Jatkuva koiranhoitoavun pyytäminen kyllästyttää
Tyttäreni otti hiljattain koiran, ja siitä lähtien sitten on oletettu meidän hänen vanhempiensa hoitavan koiraa vähän väliä. Kun asutaan aika lähellä. Pidämme koirasta, mutta emme tarkoituksella itse ole ottaneet koiraa, kun ei haluta sitoutua hoitoon, siivoamiseen yms. Nytkin kun sillä oli juoksu, niin ei ole kiva hoitaa. Miten sanoa asiasta niin, että kukaan ei suutu.
Ollaan kaikkiaan niin paljon autettu lastenlasten hoidossa yms, mutta tässä tuntuisi meidän raja menevän, ikää kun alkaa jo olla meillä.
Älkää ottako koiraa, jollette tiedä itse pystyvänne sen hoitamaan!
Kommentit (80)
Vanhempi toimii koiranlikkana, vaikka se nyt ei aina nappaisikaan. Lapsi auttaa pankki/tietokone/lääkäri- tms. asioissa vaikka ei aina nappaisikaan. Toki kaikki voivat kieltäytyä ja jokainen elää oman apunsa varassa elämänsä loppuun asti. Niin se menee. Uhriutuvaa valittamista parempi vaihtoehto on suoraan sanoa, että ei halua huolehtia koirasta tai kertoa reunaehdot asialle.
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni otti koiran puolisonsa kanssa.sanoin heti,etten sitten hoida sitä.en ole koiraihminen.tulevia lapsenlapsia aion kyllä hoitaa,tietenkin.
Tämä on parempi kuin uikuttaminen jälkeenpäin vauva-palstalla.
Sanot ettet ota koiraa hoitoon, sitä varten on koirahoitoloita olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lemmikkiin pitää sitoutua, jos sellaisen ottaa. Ei tee eläimelle hyvää, jos sitä viedään hoitopaikasta toiseen jatkuvasti. Pahimpia on ihmiset, jotka jättävät koiransa yksin kotiin koko päiväksi tai yöksi. Siellä se koira sitten ulisee ja uikuttaa yksinäisyyttään ja seinänaapurit valittavat menetetyistä yöunista.
Tiesitkö että koira oikeasti tarvitsee paljon unta ja nukkuu suuren osan päivästä yksinollessaan? Ellei ole käynyt niin ettei sitä ole koulutettu yksinoloon ja se kärsii eroahdistuksesta. Normaali, terve koira nukkuu.
Masentunut koira nukkuu.
Koirat, joilla on virikkeitä, eivät yön lisäksi kauhean paljoa nuku, vaan kulkevat tarkistamassa tiluksiaan. Tutustu joskus johonkin reippaaseen, vapaana kulkevaan maaseutukoiraan, niin tiedät miten terve koira käyttäytyy. Vaikka vaikeaahan henkisesti tervettä koiraa on nykyään enää nähdä, kun niitä vapaana kulkevia maatiaiskoiria ei taida enää paljoakaan olla olemassa. 1990-luvulla vielä oli.
Masentunut koira nukkuu...? Ok, nyt tuli ammattilaisen kommentti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen itsekästä työntää koira toisen ihmisen hoidettavaksi. Eikös ole olemassa jotain koirahotelleja jonne koiran voi viedä hoitoon?
Varmaan on koirahotelleja, mutta se maksaa. Äiti ja isä hoitaa ilmaiseksi
Koirahotelli/hoitola, hyväkin, on yleensä melko stressaava paikka koiralle. Minä itse vien hoitolaan koirani vain ihan äärimmäisessä hädässä kun muuta keinoa ei ole.
Eikö se ole koiralle stressaavaa, että se vaistoaa hoitajan ottavan sen vastahakoisesti kotiinsa?
Koira kannattaa opettaa pennusta pitäen tuttuun samaan koirahotelliin tai muuhun maksulliseen hoitopaikkaan. Se on sitten koirallekin mieluisampi paikka.
Itse en hoitaisi muiden rakkeja, en halua haisevia, kuolaavia, karvoja levittäviä elukoita kotiini. Koirat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä, samanlaisia ovat niiden omistajat tyhmää sakkia. Hoitakoon itse rakkinsa, kun kerran on otettu.
Nämä tuntuvat olevan itsekästä kansanosaa nämä rakin omistajat, sotkevat ympäristöä missä muut kulkevat ja hoidattavat elukkansa vielä muilla ihmisillä, törkeää sakkia.
Minulla oli samaan aikaan kaksi kissaa ja koira. Hoidin ne itse pääasiassa. Vanha äiti otti joskus työpäivän ajaksi koiran luokseen (minä vein ja hain koiran tietenkin) ja hänellä pieni piha. Molemmat iloisia ja minä tein pidemmän työpäivän. Yhden reissun tein muutamaksi päiväksi sukuloimaan, ystävä asui mun luona ne päivät ja hoiti koko joukkueen. Ystävä sai hyvät tuliaiset, ei huolinut rahaa. Arvokasta apua jos joku hyvin huolehtii. Olin ottanut lemmikit kuitenkin omaksi seurakseni ja iloksi, enkä halunnut reissata ja järjestellä poissaoloja.
Kohta se koira asuu sinun luona, jos et pistä kunnon rajoja tuohon touhuun. Useamman tällaisen tapauksen olen nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Ammu se piski. Haisevia elukoita
Sinä taidat olla joutilaampi poistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en hoitaisi muiden rakkeja, en halua haisevia, kuolaavia, karvoja levittäviä elukoita kotiini. Koirat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä, samanlaisia ovat niiden omistajat tyhmää sakkia. Hoitakoon itse rakkinsa, kun kerran on otettu.
Nämä tuntuvat olevan itsekästä kansanosaa nämä rakin omistajat, sotkevat ympäristöä missä muut kulkevat ja hoidattavat elukkansa vielä muilla ihmisillä, törkeää sakkia.
Tuohon angstiin kannattaisi hakea apua, ennenkuin vedät ranteet auki. Tai no, olisiko se nyt mikään vahinko...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vanhempana välillä, keskimäärin 2 kertaa vuodessa, hoidatan koiraani tyttärelläni. Aina ei vaan ole mahdollista ottaa mukaan reissuun.
Hyväksikäyttäjä olet. Vie rakkisi koiratarhaan tai jätä ne reissusi tekemättä. Etkö tajua miten itsekäs olet?
Kerronko lapsilleni etten voi ottaa lapsenlapsia hoitoon. Itepä ovat ne hankkineet, ite pitää myös hoitaa... aina ja ikuisesti.
Jos hän on hyväksikäyttäjä, sinä olet tymä.
Ihanko oikeasti vertaat omia lapsenlapsiasi koiraan?
Ei se tällä palstalla korjaannu. Keskustele lapsesi kanssa ja sano, ettet enää jaksa hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se ihmeellistä kun suomalainen ei osaa sanoa EI KÄY. Täällä sitten vingutaan.
Miksi se on aina sen vastuu laittaa ne rajat jolta apua pyydetään? Tavallaan pakotetaan se toinen tuntemaan olonsa itsekkääksi ja huonoksi. Ei ymmärretä lausetta "olisi kiva auttaa, mutta olen aika kiireinen/väsynyt jne." Vasta kun sanotaan tylysti että en hoida, niin sitten uskotaan. Voisiko ihmisiltä odottaa perusymmärrystä siitä, missä määrin ja missä tilanteessa apua voi pyytää? Ja minimissään tarjota vastavuoroisesti apua. Ihan terve järki sanoo, että ei ole ok hoidattaa jatkuvalla syötöllä lapsia ja lemmikkejä muilla.
Juurikin näin, miten kiva olisi, kun ihmisillä itselläänkin olisi harkintakykyä, mikä kaikki on sopivaa, ja millä aiheuttaa toisille ikäviä tilanteita ja tunteita!
Vierailija kirjoitti:
Kohta se koira asuu sinun luona, jos et pistä kunnon rajoja tuohon touhuun. Useamman tällaisen tapauksen olen nähnyt.
Juuri tämä on pelkonani, kohta sieltä vedotaan, että koiran on oikeastaan parempi asuakin meillä! Se oli virhe, kun ottivat koiran, kun tiedän heidän meno- ja matkahalunsa. Laskivat jo siinä vaiheessa apumme varaan - kysymättä meiltä, sopiiko se oikeasti.
Riippuu aika paljon koiran koosta, että ottaisin itse hoitoon. Pienen kissan kokoinen menisi, mutta iso kokoista en suostuisi ottamaan. Omat voimat ei riitä pitämään hallinnassa, jos koira sattuukin olemaan remmirähjä.
Muistakaa kertoa lapsille ja muille läheisille jos aikovat hankkia koiran, että hoitakaa sitten itse tai hommatkaa lomien ajaksi koirahoitolaan. Me emme voi ottaa hoitoon. Alusta saakka selvät säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Itse taas mielelläni entisenä koiranomistajana hoitaisin välillä lapseni koiraa, mutta asuvat liian kaukana. Osa-aikakoira olisi ihan kiva eläkeläiselle koiranystävälle, joka ei enää halua ottaa kokoaikakoiraa. Koirat on ihania, kaipaan koiran seuraa! nainen 69 v
Facebookissa on koiran hoito ryhmiä
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen itsekästä työntää koira toisen ihmisen hoidettavaksi. Eikös ole olemassa jotain koirahotelleja jonne koiran voi viedä hoitoon?
On äärimmäisen itsekästä työntää kakara toisen ihmisen hoidettavaksi. Eikös ole olemassa jotain päiväkoteja jonne kakaran voi viedä hoitoon?
Täh? Mulla on ollut koiria yli 20 vuotta ja kyllä koira on ollut hoidossa 2-3 viikkoa vuodessa reissujen ajan.