Lue keskustelun säännöt.
Perikunnat ihmeissään, kuka ostaisi remonttivelkaisen asunnon ja kesämökin sinileväisen järven rannalta?
03.07.2026 |
Työkaverit on törmännyt tähän ongelmaan. Kukaan ei halua ostaa huonoa.
Olisi myynnissä 80-luvulla rakennettu kosteusvaurioinen rivitaloasunto Kihniöstä. Kiinnistaako?
Kommentit (29)
Ei kiinnosta Kihniö. Kokeile myydä muille osakkaille tai lahjoittaa kunnalle. Ne sijoittaa siihen jonkun juoppisäijän, joka häädettiin edellisestä asunnosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Kukaan ei voi syntyperälleen mitään. On lapsellista syyllistää vanhempiaan ja sukuaan. Ilman heitä sinua ei olisi edes olemassa. Mietipä sitä! Aina joku on rikkaampi, aina joku on köyhempi. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja toteuttamaan omaa polkuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Kukaan ei voi syntyperälleen mitään. On lapsellista syyllistää vanhempiaan ja sukuaan. Ilman heitä sinua ei olisi edes olemassa. Mietipä sitä! Aina joku on rikkaampi, aina joku on köyhempi. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja toteuttamaan omaa polkuaan.
On aika typerää mitätöidä toisen tuntemuksia ja kokemuksia. Ketään tässä ei ole syytetty. Elämä on nyt hyvää kun sen on itse sellaiseksi rakentanut, mutta se ei tosiasiallisesti ollut sitä lapsena ja perintö on käytännössä arvoton. Lapsuus ja nuoruus on kuitenkin neljäsosa koko elämästä, ja usein se on elämän parasta aikaa. Miksi on lapsellista olla katkera menetetystä lapsuudesta? Olisin voinut olla olemassa myös jossain aivan muualla kuin jumalan selän takana.
Kysymys ei ole edes köyhyydestä vaan siitä, että aikanaan noin 200 000 euron arvoinen talo on nyt täysin arvoton. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa koko maan taloutta. Kuinka monia satoja miljardeja varallisuutta on suomalaisilta sulanut pois, kun vielä 80-luvulla asuttiin jääräpäisesti pikkupaikkakunnilla? Edelleen riittää näitä ihmisiä, jotka ostavat talon syrjäseudulta ja ihmettelevät, kun kukaan ei osta pois tai edes vuokraa. Mikä tämän ongelman sanomisessa ääneen on tarkalleen lapsellista tai omien vanhempien syyttämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun pommit alkaa tippua niskaan, rupeaa kaupunkilaistakin harmittamaan, kun ei varautunut ajoissa.
Voiko maalaisten typeryydellä olla mitään rajaa? Ikään kuin maaseudulla pärjättäisiin ilman kaupunkien palveluita, saati ilman polttoainetta. Tämä maa ei olisi kehittynyt 1800-luvulta yhtään mihinkään ilman kaupungistumista.
Mitä palvelua ilman maaseudulla ei pärjättäisi? Siis nimenomaan ilman sellaista palvelua, jota kaupunki tuottaa. Polttoainetta "tehdään" pikkukaupungissa nimeltä Porvoo ja sähköä tehdään Pohjanmaalla, joten miten te siellä kaupungissa saatte sähköä, jos sitä ei teille maalta siirretä? Helsingin Energian tuotanto on riippuvaista pähkinänkuorista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Eli siis olet vain katkera ja kateellinen. Selvä.
En ole kateellinen, mutta katkera siitä, kun synnyin maaseudulle. Kaikki itseni ikäiset aivoilla varustetut muuttivat pois, en siis todellakaan ole yksin ongelman kanssa. Menneisyys iskee päin näköä kun perintöasioita joutuu miettimään.
Jos kaikki muuttaisi maalta pois, voisi tulla nälkä.
Siinä sitten nähtäisiin kuka on fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Eli siis olet vain katkera ja kateellinen. Selvä.
En ole kateellinen, mutta katkera siitä, kun synnyin maaseudulle. Kaikki itseni ikäiset aivoilla varustetut muuttivat pois, en siis todellakaan ole yksin ongelman kanssa. Menneisyys iskee päin näköä kun perintöasioita joutuu miettimään.
Jos kaikki muuttaisi maalta pois, voisi tulla nälkä.
Siinä sitten nähtäisiin kuka on fiksu.
Mihin tarvitaan mitään tuotantoa Pohjois-Karjalassa näin esimerkiksi? Kaikki kunnia ruoantuottajille etelässä, mutta vähemmistö maaseudun asukkaista edes ovat ruoantuottajia. Mitä ruokaa Kihniössä tuotetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Kukaan ei voi syntyperälleen mitään. On lapsellista syyllistää vanhempiaan ja sukuaan. Ilman heitä sinua ei olisi edes olemassa. Mietipä sitä! Aina joku on rikkaampi, aina joku on köyhempi. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja toteuttamaan omaa polkuaan.
On aika typerää mitätöidä toisen tuntemuksia ja kokemuksia. Ketään tässä ei ole syytetty. Elämä on nyt hyvää kun sen on itse sellaiseksi rakentanut, mutta se ei tosiasiallisesti ollut sitä lapsena ja perintö on käytännössä arvoton. Lapsuus ja nuoruus on kuitenkin neljäsosa koko elämästä, ja usein se on elämän parasta aikaa. Miksi on lapsellista olla katkera menetetystä lapsuudesta? Olisin voinut olla olemassa myös jossain aivan muualla kuin jumalan selän takana.
Kysymys ei ole edes köyhyydestä vaan siitä, että aikanaan noin 200 000 euron arvoinen talo on nyt täysin arvoton. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa koko maan taloutta. Kuinka monia satoja miljardeja varallisuutta on suomalaisilta sulanut pois, kun vielä 80-luvulla asuttiin jääräpäisesti pikkupaikkakunnilla? Edelleen riittää näitä ihmisiä, jotka ostavat talon syrjäseudulta ja ihmettelevät, kun kukaan ei osta pois tai edes vuokraa. Mikä tämän ongelman sanomisessa ääneen on tarkalleen lapsellista tai omien vanhempien syyttämistä?
Perintöön ei ole pakko ryhtyä.
Sinulla on aika merkantilistinen käsitys talouden toiminnasta. Ei se oikeasti toimi sillä tavalla että huonoon taloon pistetyt rahat jotenkin mystisesti heikentäisi kansantaloutta.
Aika moni on tiedätkö ollut hyvin onnellinen niissä pikkukaupungeissa. Henkisesti terve ihminen kun on onnellinen vakaissa, turvallisissa oloissa, oli se kaupunki iso tai pieni tai vaikkei sitä olisi ollenkaan.
Edelleen, aika monta kertaa päivässä sinä tarvitset maajussia koko elämäsi ajan. On taas hyvin epävarmaa, oletko tuottanut itse mitään maajussia -tai yhteiskuntaa- hyödyttävää.
Joten suuta soukemmalle ja kunnioitusta niille, jotka elättävät meidät kaikki. Maalaisia ne ulkomaalaisetkin viljelijät ovat, jos satut olemaan niitä jotka eivät tykkää puhtaasta kotimaisesta ruoasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.
Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.
Kukaan ei voi syntyperälleen mitään. On lapsellista syyllistää vanhempiaan ja sukuaan. Ilman heitä sinua ei olisi edes olemassa. Mietipä sitä! Aina joku on rikkaampi, aina joku on köyhempi. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja toteuttamaan omaa polkuaan.
On aika typerää mitätöidä toisen tuntemuksia ja kokemuksia. Ketään tässä ei ole syytetty. Elämä on nyt hyvää kun sen on itse sellaiseksi rakentanut, mutta se ei tosiasiallisesti ollut sitä lapsena ja perintö on käytännössä arvoton. Lapsuus ja nuoruus on kuitenkin neljäsosa koko elämästä, ja usein se on elämän parasta aikaa. Miksi on lapsellista olla katkera menetetystä lapsuudesta? Olisin voinut olla olemassa myös jossain aivan muualla kuin jumalan selän takana.
Kysymys ei ole edes köyhyydestä vaan siitä, että aikanaan noin 200 000 euron arvoinen talo on nyt täysin arvoton. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa koko maan taloutta. Kuinka monia satoja miljardeja varallisuutta on suomalaisilta sulanut pois, kun vielä 80-luvulla asuttiin jääräpäisesti pikkupaikkakunnilla? Edelleen riittää näitä ihmisiä, jotka ostavat talon syrjäseudulta ja ihmettelevät, kun kukaan ei osta pois tai edes vuokraa. Mikä tämän ongelman sanomisessa ääneen on tarkalleen lapsellista tai omien vanhempien syyttämistä?
Perintöön ei ole pakko ryhtyä.
Sinulla on aika merkantilistinen käsitys talouden toiminnasta. Ei se oikeasti toimi sillä tavalla että huonoon taloon pistetyt rahat jotenkin mystisesti heikentäisi kansantaloutta.
Aika moni on tiedätkö ollut hyvin onnellinen niissä pikkukaupungeissa. Henkisesti terve ihminen kun on onnellinen vakaissa, turvallisissa oloissa, oli se kaupunki iso tai pieni tai vaikkei sitä olisi ollenkaan.
Edelleen, aika monta kertaa päivässä sinä tarvitset maajussia koko elämäsi ajan. On taas hyvin epävarmaa, oletko tuottanut itse mitään maajussia -tai yhteiskuntaa- hyödyttävää.
Joten suuta soukemmalle ja kunnioitusta niille, jotka elättävät meidät kaikki. Maalaisia ne ulkomaalaisetkin viljelijät ovat, jos satut olemaan niitä jotka eivät tykkää puhtaasta kotimaisesta ruoasta.
Kun jotkut (lue: monet) eivät ole onnellisia ja sanovat tämän ääneen niin haukutaan. Kuulostaa todella tasapainoiselta ja onnelliselta elämältä hei. Huvikseenko erityisesti nuoret naiset muuttavat pois? Mikäs tämä hesarissa itkenyt kainuulaismies olikaan, kun naisia ei tule Kuhmoon? Tiesitkö muuten, että monet suomalaiset pikkukaupungit ovat oikeastaan aika vaarallisia paikkoja. Pieksämäki on ihan nimensä veroinen. Hämmästyttää tämä pikkukuntien idyllin kiillotus. Omat kokemukset pikkupaikkakunnasta ovat todella huonoja, mutta onneksi vika on vain ja ainoastaan minussa, ei koskaan siinä piskuisessa ja juoppojen ja työttömien kyllästämässä kyläpahasessa? Sain ilmakivääristä jalkaani 7-vuotiaana varmaan ihan ansaitusti? Pojat kun ovat vain poikia ja on niin turvallista olla ja elää.
Pienestä rivarista ei kannata osaa mitään. Ne on epäpätevästi hallinnoituja ja niissä joutuu vääntämään osakeyhtiölaista niin että ratkeaa verisuoni päästä.