Lue keskustelun säännöt.
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (1103)
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.
On keksitty 5G.
Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun silmäilee ketjua niin pistää silmään, että monella kaupunkilais(naisella?) on runsaasti aikaa palstailla vauva-palstalla näin kauneimman kesän keskellä, aamuisin, päiväsaikaan sekä vielä illallakin.
Ehkä museot ja muut kulttuuririennot ovat suljettuina heinäkuussa, en tiedä.
Nojoo, pian loppuu tämäkin tylsä Teams ja me lähdetään koirien kanssa tuohon läheiseen kansallispuistoon harvan tuntemalle hiekkarannalle makkaranpaistoon ja uimaan. Ta ta :)
Minä istun kauniissa puistossa ja nautin elämästä. Ihania istutuksia, ja mukava katsella ihmisiä. Puistot ja puutarhat kuuluvat myös kaupungin palvelutarjontaan. Ja tuo jäätelökioskikin. Ja läheinen kahvila.
Eipä juuri voisi asiat olla paremmin tällä hetkellä. 😊
Keksin yhden tavan miten voisi olla: ruutu pois. Luulisi niin kauniissa ja eläväisessä ympäristössä riittävän viihdettä ja sosiaalista kontekstia ilman netin tarjoamia umpivieraita ihmisiä?
Ihan huippua miten kännykän tai tietokoneen ääressä näpyttävät ihmiset paheksuvat toisten vastaavaa näpyttelyä 😆
edelleen: olen koneella koska taustalla pyörii teams, jossa pitää edustaa omaa tiimiä ja on pari kertaa osunut korvaan jopa jotain nice to know osaston asiaa.
Sitä vastoin en yhtään ymmärrä kuinka ihminen joka nauttii viihtyisästä, virikkeellisestä ympäristöstään vaipuen syvään sisäisen rauhan tilaan... tujottaisi jotain juupaseipäs ketjua jossa tuikituntemattomat mellastaa virtuaalisesti?
Miksi ei? Tämä on viihdyttävää. Kyllä ne kukat tuossa tuoksuvat ja näkyvät oikein hyvin. Sinä ehkä et kykene kiinnittämään huomiota ympäristöösi samalla kun luet, mutta moni muu kyllä siihen kykenee.
Minulla on usein tapana istua puistoissa ja lukea. Kirjaa, uutisia, vauvapalstaa. Minusta se on mukavaa.
No hyvä. Minusta ei ole. Kun ympärillä on paljon kaikkea kiinnostavaa, tai vaihtoehtoisesti oikein syvän rauhan tunne, niin en halua siihen kylkeen Vauva-palstaa. Kukin mieltymystensä mukaan.
Kukat tuoksuu (pihajasmike juuri nyt) ja linnun laulu kantautuu tuosta avonaisesta takaovesta kyllä. Ihan mukavaa sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun silmäilee ketjua niin pistää silmään, että monella kaupunkilais(naisella?) on runsaasti aikaa palstailla vauva-palstalla näin kauneimman kesän keskellä, aamuisin, päiväsaikaan sekä vielä illallakin.
Ehkä museot ja muut kulttuuririennot ovat suljettuina heinäkuussa, en tiedä.
Nojoo, pian loppuu tämäkin tylsä Teams ja me lähdetään koirien kanssa tuohon läheiseen kansallispuistoon harvan tuntemalle hiekkarannalle makkaranpaistoon ja uimaan. Ta ta :)
Minä istun kauniissa puistossa ja nautin elämästä. Ihania istutuksia, ja mukava katsella ihmisiä. Puistot ja puutarhat kuuluvat myös kaupungin palvelutarjontaan. Ja tuo jäätelökioskikin. Ja läheinen kahvila.
Eipä juuri voisi asiat olla paremmin tällä hetkellä. 😊
Keksin yhden tavan miten voisi olla: ruutu pois. Luulisi niin kauniissa ja eläväisessä ympäristössä riittävän viihdettä ja sosiaalista kontekstia ilman netin tarjoamia umpivieraita ihmisiä?
Ihan huippua miten kännykän tai tietokoneen ääressä näpyttävät ihmiset paheksuvat toisten vastaavaa näpyttelyä 😆
edelleen: olen koneella koska taustalla pyörii teams, jossa pitää edustaa omaa tiimiä ja on pari kertaa osunut korvaan jopa jotain nice to know osaston asiaa.
Sitä vastoin en yhtään ymmärrä kuinka ihminen joka nauttii viihtyisästä, virikkeellisestä ympäristöstään vaipuen syvään sisäisen rauhan tilaan... tujottaisi jotain juupaseipäs ketjua jossa tuikituntemattomat mellastaa virtuaalisesti?
Miksi ei? Tämä on viihdyttävää. Kyllä ne kukat tuossa tuoksuvat ja näkyvät oikein hyvin. Sinä ehkä et kykene kiinnittämään huomiota ympäristöösi samalla kun luet, mutta moni muu kyllä siihen kykenee.
Minulla on usein tapana istua puistoissa ja lukea. Kirjaa, uutisia, vauvapalstaa. Minusta se on mukavaa.
No hyvä. Minusta ei ole. Kun ympärillä on paljon kaikkea kiinnostavaa, tai vaihtoehtoisesti oikein syvän rauhan tunne, niin en halua siihen kylkeen Vauva-palstaa. Kukin mieltymystensä mukaan.
Kukat tuoksuu (pihajasmike juuri nyt) ja linnun laulu kantautuu tuosta avonaisesta takaovesta kyllä. Ihan mukavaa sekin.
Vauvapalsta on oikein hyvä paikka välillä hieman nollata kun on lukenut raskaampaa tekstiä pidempään. Minä kaipaan välillä kevyempää lukemista kun tulee paljon luettua raskaampaa tekstiä. Eilen meni työt pikkutunneille kun tuli mutkia matkaan ja tänään tuntuu juurikin hyvältä ajatukselta selata vauvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikkinen voi toki pitää rimaa korkealla.
Mutta onko paha asia jos ei hae mitään Tavis-Tiinaa?
Järkevä korkeasti koulutettu mies, joka tekee töitä median ja kulttuurin parissa. Ehkä hän etsii sellaista naista, joka voi tehdä tuolla Kuhmossa vaikka etätöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Pyysin poistamaan Hesarin jutun kommenteista ko. kommentin ja on se taidettu poistaa. Mutta siellä on ainakin yksi samantyyppinen jäljellä.
Hienosti toimittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Kyllähän Suomessa monet modernin asiantuntijaduunarit asuu ja työskentelee monella paikkakunnalla tai maa vaihtuu.
Mennään sinne missä on mahdollisuus kehittää uraa.
Toki se ei kaikille sovi.
Helsingin asukkaista noin 60 prosenttia on muuttanut kaupunkiin muualta. Yli puolet ovat siis asuneet muuallakin kuin Helsingissä. Moni paljasjalkainenkin on saattanut välillä asua muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Njaa, minusta tässäkin ketjussa tulee ilmi, että muualla ollaan avoimempia elämään mahdollisesti jossain missä ei ole syntynyt tai kasvanut. Vähän niin kuin tuo aloituksen mies -asuu muualla kuin syntymäpaikkakunnallaan, mutta haluaisi mielellään lomailla siellä usein.
Mun kumppanillani ei ole mitään sellaista rajoitetta tai toivetta, mutta turistikohteita hän ei voi sietää. Hän ei pidä kuumasta, ei erikoisesti myöskään lentokentistä tai ruuhkista. Tässä olen joustanut ja aurinkorannalla pääsen siis lekottelemaan ehkä kerran 10 vuodessa ystävän kanssa. Mies puolestaan matkustaa kanssani kaupunki- tai luontolomille, vaikkei pidä niistä lentokentistä. Sellaista se parisuhteessa monessa kohtaa on, kompromissien hakemista.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin asukkaista noin 60 prosenttia on muuttanut kaupunkiin muualta. Yli puolet ovat siis asuneet muuallakin kuin Helsingissä. Moni paljasjalkainenkin on saattanut välillä asua muualla.
Niinpä. Ja heistä noin puolet on asuneet esim Somaliassa, Irakissa, Sudanissa tai Vietnamissa. Mulla ei ole käsitystä miten nykykodissaan viihtyvät, en tiedä onko sitä tutkittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja Kemi, Seinäjoki ja Rovaniemi ovat alle 10 000 asukkaan kaupunkeja?? Vähän menee pieleen argumenttisi nyt "
En kommentoinut nyt sitä mikä on noiden kaupunkien väkiluku vaan sitä että moni alue jossa moni mieltää asuvansa "maalla" on itse asiassa kyllä virallisesti kaupunki.
Tämä. Helsingissäkin on reilusti maaseutua.
Noniin. Olemme siis kaikki maalaisia. Kaupungissa ei asu ketjussa yksikään.
Oletko hieman yksinkertainen? Jokaisen kaupungin rajojen sisäpuolelle mahtuu sekä kaupunkia että maaseutua.
Se, että asuu Helsingissä ei tarkoita sitä, että asuisi kaupunkimaisessa ympäristössä, vaan aivan hyvin voi asua peltojen keskellä maatalossa.
Ei Helsingissä ole kuin joku Viikki enää peltojen keskellä. Eikä se nyt niiiin maaseutumaista asumista ole. Ei nyt voi enää ihan kirkkain silmin väittää, että Helsingissä voi asua kuin maalla. Vantaan Reunassa sen sijaan kyllä voi. Siellä on hevostila, joka tosiaan on ihan täysin kuin maaseudulla.
Kolmannes Helsingistä on maaseutua.
Totta se on. Syynä tähän on Sipoon ryöstö vuonna 2009 joilloin Helsinkiin liitettiin iso alue maaseutua. Nyt 17 vuotta myöhemmin se on edelleen samanlaista maaseutua ja asemakaavaa väännetään uudelleen kymmenettä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Njaa, minusta tässäkin ketjussa tulee ilmi, että muualla ollaan avoimempia elämään mahdollisesti jossain missä ei ole syntynyt tai kasvanut. Vähän niin kuin tuo aloituksen mies -asuu muualla kuin syntymäpaikkakunnallaan, mutta haluaisi mielellään lomailla siellä usein.
Mun kumppanillani ei ole mitään sellaista rajoitetta tai toivetta, mutta turistikohteita hän ei voi sietää. Hän ei pidä kuumasta, ei erikoisesti myöskään lentokentistä tai ruuhkista. Tässä olen joustanut ja aurinkorannalla pääsen siis lekottelemaan ehkä kerran 10 vuodessa ystävän kanssa. Mies puolestaan matkustaa kanssani kaupunki- tai luontolomille, vaikkei pidä niistä lentokentistä. Sellaista se parisuhteessa monessa kohtaa on, kompromissien hakemista.
En ole tuollaista havainnut. Sinne pikkukylään nyt vain ei kaupungissa viihtyvä halua, ei sen ihmeempää. Itse olen asunut viidessä kaupungissa, yksi niistä ulkomailla, ja yksinkertaisti viihdyn kaupungissa paremmin kuin maalla tai pikkukylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Njaa, minusta tässäkin ketjussa tulee ilmi, että muualla ollaan avoimempia elämään mahdollisesti jossain missä ei ole syntynyt tai kasvanut. Vähän niin kuin tuo aloituksen mies -asuu muualla kuin syntymäpaikkakunnallaan, mutta haluaisi mielellään lomailla siellä usein.
Mun kumppanillani ei ole mitään sellaista rajoitetta tai toivetta, mutta turistikohteita hän ei voi sietää. Hän ei pidä kuumasta, ei erikoisesti myöskään lentokentistä tai ruuhkista. Tässä olen joustanut ja aurinkorannalla pääsen siis lekottelemaan ehkä kerran 10 vuodessa ystävän kanssa. Mies puolestaan matkustaa kanssani kaupunki- tai luontolomille, vaikkei pidä niistä lentokentistä. Sellaista se parisuhteessa monessa kohtaa on, kompromissien hakemista.
En ole tuollaista havainnut. Sinne pikkukylään nyt vain ei kaupungissa viihtyvä halua, ei sen ihmeempää. Itse olen asunut viidessä kaupungissa, yksi niistä ulkomailla, ja yksinkertaisti viihdyn kaupungissa paremmin kuin maalla tai pikkukylässä.
Mulle on kumppani sanonut suoraan, että hän ei tule pääkaupunkiseudulle muuttamaan. Tampere tai Kuopio esim voisi olla neuvoteltavissa, tai sitten esim Norjaan tai Hollantiin, jos sinne tulisi työkomennus. Pidän ihan mahdollisuuksien rajoissa, että kiinnostavien työtilaisuuksien vuoksi voisi pari-kolme vuotta elää etäsuhteessakin. Lapset on jo poissa, eikä eläkkeeseenkään ole hänellä enää edes kymmentä vuotta.
En minäkään Hki-Vantaa-Espoo ja vieruskunnat alueelle haluaisi. Sisarukset ja ystäviä elää siellä niin on tuttua aluetta. Sipoo, ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sieltä miehen kuvailemalta Lentuan kylältä on 1,5 tuntia Kajaaniin, jos tarvitsee lähteä isommille ostoksille, sairaalaan jne. Melkoinen matka suuntaansa.
1,5 tuntia melkoinen matka? Eihän tuo ole mitään.
Tämä. Ihmiset ovat tottuneet että kaikki pitää olla lähellä ja heti saatavilla. Oikeasti tuo ei ole matka eikä mikään, kun siihen tottuu ja osaa suunnitella vaikka niitä kauppareissuja. Joka ostoksen perässä ei tarvitse kauppaan mennä, vaan voi tehdä listaa ja hakea ne sitten kaikki kerralla. Samalla kun käy sairalaassa kontrollikäynnillä ja ruokakaupassa kylmälaukkujen kanssa.
Minusta on kamalaa elämänsä haaskaamista käyttää tuollaisia aikoja johonkin turhiin siirtymiin. Ja turhahan tuo on, jos on mahdollista asua lähempänä. Elämä menee hukkaan autossa istuessa.
Ja jos noita siirtymiä tulee paljon niin siitä tulee helposti vuodessa 30000-40000km autolla ajamista. Saa istua autossa sekä tulee kalliiksi myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvessa ei ole vaadittua elintasoa tarjolla. Yksinkertainen totuus.
Jos elät 1800-luvulla niin se on totuus.
On keksitty 5G.
Sen avulla voi työskennellä myös korvessa.
Kovin on ahdas näkemys tuo.
Naisen näkökulmasta mahdottomalta uhraukselta kuulostaa muuttaminen jonnekin pikkukylään maaseudulle kaupungista, jossa on opiskelupaikat, työpaikat, palvelut, ystävät, sukulaiset, harrastukset yms. vain sen takia että saisi naida jonkun kouluttamattoman ylipainoisen takahikiän pertsan ja voisi hankkia lapsia.
Ja kuka edes haluaisi asua naisena, joka odottaa, synnyttää ja tulee pienten lasten äidiksi, jossain tuntien matkan päässä asiallisesta terveydenhoidosta? Tuolla perähikiällä kun tulisi kohdunulkoinen raskaus, siinä sikiön lisäksi kuolisi se odottava äitikin, kun apu on niin kaukana.
Näin meinasi käydä omalle äidilleni, olivat kesällä maalla ja raskaana oleva äitini, meni yhtäkkiä tajuttomaksi. Onneksi faija ei ollut eilisen teeren poika, vaan tajusi heti että nyt on asiat todella huonosti ja lähti autolla hippulat vinkuen ajamaan läheiseen sairaalaan. Sinne oli onneksi vain 40 km. Faija osasi heti antaa oikeat tiedot lääkärille ja äiti pääsi leikkauspöydälle ihan viime hetkellä, eikä minusta tullut pikkulapsena äiditöntä. Tästä on jo n. 60 vuotta. Nyt jos sama olisi sattunut tuolla Lentuan kylässä ja lähin sairaala n. 100 km päässä, niin nainen olisi kuollut kotiin.
Kovasti täällä mainostetaan miten Kuhmosta käsin voisi tehdä etätöitä. Jos se onnistuu nyt, niin ei onnistu välttämättä kauaa, kun kovasti työantajat tuntuvat olevan nykyään etätöitä vastaan. Jos vaikka kerran viikossa pitää käydä Helsingin toimistolla, niin se on sula mahdottomuus Kuhmosta käsin. Pelkkään matkustamiseen menee päivä suuntaansa ja rahaa palaa satasia.
Mutta onhan täällä paljon rauhallisempaa ilman akkoja ja huomattavasti edullisempaa. Eikä tarvitse jatkuvasti pehmo-Emboakaan kirkonkylästä rahdata kun sanomalehteenkin voisi liipata. Tai turvemöykkyyn.
Äänekästä ja vaativaa sakkia se on, akkaväki. Hajusaippuaakin pitäisi olla ettei sillille haaruksensa haisisi.