen humanisti koulutukseltani.
Sinä olet vain tyhmä. Tämä jäpätys kertoo sen täydellisesti.
Tytär aloitti vuosi sitten lääketieteen opinnot 19 v. Hän oli nuorin, suurin osa lähelle 30 v ja yksi 40-vuotias ryhmässään.
Aika vanhoja ylioppilaita nykyään Suomessa, ottaen huomioon että lääkikseenkin on pitkään päässyt yli puolet suoraan todistuksella. Taisi aloittaa tyttäresi ihan siellä lähihoitajakoulussa vaan
Miksi kiistät tosiasian? Meni suoraan todistuksella ja nuorin. Tietysti oli päälke kakskymppisiä mutta näitä iäkkäämpiä iso määrä. Joku tutustumisryhmä heillä oli.
Sinä olet kai se maisteri peräti?
Sinähän se vääristelet tosiasioita. Yli puolet lääkikseen pääsee todistuksella eli ovat tuoreita ylioppilaita eli parikymppisiä. Eivät kolmekymppisiä, kuten väität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ovat siis pieniä. Tiedän, ettei tämä lohduta juuri tänään, mutta hetken päästä ne on isoja. Omatoimisia, touhuavat kavereiden kanssa ja menevät ja tulevat. Sitten tulee se vaihe, kun uskaltaa päästää jo keskenään uimaankin. Ja lopulta ollaan siinä pisteessä, että eivät suostu kanssasi rannalle, koska olet niin nolo...
Omani ovat 20 ja 17. Vanhempi on nyt muuttamassa pois. Vuosia on jo miehen kanssa oltu kahdestaan tässä sohvalla illat ja kahdestaan käyty kaupassa, ulkoilemassa jne. Nyt lähdetään kahdestaan matkallekin, koska vanhemmalla on töitä ja nuorempi ei halunnut tällä kertaa lähteä mukaan. Eipä paljon huoli paina jättää tuon ikäisiä kotiin keskenään ja eipä tarvi miettiä koiranhoitoa. Joskus kaipailen kaiholla aikaa, kun olivat pieniä, tulivat syliin, innostuivat pienistä asioista ja tulivat viereen nukkumaan. Aika kultaa muistot... olihan se raskasta, mutta ehkä se sanonta: "elämän paras aika on se, kun lapset on pieniä" alkaa realisoitua. Se oli rankkaa, mutta se oli tiukkaa elämää, jossa jokainen hetki tiesi olevansa tarpeellinen ja rakastettu omana itsenään.
Koita kestää, pian se helpottaa. Joskus luin, että ikävuosina 0-6 tehdään 10-kertainen työ vs. 7-13. Se on totta. Riittäneekö tuo edes? Lisäksi on tutkittu, että pienten lasten vanhemmat ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta 7v. mennessä tilanne tasottuu ja sen jälkeen lapsellisten elämä on aina vaan onnellisempaa ja erityisesti vanhana todella paljon onnellisempaa kuin lapsettomien. Eli lapset on sijoitus pitkäaikaiseen ja tulevaan onneen.
Lapset eivät kyllä millään tavalla takaa onnea vanhuudessa, ei edes että huolehditaan vanhana. Nähty niin usein.
Ei takaa, mutta on sentäön mahdollisuus. Lapsettomuus sen sijaan takaa yksinäisyyden. Nähty niin usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me tehtiin nelikymppisinä 3 lasta, tietoisina siitä, ettei tukiverkkoja ole. Tässä iässä on onnekasta se, ettei enää tarvitse unta yhtä paljon kuin nuorempana. Lisäksi asuntolaina (asumme Helsingissä)on maksettu ja perinnöt jo osittain saatu, joten mitään taloudellisia huolia ei ole.
Unta tarvitse yhtä paljon, kuin nuorempana? Mulla ja varmasti useammalla juuri toisinpäin. Nuorena jaksoi valvoa vaikka koko yön. Joskus samoilla silmillä aamulla töihin. Mitä vanhempi sitä on, sitä vaikeampi kestää vähällä unella. Olen todella iloinen, että molemmat lapset ovat jo aikuisia. 50 v huono yöuni kostautuu heti.
Minä tarvitsin pari-kolmekymppisenä unta yli 8h/ vrk. Nyt pärjään tarvittaessa monta vuorokautta peräkkäin viiden tunnin yöunilla. Varmaan johtuu siitä, etten ole rasittanut itseäni liikaa nuorempana, vaan esimerkiksi vaihtanut heti työpaikkaa, jos olen kokenut ilmapiirin ahdistavaksi tai liian kuormittavaksi.
Ollaan myös aina eletty terveellisesti ja oman näköistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi hankkia ystäviä ja suurimmalla osalla on sukulaisia. Tukiverkkoja on mahdollista luoda ihan itse. Kummastuttaa että miksi valtion pitäisi aina olla auttamassa kädettömiä vanhempia. Entiseen aikaan äiti hoiti yksin kymmenen lasta ilman ongelmaa. Nykyajan vanhemmuus on täysin hakoteillä kun somevanhemmat uikuttuvat apua kun eivät pärjää.
Ei he hoitaneet, vaan pitivät hengissä juuri ja juuri. Lapset kasvoivat itsekseen tai korkeintaan isommat sisarukset vahtivat
Vanhemmuuden vaatimukset ovat muuttuneet noista ajoista.
En ole kyllä kenenkään lukenut täällä valtiota apuun vaatineen.
Mun on vaikea ymmärtää miksi vuorottelu puolison kanssa ei riitä. Ymmärrän uupumuksen jos puoliso on ns deadbeat eikä hoida lapsia yksin lainkaan, mutta jos hoitaa niin ainakin meillä kun olemme vuoropäivinä vieneet lapset ulos / jonnekin niin kun joka toinen päivä saa rauhassa lukea, urheilla tai tehdä mitä ikinä haluaa niin lepoa ja rauhaa tuntuu saavan vaikka kuinka. (Reissuissa ollaan sitten koko perhe yhdessä aamusta iltaan.).
Muistan kyllä että kun oli alle 5v lapsia niin töihin paluu oli jossain määrin rentouttavaa, mutta ei ne lomat nyt noin raskailta tuntuneet kuin aloittajalla. Ja joka tapauksessa kyse on vain muutamasta vuodesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan lapsiperheitä uuvuttaa lähes kaikki. Nyt sitten uuvuttaa jo lomakin. Erikoista.
Nähdään somesta millainen loman pitäisi olla ja sitten ei itsellä toteudu, niin onhan se uuvuttavaa. Mielestäni kesät oli mukavaa aikaa, vaikka vietin lomat yksin lasten kanssa. Mies oli yrittäjä ja varsinkin kesällä oli paljon töitä. Käytiin leikkipuistossa syömässä. Rannoilla, maauimaloissa ja pyöräretkillä. Tietty se oli lasten ehdoilla menemistä. Äkkiä kasvavat ja taas on aikaa itselle. Nyt ovat aikuisia ja välit heihin ovat erityisen hyvät.
Jos ap:lla olisi tukiverkkona esim mummo ja pappa, aloittasi hän näin: "On aivan hirveää, kun isovanhemmat sekaantuu meidän elämään ja pyrkii lapsen hoidossa neuvomaan ja muutenkin meidän elämään"...
Nykyajan nuoriso on heikkoa ainesta vaikka yhteiskunta antaa koulutuksen, bussilipun, rahaa opiskeluun, ilmaisten terveydenhoidon yms. Sen siitä saa kun kaiken saa liian helposti. Kannattaisiko valittajien käydä vaikka sotatoimialueilla ja katsoa mikä tilanne on siellä.
Olemme luoneet tukipummieliittiyhteiskunnnan missä sosiaalitukien varassa elävät saatanat eivät ole valmiita ottamaan vastuuta yhtään mistään. Olisiko aika lopettaa kaikki tuet ja katsoa miten heikko aines pärjää kun on pakko.
Luusereita on tämä maa täynnä ja veronmaksajana vtuttaa elättää itsekeskeisiä ja omahyväisiä paskiaisia jotka eivät ota vastuuta mistään. Painukaa hiiteen Suomesta jos tämä maa ei teille kelpaa. Kukaan ei jää kaipaamaan teitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI joku mummo ostaa ruokaa luottokortilla?
katso viime vuonna naisille maksetut eläkkeet brutto, miinus verot
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakkeensaajien-tulotaso/kes…
Niin. Miksi joku mummo ostaa luottokortilla?
Ja jokainenhan kerää oman eläkkeensä eli katso peiliin, jos se eläkkeesi on pieni.Mitä sä kuvittelet saavasi eläkettä, jos hyväpalkkainen työura esim. lääkäri, juristi jne. aloitetaan 35-40v ja jäädään eläkkeelle 65v. Esim. yli 3000 €/kk eläkkeitä on vain mutama prosentti ja ovat usein pörssiyhtiön toimitusjoh. jolla ylim. eläke-etu. ja täydet työvuodet eli 45-50v.
Kommentisi kertoo enemmän egostasi kuin tietämyksestä
Miksi joku lääkäri tai lakimies aloittaisi uransa vasta 35-40-vuotiaana? He aloittavat sen kyllä tyypillisesti viimeistään 25-vuotiaana, jo ennen sitäkin kandit pääsee jo vuokralääkäreiksi ja lakimiehet harjoittelemaan.
Minulla on yli 3000 euron eläke ja ihan olen humanisti koulutukseltani.
Sinä olet vain tyhmä. Tämä jäpätys kertoo sen täydellisesti.
Tytär aloitti vuosi sitten lääketieteen opinnot 19 v. Hän oli nuorin, suurin osa lähelle 30 v ja yksi 40-vuotias ryhmässään.
Aika vanhoja ylioppilaita nykyään Suomessa, ottaen huomioon että lääkikseenkin on pitkään päässyt yli puolet suoraan todistuksella. Taisi aloittaa tyttäresi ihan siellä lähihoitajakoulussa vaan
Miksi kiistät tosiasian? Meni suoraan todistuksella ja nuorin. Tietysti oli päälke kakskymppisiä mutta näitä iäkkäämpiä iso määrä. Joku tutustumisryhmä heillä oli.
Sinä olet kai se maisteri peräti?
Sinähän se vääristelet tosiasioita. Yli puolet lääkikseen pääsee todistuksella eli ovat tuoreita ylioppilaita eli parikymppisiä. Eivät kolmekymppisiä, kuten väität.
Niin, yli puolet. Onko se mielestäsi kaikki?
etteikö siellä ole "myöhäisheränneitä?"
Niin tyypillistä vauvalla. Puolet on kaikki.
Nuoret uupuvat kun vanhemmat eivät ole koskaan vaatineet mitään ja kaikki on annettu valmiiksi. Sen siitä saa kun paijaa lapset pilalle. Työnteko tai muu tekeminen ei kiinnosta nuoria pätkän vertaa vaan pikemmin pelaaminen ja sossutukien nostaminen. Ovat kyllä pilalle hemmoteltuja elättejä.
Kaikenlaisia vttupää uikuttajia on tämä maa täynnä.
Oi kuule, olin minäkin. Vissiin max. puoli tuntia kesti pienten opetus. Muistan, kun leikittiin maa-meri-laivaa aina uimakoulun jälkeen ja näytti hassulta, kun kaikillla oli ihan siniset huulet.
Mökillä uin aina kaksi tuntia putkeen nousematta vedestä, mutta se oli yli 10-vuotiaana ja kun vesi oli reippaasti yli 20 astetta.
Mutta pakota sinä vain lapsesi olemaan vedessä tasan yhtä kauan kuin itse olet, vaikka lapsen hampaat kalisevat. Saa lastensuojelu kerrankin oikean aiheen puuttua.
Mene nyt jo sinne uimaan siitä inttämästä. Ole vähintään kolme tuntia.