Perikunnat ihmeissään, kuka ostaisi remonttivelkaisen asunnon ja kesämökin sinileväisen järven rannalta?

Meillä kunta aloitti kaksi vuotta sitten kyyläämään rakennettuja rakennuksia kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Ja löytihän se: hädin tuskin pystyssä pysyvästä varastostakin pitää maksaa nyt veroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän syrjäseuduilla romuksi menneen rakennuksen/asunnon omistajat kuvittelevat, että siitä kukaan mitään maksaa ja ottaisi kaikki kulut vastattavakseen ja sitten väistämättä edessä olevan kuolinpesän selvittämiskulut ja vaivat

Luullaan, että kysyntä kasvaisi jotenkin maagisesti, vaikka väki vähentyy ja vanhenee ja nuoret muuttavat pois. 

Ei ymmäretä, että voittoa on sekin, kun kulut eli rahan meno poistuu. 

Kunnilla on akuutti rahan tarve. Alijäämät kasvavat. Valtiota ei niin vaan saada apuun. Mikä neuvoksi: nostetaan kiinteistöveroa.

Maksaako kunnat tai valtio näistä hylätyistä asuttamattomista asunnoista ja taloista mitään? EIVÄT! Mutta veroja niistä haluavat.

Maksavatko pankit ja kiinteistövälittäjät näistä mitään? EIVÄT! Valehtelevat päin näköä, että olisi jotain arvoa. Jos lainaa tarvitsisi, niin ei saa, koska arvo on nolla euroa.

Ei ainakaan kannata isompia remontteja alkaa tekemään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.

Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.

Kyllä se nuoruus jossain vtun Myllypurossa onkin kadehtimisen arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinnöstä voi myös kieltäytyä. Näin aion itse toimia, kun vanhemmilta jää rupinen talo perinnöksi.

Silloin se siirtyy sun lapsille ja jos ne kieltäytyvät niin perintökaaressa eteenpäin.

entäs jos on sukunsa viimeinen, ei lapsia, eikä edes sisaruskia tai sisarusten lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.

Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.

Kyllä se nuoruus jossain vtun Myllypurossa onkin kadehtimisen arvoinen.

Mitä vikaa Myllypurossa on? Kyllä se maaseudun voittaa 6-0.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.

Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.

Eli siis olet vain katkera ja kateellinen. Selvä.

En ole kateellinen, mutta katkera siitä, kun synnyin maaseudulle. Kaikki itseni ikäiset aivoilla varustetut muuttivat pois, en siis todellakaan ole yksin ongelman kanssa. Menneisyys iskee päin näköä kun perintöasioita joutuu miettimään. 

Harmi että et syntynyt Afrikkaan tai Pohjois-Koreaan. Synnyit yhteen maailman turvallisimmista maista ja silti olet katkera. Jotain kateuden ja katkeruuden aihetta varmaan keksisit, vaikka perisit kaupunkiasunnon. Moni meistä ei saa perintöä mutta on itse kartuttanut oman varallisuutensa ja on kiitollinen, jos on ollut turvallinen lapsuus.

Niin. Onko lapsuus ollut turvallinen maaseudulla? Teinipojat riehuvat mopoilla ja isän pienoiskiväärillä, autoteillä kaahataan niin ettei sinne ole asiaa pyöräilemään, tyttöjä saa kommentoida ja ahdistella vapaasti kun kukaan ei kehtaa puuttua, kylän juopot ja mt-ongelmaiset aiheuttavat vakavaa häiriötä jne. Ihmettelen, miten tällaisen kehitysmaa-kortin kehtaa kukaan vetää esiin? Suomessa on maaseutua, joka on kehitysmaahan verrattavissa. Miksi ihmeessä moisessa eläminen olisi turvallista?

Vierailija kirjoitti:

Maksaako kunnat tai valtio näistä hylätyistä asuttamattomista asunnoista ja taloista mitään? EIVÄT! Mutta veroja niistä haluavat.

Maksavatko pankit ja kiinteistövälittäjät näistä mitään? EIVÄT! Valehtelevat päin näköä, että olisi jotain arvoa. Jos lainaa tarvitsisi, niin ei saa, koska arvo on nolla euroa.

Samaa mieltä. Alkaa olla itselläni ratkaisun paikka. En tänne aio jäädä loppuiäksi tämän arvottoman torpan vangiksi. Töihin mentävä ja muutenkin vilkaampaan elämään. Torppa menee lihoksi keinolla millä hyvänsä.

Mihin laittaa ilmoitus, jos haluaa päästä eroon arvottomasta talosta? Etuovessa ei onnistu.

Vuosia sitten luin mun entinen luokkakaveri oli muuttanut johonkin suvun taloon
Hän on sairaanhoitaja ja tekee keikkaa alueella. Hän on pentutehtailija ja heillä on koirahotelli. Asuvat suht lähellä jotain isoa tietä.

Heillä on iso piha ja se on hyvin aidattu. Puoliso tekee työtä etänä ja matkustaa jonkin verran, lentokentälle matkaa n 100 km. 

Just luin talo on myynnissä, olivat vuokralla. Laitoin viestiä ja sanoi kun talo on myyty, muuttavat toiseen vst, näissä asuminen on halpaa, kun omistaja on kiitollinen talossa aauu joku ja maksaa kulut. 

Pentutehtailijana tienaa yllättävän hyvin. Sanoi onhan se melkoista, kun hänen työ on koirien kanssa leikkiminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun kaikki on vasivaurioisia, homeisia ja muutenkin huonoja nuo perintökohteet. Ja niistä täällä on sitten kuitenkin oltu kovin kateellisia vanhemmille.

Pikemminkin katkeria siitä, että on eka tuhlattu lapsuus ja nuoruus Kihniöllä. Elämisen arvoista elämää on saanut elää kun muuttaa pois, ja kun vanhemmat kuolevat niin jäljelle jää kamala musta pekka. Samalla saat katsella vierestä, kun aikuisiän ystävät perivät arvokkaan asunnon kasvukeskuksesta. Kyllä maalla on mukavaa.

Elämän alkuun päästy kotikulmillla, ei kaikki raha onnea tuo. Vastuuhan on ihmisellä. Joku on rikas ja joku köyhempi. Nytpä on sinun vuoto ponnistaa.

No jos hinnasta sovitaan.

Vierailija kirjoitti:

Mihin laittaa ilmoitus, jos haluaa päästä eroon arvottomasta talosta? Etuovessa ei onnistu.

Johonkin pyromanien äänenkannattajaan.

1e uron asutoja tulee myyntiin paljonkannko noita ottaa ristikseen purku kustannukset ovat n200000e. kihniössä valittavat ensin saivat rakentamis tukea 3 miljoonaa markkaa . suunnaton tuki tuolla siihen aikaan olisi pitänyt rakentaa 5 rivaria. kepu demarit jakoivat tukia meidän äänestäjille

Jospa olis aikoinaan niitä vanhempia autettu, ettei niiden tarvii viimeisiä vuosia asia kosteusvaurioisessa talossa. Sitä vaan haluaa vanhemmilta rahaa ja jonkinlaista perintöä,mutta siihen suuntaan ei olla valmiita auttamaan. Koska se maksaa ja vie omaa aikaa.