Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkään tapailitte ennen seurustelua?
06.07.2026 |
Ollaan nyt tapailtu vapusta lähtien, mutta mies ei halua vielä tehdä seurustelupäätöstä. Itse haluaisin jo seurustella ja kutsua häntä poikaystäväksi. Tuntuu kauhealta odottaa aina vaan.
Kommentit (462)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä edelleenkään tajua mikä se on se kosketuspinta mihin ihastutaan kun käydään pressossa yhdessä tunnin verran juomassa kahvia? Ne tilanteet missä tunnetaan jo etukäteen on asi erikseen, mutta että ensitapaaminen ja halutaan jo luvata puolin toisin uskollisuutta.. kuulostaa melko..päättäväiseltä. Itse suhtautuisin hieman varovaisesti mieheen, joka ensitreffien jälkeen ajattelisi että tämä on nyt seurustelusuhde. Ja jälleen, mikäli joku ei tajunnut, niin aivan eri asia jos treffit venyy kolmen päivän mittaiseksi kuherteluksi. Tosin siinäkin on aina mahdollista että ensihuuman perään selviää jotain mikä estää suhteen jatkumisen 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykypäivänä monet haluaa tapailla pitkään ennen kuin sovitaan seurustelusta. Mä olen sitä mieltä, että jos on jo parin kuukauden ajan tavattu vaikka kerran viikossa ja on oltu yötä yhdessä, niin mun mielestä silloin tuntee toisen sen verran hyvin, että voi jo päättää, että haluaako seurustella vai etsiä paremman naisen/miehen.
Sopivatko jotkut oikeasti seurustelusta? Olen aina luullut, että sitä vain tapaillaan ja kun tapaamista on kulunut jonkin aikaa, niin voidaan jo sanoa, että seurustellaan. Ettei siihen mitään sopimista tarvita.
Kenelle se sitten sanotaan? Sille toiselle? Silloinhan asiasta sovitaan. Itselleni ei todellakaan seurustelun / tapailun alussa tullut mieleen esitellä miestä kenellekään seurustelukumppaninani, ennen kuin oltiin yhdessä puhuttu että nyt seurustellaan.
Se sanotaan muille eli esitellään mies vaikka poika-tai miesystävänä. Jos ollaan tapailtu jo vaikka kuukausi tai kaksi, niin kyllä minusta silloin jo seurustellaan. Mitä sitä toisen kanssa hengaisi, jos ei olisi kiinnostunut, aika epäreiluakin olisi.
Ja edellinen lisää että rakastui aivan päätäpahkaa ja heitti kaiken menemään suhteen vuoksi. Vaikka itsellä kävikin satumainen tuuri ja hurahduksen mukaan heittäytyminen kannatti pitkälläkin tähtäimellä, ymmärrän silti, että olisin voinut saada näpeilleni ja lujaa. Toivon lapsiltani vähän enemmän harkintaa ja vähemmän kiirettä.
Jos totta puhutaan niin eihän se kiire ollut mitään muuta kuin menettämisen pelkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
HUOH! Miksi sä taas vedit mukaan ulkonäön???? Miksi on oikesti noin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiseen voi tutustua ja ihastua ennen mitään saakelin tapailua?? Miksi ei mene jakeluun, että kyse EI ole pelkästä ulkonäöstä?
Oletko joka asiassa noin saakelin tyhmä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykypäivänä monet haluaa tapailla pitkään ennen kuin sovitaan seurustelusta. Mä olen sitä mieltä, että jos on jo parin kuukauden ajan tavattu vaikka kerran viikossa ja on oltu yötä yhdessä, niin mun mielestä silloin tuntee toisen sen verran hyvin, että voi jo päättää, että haluaako seurustella vai etsiä paremman naisen/miehen.
Sopivatko jotkut oikeasti seurustelusta? Olen aina luullut, että sitä vain tapaillaan ja kun tapaamista on kulunut jonkin aikaa, niin voidaan jo sanoa, että seurustellaan. Ettei siihen mitään sopimista tarvita.
Kenelle se sitten sanotaan? Sille toiselle? Silloinhan asiasta sovitaan. Itselleni ei todellakaan seurustelun / tapailun alussa tullut mieleen esitellä miestä kenellekään seurustelukumppaninani, ennen kuin oltiin yhdessä puhuttu että nyt seurustellaan.
Se sanotaan muille eli esitellään mies vaikka poika-tai miesystävänä. Jos ollaan tapailtu jo vaikka kuukausi tai kaksi, niin kyllä minusta silloin jo seurustellaan. Mitä sitä toisen kanssa hengaisi, jos ei olisi kiinnostunut, aika epäreiluakin olisi.
Juurihan ketjussa tuli ilmi, ettei sitä voi tietää jos se ihastus vaikka joskus tulisikin vielä. Ja siksi pitää saada tavata muitakin, koska jos se ihastuminen tähän yhteen ei tulekaan, niin menee aikaa hukkaan 😂 ja sitten sama jankuttaa ettei ole kiire sitoutua 😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
HUOH! Miksi sä taas vedit mukaan ulkonäön???? Miksi on oikesti noin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiseen voi tutustua ja ihastua ennen mitään saakelin tapailua?? Miksi ei mene jakeluun, että kyse EI ole pelkästä ulkonäöstä?
Oletko joka asiassa noin saakelin tyhmä?!
Aikuiset keskustelee tässä nyt siitä kannattaako ENSIMMÄISEN tapaamisen jälkeen tavata uudestaan jos ei heti ihastunut. Yleisen elämänkokemuksen perusteella kannattaa. ENSIMMÄISELLÄ tapaamiskerralla kun ei hirveästi ulkonäön lisäksi ihmisestä ehdi selvitä.
Jonkun toisen mielestä sen on sitten hyihelvetti, tavata toisenkin kerran vaikkei tunne ihastuneensa.
Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykypäivänä monet haluaa tapailla pitkään ennen kuin sovitaan seurustelusta. Mä olen sitä mieltä, että jos on jo parin kuukauden ajan tavattu vaikka kerran viikossa ja on oltu yötä yhdessä, niin mun mielestä silloin tuntee toisen sen verran hyvin, että voi jo päättää, että haluaako seurustella vai etsiä paremman naisen/miehen.
Sopivatko jotkut oikeasti seurustelusta? Olen aina luullut, että sitä vain tapaillaan ja kun tapaamista on kulunut jonkin aikaa, niin voidaan jo sanoa, että seurustellaan. Ettei siihen mitään sopimista tarvita.
Kenelle se sitten sanotaan? Sille toiselle? Silloinhan asiasta sovitaan. Itselleni ei todellakaan seurustelun / tapailun alussa tullut mieleen esitellä miestä kenellekään seurustelukumppaninani, ennen kuin oltiin yhdessä puhuttu että nyt seurustellaan.
Se sanotaan muille eli esitellään mies vaikka poika-tai miesystävänä. Jos ollaan tapailtu jo vaikka kuukausi tai kaksi, niin kyllä minusta silloin jo seurustellaan. Mitä sitä toisen kanssa hengaisi, jos ei olisi kiinnostunut, aika epäreiluakin olisi.
Juurihan ketjussa tuli ilmi, ettei sitä voi tietää jos se ihastus vaikka joskus tulisikin vielä. Ja siksi pitää saada tavata muitakin, koska jos se ihastuminen tähän yhteen ei tulekaan, niin menee aikaa hukkaan 😂 ja sitten sama jankuttaa ettei ole kiire sitoutua 😂😂
Läntisessä maailmassa toimitaan juuri näin: tavataan useita ihmisiä ja toivotaan että sieltä joukosta löytyy se oma ihminen. Vain pohjanmaalla ja Utahissa ekat treffit on lupaus kihlauksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykypäivänä monet haluaa tapailla pitkään ennen kuin sovitaan seurustelusta. Mä olen sitä mieltä, että jos on jo parin kuukauden ajan tavattu vaikka kerran viikossa ja on oltu yötä yhdessä, niin mun mielestä silloin tuntee toisen sen verran hyvin, että voi jo päättää, että haluaako seurustella vai etsiä paremman naisen/miehen.
Sopivatko jotkut oikeasti seurustelusta? Olen aina luullut, että sitä vain tapaillaan ja kun tapaamista on kulunut jonkin aikaa, niin voidaan jo sanoa, että seurustellaan. Ettei siihen mitään sopimista tarvita.
Kenelle se sitten sanotaan? Sille toiselle? Silloinhan asiasta sovitaan. Itselleni ei todellakaan seurustelun / tapailun alussa tullut mieleen esitellä miestä kenellekään seurustelukumppaninani, ennen kuin oltiin yhdessä puhuttu että nyt seurustellaan.
Se sanotaan muille eli esitellään mies vaikka poika-tai miesystävänä. Jos ollaan tapailtu jo vaikka kuukausi tai kaksi, niin kyllä minusta silloin jo seurustellaan. Mitä sitä toisen kanssa hengaisi, jos ei olisi kiinnostunut, aika epäreiluakin olisi.
Juurihan ketjussa tuli ilmi, ettei sitä voi tietää jos se ihastus vaikka joskus tulisikin vielä. Ja siksi pitää saada tavata muitakin, koska jos se ihastuminen tähän yhteen ei tulekaan, niin menee aikaa hukkaan 😂 ja sitten sama jankuttaa ettei ole kiire sitoutua 😂😂
Läntisessä maailmassa toimitaan juuri näin: tavataan useita ihmisiä ja toivotaan että sieltä joukosta löytyy se oma ihminen. Vain pohjanmaalla ja Utahissa ekat treffit on lupaus kihlauksesta.
Ehei. On melkoisen epänormaalia jatkaa jonkun ihmisen tapailua, vaikka ei pätkääkään ole häneen ihastunut, ja vaatia samalla että täytyy saada tapailla myös muita edelleen. Tällainen ikävämpi tapaus, jolle muut ihmiset ovat vain pelinappuloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
HUOH! Miksi sä taas vedit mukaan ulkonäön???? Miksi on oikesti noin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiseen voi tutustua ja ihastua ennen mitään saakelin tapailua?? Miksi ei mene jakeluun, että kyse EI ole pelkästä ulkonäöstä?
Oletko joka asiassa noin saakelin tyhmä?!
Aikuiset keskustelee tässä nyt siitä kannattaako ENSIMMÄISEN tapaamisen jälkeen tavata uudestaan jos ei heti ihastunut. Yleisen elämänkokemuksen perusteella kannattaa. ENSIMMÄISELLÄ tapaamiskerralla kun ei hirveästi ulkonäön lisäksi ihmisestä ehdi selvitä.
Jonkun toisen mielestä sen on sitten hyihelvetti, tavata toisenkin kerran vaikkei tunne ihastuneensa.
Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä.
Olet tosiaan todella tyhmä, kun et ymmärrä, että tässä on keskusteltu monelaisista tilanteista. Sä et päätä mistä tässä keskustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykypäivänä monet haluaa tapailla pitkään ennen kuin sovitaan seurustelusta. Mä olen sitä mieltä, että jos on jo parin kuukauden ajan tavattu vaikka kerran viikossa ja on oltu yötä yhdessä, niin mun mielestä silloin tuntee toisen sen verran hyvin, että voi jo päättää, että haluaako seurustella vai etsiä paremman naisen/miehen.
Sopivatko jotkut oikeasti seurustelusta? Olen aina luullut, että sitä vain tapaillaan ja kun tapaamista on kulunut jonkin aikaa, niin voidaan jo sanoa, että seurustellaan. Ettei siihen mitään sopimista tarvita.
Kenelle se sitten sanotaan? Sille toiselle? Silloinhan asiasta sovitaan. Itselleni ei todellakaan seurustelun / tapailun alussa tullut mieleen esitellä miestä kenellekään seurustelukumppaninani, ennen kuin oltiin yhdessä puhuttu että nyt seurustellaan.
Se sanotaan muille eli esitellään mies vaikka poika-tai miesystävänä. Jos ollaan tapailtu jo vaikka kuukausi tai kaksi, niin kyllä minusta silloin jo seurustellaan. Mitä sitä toisen kanssa hengaisi, jos ei olisi kiinnostunut, aika epäreiluakin olisi.
Juurihan ketjussa tuli ilmi, ettei sitä voi tietää jos se ihastus vaikka joskus tulisikin vielä. Ja siksi pitää saada tavata muitakin, koska jos se ihastuminen tähän yhteen ei tulekaan, niin menee aikaa hukkaan 😂 ja sitten sama jankuttaa ettei ole kiire sitoutua 😂😂
Läntisessä maailmassa toimitaan juuri näin: tavataan useita ihmisiä ja toivotaan että sieltä joukosta löytyy se oma ihminen. Vain pohjanmaalla ja Utahissa ekat treffit on lupaus kihlauksesta.
Oletpa ylimielinen ääliö. Sun tapa ei edelleenkään ole ainoa oikea. Ja mitähän helvettiä Pohjanmaa tähän liittyi? Se huom. kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ei, en ole Pohjanmaalta.
Kyllä sen jo yleensä kolmansilla treffeillä tietää, et kiinnostaako vaiko ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä."
Olen eri, mutta en tuntenut. Tosiaan mies tuli ensitreffeille luokseni. Treffeistä oli sovittu edellisenä iltana ravintolassa, kun ekaa kertaa juteltiin. Sen jälkeen tiesin hänestä etunimen.
Ensitreffit meni hyvin, koska seuraavana päivänä mies käytännössä muutti luokseni. Tuli vaatekassin kanssa.
Virallinen yhteenmuutto tapahtui alle 2 kk kuluttua (asunnon irtisanomisaika) ja silloin menimme myös kihloihin.
Vierailija kirjoitti:
"Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä."
Olen eri, mutta en tuntenut. Tosiaan mies tuli ensitreffeille luokseni. Treffeistä oli sovittu edellisenä iltana ravintolassa, kun ekaa kertaa juteltiin. Sen jälkeen tiesin hänestä etunimen.
Ensitreffit meni hyvin, koska seuraavana päivänä mies käytännössä muutti luokseni. Tuli vaatekassin kanssa.
Virallinen yhteenmuutto tapahtui alle 2 kk kuluttua (asunnon irtisanomisaika) ja silloin menimme myös kihloihin.
Ei voi olla mahdollista täydellisen äm män mielestä. Olette jo oikeasti eronneet. Vain täydellisen äm män tapa voi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
HUOH! Miksi sä taas vedit mukaan ulkonäön???? Miksi on oikesti noin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiseen voi tutustua ja ihastua ennen mitään saakelin tapailua?? Miksi ei mene jakeluun, että kyse EI ole pelkästä ulkonäöstä?
Oletko joka asiassa noin saakelin tyhmä?!
Aikuiset keskustelee tässä nyt siitä kannattaako ENSIMMÄISEN tapaamisen jälkeen tavata uudestaan jos ei heti ihastunut. Yleisen elämänkokemuksen perusteella kannattaa. ENSIMMÄISELLÄ tapaamiskerralla kun ei hirveästi ulkonäön lisäksi ihmisestä ehdi selvitä.
Jonkun toisen mielestä sen on sitten hyihelvetti, tavata toisenkin kerran vaikkei tunne ihastuneensa.
Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä.
Olet tosiaan todella tyhmä, kun et ymmärrä, että tässä on keskusteltu monelaisista tilanteista. Sä et päätä mistä tässä keskustellaan.
Juu samoin. Olet taas kerran yhdessä ketjussa haastamassa riitaa. Mahtaa olla ankea elämä. Suhtautuisit vaikka siihen treffailuun enemmän löysin rantein niin joku uskaltaisi tavata toisenkin kerran ja saisit jotain positiivisempaa sisältöä iltoihisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä."
Olen eri, mutta en tuntenut. Tosiaan mies tuli ensitreffeille luokseni. Treffeistä oli sovittu edellisenä iltana ravintolassa, kun ekaa kertaa juteltiin. Sen jälkeen tiesin hänestä etunimen.
Ensitreffit meni hyvin, koska seuraavana päivänä mies käytännössä muutti luokseni. Tuli vaatekassin kanssa.
Virallinen yhteenmuutto tapahtui alle 2 kk kuluttua (asunnon irtisanomisaika) ja silloin menimme myös kihloihin.
Ei voi olla mahdollista täydellisen äm män mielestä. Olette jo oikeasti eronneet. Vain täydellisen äm män tapa voi toimia.
Vaan eipä näy toimivan 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Vähän varttuneemmilla merkitsee se ulkomuoto vähemmän ja haetaan oikeasti itselle sopivaa persoonaa jakamaan elämää yhdessä. Nuo on vähän naiiveja näkemyksiä, että ihastuminen on joko välitöntä heti ensikatseesta tai muuten sitä ei tule ollenkaan. Maailma on täynnä entisiä ystävyksiä, joista on tullut rakastavaisia. Jopa järjestettyjä avioliittoja, joissa puolisot ovat kasvaneet rakastamaan toisiaan syvästi.
HUOH! Miksi sä taas vedit mukaan ulkonäön???? Miksi on oikesti noin helvetin vaikeaa ymmärtää, että ihmiseen voi tutustua ja ihastua ennen mitään saakelin tapailua?? Miksi ei mene jakeluun, että kyse EI ole pelkästä ulkonäöstä?
Oletko joka asiassa noin saakelin tyhmä?!
Aikuiset keskustelee tässä nyt siitä kannattaako ENSIMMÄISEN tapaamisen jälkeen tavata uudestaan jos ei heti ihastunut. Yleisen elämänkokemuksen perusteella kannattaa. ENSIMMÄISELLÄ tapaamiskerralla kun ei hirveästi ulkonäön lisäksi ihmisestä ehdi selvitä.
Jonkun toisen mielestä sen on sitten hyihelvetti, tavata toisenkin kerran vaikkei tunne ihastuneensa.
Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä.
Olet tosiaan todella tyhmä, kun et ymmärrä, että tässä on keskusteltu monelaisista tilanteista. Sä et päätä mistä tässä keskustellaan.
Juu samoin. Olet taas kerran yhdessä ketjussa haastamassa riitaa. Mahtaa olla ankea elämä. Suhtautuisit vaikka siihen treffailuun enemmän löysin rantein niin joku uskaltaisi tavata toisenkin kerran ja saisit jotain positiivisempaa sisältöä iltoihisi.
Sulle on asioita selitetty moneen kertaan etkä silti ymmärrä. Eli kuka on siis tyhmä? Aivan, ihan kuule sinä.
Et tiedä mun elämästä mitään joten ole hiljaa tyhmä äm mä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sinä voit kertoa ihan vapaasti siitä toisenlaisesta tilanteesta, jossa tunnettiin jotenkin jo ennen niitä ensitreffejä."
Olen eri, mutta en tuntenut. Tosiaan mies tuli ensitreffeille luokseni. Treffeistä oli sovittu edellisenä iltana ravintolassa, kun ekaa kertaa juteltiin. Sen jälkeen tiesin hänestä etunimen.
Ensitreffit meni hyvin, koska seuraavana päivänä mies käytännössä muutti luokseni. Tuli vaatekassin kanssa.
Virallinen yhteenmuutto tapahtui alle 2 kk kuluttua (asunnon irtisanomisaika) ja silloin menimme myös kihloihin.
Ei voi olla mahdollista täydellisen äm män mielestä. Olette jo oikeasti eronneet. Vain täydellisen äm män tapa voi toimia.
Vaan eipä näy toimivan 😂
No ei toimikaan vaan pesää jakaa ympäri kyliä ja tapailee miehiä vaikka ei ole heihin ihastunut. Saastaa.
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.