Alhainen älykkyysosamäärä aiheuttaa rikollisuutta. Usein sanotaan, että köyhyys aiheuttaa rikollisuutta, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

"Huonot arvosanat osoittavat sijoittumisen suhteess muihin ja näin syntyy kierre, jossa koulutus alkaa tuntua vastenmieliseltä. Paikalle tulee henkilöitä, jotka tarjoavat helpompaa, nopeampaa tietä kokea onnistumista ja menestystä, rikollisuuden muodossa. "

Tässä tulee mukaan myös se köyhyys eli sosiaaliset voimavarat. Hyvän perheen lapsi joka on vähemmän lahjakas saa kaiken mahdolisen tuen ja ohjauksen ja siksi luultavasti klaaraa kuitenkin koulun läpi ja itselleen ammatin ja toimeentulon. Heikommasta perheestä tulevan lapsen koulunkäyntiä taas ei tueta ja hän ajautuu helpommin huonoon seuraan joka vie mennessään koska siinä perheessä saattaa jo valmiiksi olla päihdeongelmia ja muita vaikeuksia.

"Tyhmä tekee todennäköisemmin spontaaneja väkivaltarikoksia, kun taas älykkäämpi tekee jotain suunniteltua, kuten talousrikoksia. "

Kyllä. Tosin tässä on osittain hankala erottaa mikä osuus on ympäristön vaikutusta. Voisi kuvitella että tyhmä todennäköisemmin liikkuu piireissä joissa esiintyy jo lähtökohtaisesti enemmän väkivaltaa ja fiksu taas elää enemmän normaalia elämää jossa taas väkivalta on jo lähtökohtaisesti harvinaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaukoidän ihmisten äo on korkea. Afrikan paljon matalampi. TatuVanhanen analysoi tätä ilmiötä kansantaloutta vasten.

Näin teki, mutta Vanhanen ei ollut mikään r-asse ja tyhmyri. Ymmärsi esim. koulutksen tärkeyden mikä r-asseilta puuttuu.

ehkä vähän yksioikoista ajatella, että koulutuksella voisi parantua rikollisuudesta. Vähä-älyiset ja rikolliset eivät yleensä halua kouluttautua, koska vierastavat sitä.

Ihminen tuppaa tekemään niitä asioita missä on hyvä ja missä kokee onnistumisia.

Moni kouluttautuu vankilassa koska se on ilmaista,  ja se on toisaalta ajanvietettä.

 

Yksi Suomen tunnetuimmista lakimiehistä (Kari Uoti) on myös entinen vanki

https://ylioppilaslehti.fi/2001/09/vanki-kari-uoti/

 

Hän laati Sörnäisten vankilassa väitöskirjan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintaperiaatteista ja väitteli lakitieteen tohtoriksi.

Kari Uoti oli korkeasti koulutettu jo ennen vankilaa. Hän oli talousrikollinen eli juuri tätä valkokaulusrikollisuutta. Väikkärin teki sitten lisäksi vankiaikana.

Kun ollaan siellä äon alapäässä tai alle, niin kouluttautuminen on niin paljon työläämpää tai jopa mahdotonta, että koulutus jää minimiin ja usein myös kesken. Jälleen kerran tämän asian ymmärtäminen on vaikeampaa, jos ei ole kokemusta tällaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Se on ihan konkreettinen, jokapäiväisessä elämässä ilmenevä asia. 

Kun on vaikeuksia ymmärtää asioita, yksi keino maskaamiseen on vihamielinen asenne. Toinen on väittää ymmärtäneensä, vaikka ei olisi ymmärtänyt mitään tai vaikka olisi ymmärtänyt asian päin honkia. Eli useimmiten ihminen kokee häpeää siitä, ettei ymmärrä yhtä hyvin kuin muut. Siksi hän haluaa esittää ymmärtävänsä. Yksi yleinen keino on myös heittää tavalla tai toisella leikiksi, koettaa flirttailla tai vaihtaa puheenaihetta. Sitten kun diagnoosi tulee, asenne voi muuttua eli otetaan apua vastaan. Kunnioittava asennoituminen on tärkeää. Ymmärryksen vaikeus on todella vammauttava meidän kaltaisessa yhteiskunnassa. Kuten sanottua, kehitysmaissa voi pärjätä ihan hyvin, kun asutaan alkeellisissa ympäristössä ja tarvitaan yksinkertaisia taitoja, joissa tällainen ihminen pärjää hyvin. Hän osaa hoitaa lasta, hakea vettä ja keittää kaasuliedellä sekä seurustella muiden ihmisten kanssa ja ostaa syötäväksi samaa mitä muutkin. Jollekin kylän fiksummalle ihmiselle näytetään virallisia papereita ja kysytään neuvoa. Näin elämä on sujunut vuosikymmeniä. Ongelma tulee vasta sitten jos lähetetään maailmalle tienaamaan se ihana sosiaalinen ja nätti tyttö, joka on ahkera kotitöissä ja joka osaa lukea. Jos hän ei opi käyttämään pesukonetta ja viisivuotias joutuu auttamaan häntä koulutehtävissä, kun hän on hakeutunut sihteerikurssille tms. niin projekti tulee epäonnistumaan. Jostain tämä nätti tyttö kaivaa sen heikkolahjaisen sulhaisen, joka panee hänet paksuksi ja tyttö palaa kotikylään yksinhuoltajana. Tavallinen tarina.

Vierailija kirjoitti:

"Huonot arvosanat osoittavat sijoittumisen suhteess muihin ja näin syntyy kierre, jossa koulutus alkaa tuntua vastenmieliseltä. Paikalle tulee henkilöitä, jotka tarjoavat helpompaa, nopeampaa tietä kokea onnistumista ja menestystä, rikollisuuden muodossa. "

 

Tässä tulee mukaan myös se köyhyys eli sosiaaliset voimavarat. Hyvän perheen lapsi joka on vähemmän lahjakas saa kaiken mahdolisen tuen ja ohjauksen ja siksi luultavasti klaaraa kuitenkin koulun läpi ja itselleen ammatin ja toimeentulon. Heikommasta perheestä tulevan lapsen koulunkäyntiä taas ei tueta ja hän ajautuu helpommin huonoon seuraan joka vie mennessään koska siinä perheessä saattaa jo valmiiksi olla päihdeongelmia ja muita vaikeuksia.

Ei. Tämä on todettu vääräksi jo murskaavalla näytöllä. Jos tuo sanomasi olisi totta, ei köyhemmistä perheistä koskaan noustaisi jopa absoluuttisesta köyhyydestä kehitysmaissa. Niin ei kuitenkaan ole asia. Jatkuvasti myös köyhistä, väkivaltaisista ja syrjäytyneistä perheistä nousee ihmisiä keskiluokkaan ja jopa ylemmäksi. Selitys on muuta perhettä korkeampi äo.

"Ei. Tämä on todettu vääräksi jo murskaavalla näytöllä. "

Ole hyvä ja esitä se näyttö.

"Jos tuo sanomasi olisi totta, ei köyhemmistä perheistä koskaan noustaisi jopa absoluuttisesta köyhyydestä kehitysmaissa."

En sanonut sen olevan automaatio. Kyse on todennäköisyyksistä. Köyhistä oloista tulevalla on suurempi mahdollisuus ajautua rikoksiin tai syrjäytyä koska hänelle on vähemmän noilta suojaavia tekijöitä kuin rikkaammista oloista tulevilla. Se ei silti ole vääjäämätön asia vaan ihmisellä voi olla muita henkilökohtaisia ominaisuuksia tai silkkaa onnea joka sitten auttaa eteenpäin. Samoin hyvistä oloista tullut voi syrjäytyä jos asiat menevät monilla tavoilla pieleen. Mutta se on epätodennäköisempää.

" Niin ei kuitenkaan ole asia. Jatkuvasti myös köyhistä, väkivaltaisista ja syrjäytyneistä perheistä nousee ihmisiä keskiluokkaan ja jopa ylemmäksi. Selitys on muuta perhettä korkeampi äo."

Nousee mutta vähemmän kuin hyvistä oloista.

Vierailija kirjoitti:

"Ei. Tämä on todettu vääräksi jo murskaavalla näytöllä. "

 

Ole hyvä ja esitä se näyttö.

 

"Jos tuo sanomasi olisi totta, ei köyhemmistä perheistä koskaan noustaisi jopa absoluuttisesta köyhyydestä kehitysmaissa."

 

En sanonut sen olevan automaatio. Kyse on todennäköisyyksistä. Köyhistä oloista tulevalla on suurempi mahdollisuus ajautua rikoksiin tai syrjäytyä koska hänelle on vähemmän noilta suojaavia tekijöitä kuin rikkaammista oloista tulevilla. Se ei silti ole vääjäämätön asia vaan ihmisellä voi olla muita henkilökohtaisia ominaisuuksia tai silkkaa onnea joka sitten auttaa eteenpäin. Samoin hyvistä oloista tullut voi syrjäytyä jos asiat menevät monilla tavoilla pieleen. Mutta se on epätodennäköisempää.

 

" Niin ei kuitenkaan ole asia. Jatkuvasti myös köyhistä, väkivaltaisista ja syrjäytyneistä perheistä nousee ihmisiä keskiluokkaan ja jopa ylemmäksi. Selitys on muuta perhettä korkeampi äo."

 

Nousee mutta vähemmän kuin hyvistä oloista.

Ei se pidä paikkansa. Hyvistä oloista nousseihin lapsiin pätee aivan sama ilmiö, kun yksi lapsista menestyy paljon muita paremmin. Syy on korkeampi äo.

Tuossa yksi linkki. Löydät googlaamalla sadoittain vastaavia tutkimustuloksia ja lehtijuttuja aiheesta. Kannattaa tutustua. 

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

"Ei se pidä paikkansa. Hyvistä oloista nousseihin lapsiin pätee aivan sama ilmiö, kun yksi lapsista menestyy paljon muita paremmin. Syy on korkeampi äo."

Sekoitat nyt asiat keskenään. Kyllä, älykäs pärjää keskimäärin paremmin kuin muut. Mutta hän pärjää keskimäärin paremmin kuin muut siitä samasta alkutilanteesta ponnistavat.

Hyvistä oloista oleva älykäs pääsee siis todennäköisemmin pitkälle kuin huonoista oloista tuleva älykäs.

Ruoan puute ja jotkut taudit haittaava aivojen kehittymistä.