Lue keskustelun säännöt.
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (586)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ei ole kaunista, mutta se on totuus. Ja toisinaan totuus sattuu. Toivottavasti mies näkisi tuon kommentin ja tekisi ryhtiliikkeen oman elämänsä suhteen. Ihminen voi kokonaisvaltaisesti paremmin, kun hän hoitaa sekä fyysistä, että henkistä kuntoaan. Kaikki lähtee siitä, että voi itse hyvin - ja harva ylipainoinen voi oikeasti hyvin, vaikka saattaakin muuta väittää. Olisin itsekin toivonut, että silloin kun olin ylipainoinen, joku olisi sanonut minulle rehellisesti ja suoraan, että nyt pitää ruveta tekemään jotain - sen sijaan, että kyräilivät selän takana miten olen lihonut. Sitä ei ole kiva kuulla, mutta se on totuus - siltä voi itse paeta, vaikka katsoo peiliin, ja sen takia on hyvä, että joku sanoo asiat suoraan.
Ihmiset kuitenkin suurimmaksi osaksi viehättyvät ensiksi toisen ulkonäöstä. Se on se, mikä kiinnittää ensiksi huomion - sitten vasta aletaan katsoa, minkälaisia arvoja ja mielipiteitä toinen omaa. Ja kyllä niitä toisen huonojakin arvoja jätetään huomiotta, jos ulkonäkö miellyttää silmää. Mutta pääpointti on se, että jos itse voit hyvin, se toisten hyväksymisen hakeminen ei enää edes ole pääpointti elämässä, ja ei tarvitse siten itkeä, jos joku ei halua muuttaa jonnekin keskelle korpea. Täytyy osata miettiä, mitä pystyy itse tarjoamaan, eikä olettaa olevansa Jumalan lahja naisille samalla, kun makaa sohvalla ylipainoisena pieruverkkareissa eikä edes yritä kehittää itseään.
Nainen, joka huolehtii omasta terveydestään, harvemmin haluaa kumppanikseen sellaista miestä, joka viis veisaa omastaan ja on runsaasti ylipainoinen. Tällöin kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä, vaan kyse on ihan arvomaailmaeroista ja kyse on ennen kaikkea henkisestä yhteensopivuudesta ja siitä, miten elämään asennoidutaan. Terveydestään huolehtivalle ihmiselle kyse on hyvästä olosta, itsekunnioituksesta ja halusta ottaa elämästä kaikki irti. Jos mies taas antaa itsensä repsahtaa täysin, se näyttää naisen silmissä siltä, että mies ei arvosta edellä mainittuja asioita, ja tällaiset asenne-erot luovat kuilua parisuhteessa.
Kun toinen arvostaa terveyttä ja toinen ei, se näkyy myös konkreettisesti joka ikinen päivä arjessa siinä, mitä syödään, miten liikutaan ja miten vapaa-aikaa vietetään. Yhteiset ruokaostokset, kokkaaminen ja päivällishetket muuttuvat helposti jatkuvaksi vääntämiseksi, jos ruokapöydässä kohtaavat täysin päinvastaiset periaatteet. Samalla tavalla ero näkyy siinä, lähteekö pariskunta yhdessä vapaapäivänä liikkumaan ja ulkoilemaan vai jääkö toinen sohvalle löhöämään.
Miten sitä voi edes opettaa lapselle terveellisiä elämäntapoja, jos toinen vanhemmista ei itse toimi näin? Selitä siinä sitte lapselle, että vihanneksia täytyy syödä, kun isä syö vieressä kaksin käsin pizzaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Maalla spontaanius toteutetaan niin, että saadaan koulussa idea ja mennään koulusta suoraan kaverille.
Ja jos sa idea saadaan kotona, niin sitten vanhemmat kuskaa. Tai isovanhemmat, jos niillä on paremmin aikaa. Tämä tosiaan vaatii vanhemmilta joustamista, ettei lapset kärsi."
Toimii jos vanhemmilla ei ole töitä eikä muita pakollisia menoja. Muuten on mahdotonta että vanhemmat olisivat joka sekunti valmiina kuskaamaan. Kyllä siinä voi olla tuntien viiveitä.
Ihan työelämässä ollaan. Harvoin ollaan molemmat yhtä aikaa niin kiinni töissä, ettei kumpikaan pysty irroittautumaan. Hyvin on lasten toiveet toteutuneet.
Ja maalla usein isovanhemmat asuvat lähellä, ja he hoitavat juurikin näitä kuskauksia. Ei asiat niin vaikeita ole kuin kaupunkifanaatikot haluavat maalailla.
Usein kaupungissakin isovanhemmat ovat lähellä. Ja kun ei tarvi istua autossa, niin sen ajan voi vaikkapa auttaa lasta läksyissä, leikkiä Legoilla, tehdä hieman parempaa ruokaa, tai vaikkapa käydä leikkipuistossa lapsen kanssa. Autossa istuminen ei lapsellekaan ole mitenkään erityisen kehittävää toimintaa.
Mielestäni asuinpaikan valinnassa kaikkein tärkeintä onkin se, että aikaa ei kulu siirtymiin. Ne tuhlaavat ihmisen arvokkainta resurssia, eli sitä aikaa. Kun ei tarvi istua autossa, niin aikaa jää kaikkeen mielekkäämpään tekemiseen enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja Kemi, Seinäjoki ja Rovaniemi ovat alle 10 000 asukkaan kaupunkeja?? Vähän menee pieleen argumenttisi nyt "
En kommentoinut nyt sitä mikä on noiden kaupunkien väkiluku vaan sitä että moni alue jossa moni mieltää asuvansa "maalla" on itse asiassa kyllä virallisesti kaupunki.
Tämä. Helsingissäkin on reilusti maaseutua.
Noniin. Olemme siis kaikki maalaisia. Kaupungissa ei asu ketjussa yksikään.
Oletko hieman yksinkertainen? Jokaisen kaupungin rajojen sisäpuolelle mahtuu sekä kaupunkia että maaseutua.
Se, että asuu Helsingissä ei tarkoita sitä, että asuisi kaupunkimaisessa ympäristössä, vaan aivan hyvin voi asua peltojen keskellä maatalossa.
Ei Helsingissä ole kuin joku Viikki enää peltojen keskellä. Eikä se nyt niiiin maaseutumaista asumista ole. Ei nyt voi enää ihan kirkkain silmin väittää, että Helsingissä voi asua kuin maalla. Vantaan Reunassa sen sijaan kyllä voi. Siellä on hevostila, joka tosiaan on ihan täysin kuin maaseudulla.
Kyllähän nuo Sipoosta liitetyt alueet on pääosin peltoa ja metsää Helsingissä. Ja sitä aluetta on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on täynnä ihmisiä, jotka ei suostu muuttamaan sieltä pois IKINÄ. Yhtä itsekästä.
Mutta onko kukaan helsinkiläinen vaatimassa maaseudun ihmisiä muuttamaan Helsinkiin? Itse saa kyllä asua, missä haluaa, mutta muita ei voi vaatia tanssimaan omien halujen mukaan asuinpaikka-asioissakaan.
No silloinhan se vaatimus on, jos perhettä halutaan perustaa mutta "minä en koskaan muuta Helsingistä".
Mutta eihän tässä silloin olla perustamassakaan perhettä kainuulaisen kanssa vaan valitaan puoliso pääkaupunkiseudun tarjonnasta. Jutun mies on taas karsinut lähes koko paikallisen tarjonnan ulos vaihtoehdoista, kun ei saa olla entinen koulukaveri tai ystävän exä.
kun ei saa olla entinen koulukaveri tai ystävän exä
Kiinnitin huomioni samaan. Tietysti jos koulukaveri tai ystävän eksä on aivan mulkvisti, niin sitten asian ymmärtää. Mutta tilastollisesti ihmiset pariutuvat kirkkaasti useimmin oman tuttavapiirinsä kautta, joten entiset luokkakaverit ja tuttujen exät olisivat aika kovaa valuuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ikävä kommentti Hesarissa. Harvinaisen ulkonäkökeskeinen näkökulma. Miehille ulkonäköasiat eivät ole parin muodostuksessa niin tärkeää. Eivät naisetkaan mitään helmiä ole. Ylipainoisia riittää eivätkä hiuksetkaan niin hehkeitä ole. Naisten kannattaisi panostaa ulkonäkökeskeisyyden sijasta henkiseen puoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ja vanhempi asunto ei käy? Tai vuokra? Ilmeisesti niitä vetäviä tekijöitä ei sitten oikein ole kun asunnon ikä painaa enemmän vaakakupissa."
Jos ison osan niistä hyödyistä saa muuttamalla isompaan ja halvempaan ja edelleen vain 20 km päähän keskustasta niin sitten se tehdään. Mutta ei siis muuteta minnekään varsinaisesti maalle. Se on se pointti.
"Mielestäni asuinpaikan valinnassa kaikkein tärkeintä onkin se, että aikaa ei kulu siirtymiin. Ne tuhlaavat ihmisen arvokkainta resurssia, eli sitä aikaa. Kun ei tarvi istua autossa, niin aikaa jää kaikkeen mielekkäämpään tekemiseen enemmän. "
Puhumattakaan rahanmenosta joka menee bensaan ja siihen toiseen autoon joka on maalla pakko olla. Moni maalla asumisessa syntyvä säästö (esim. halvempi asuminen) kumoutuu näihin oheiskuluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ei ole kaunista, mutta se on totuus. Ja toisinaan totuus sattuu. Toivottavasti mies näkisi tuon kommentin ja tekisi ryhtiliikkeen oman elämänsä suhteen. Ihminen voi kokonaisvaltaisesti paremmin, kun hän hoitaa sekä fyysistä, että henkistä kuntoaan. Kaikki lähtee siitä, että voi itse hyvin - ja harva ylipainoinen voi oikeasti hyvin, vaikka saattaakin muuta väittää. Olisin itsekin toivonut, että silloin kun olin ylipainoinen, joku olisi sanonut minulle rehellisesti ja suoraan, että nyt pitää ruveta tekemään jotain - sen sijaan, että kyräilivät selän takana miten olen lihonut. Sitä ei ole kiva kuulla, mutta se on totuus - siltä voi itse paeta, vaikka katsoo peiliin, ja sen takia on hyvä, että joku sanoo asiat suoraan.
Ihmiset kuitenkin suurimmaksi osaksi viehättyvät ensiksi toisen ulkonäöstä. Se on se, mikä kiinnittää ensiksi huomion - sitten vasta aletaan katsoa, minkälaisia arvoja ja mielipiteitä toinen omaa. Ja kyllä niitä toisen huonojakin arvoja jätetään huomiotta, jos ulkonäkö miellyttää silmää. Mutta pääpointti on se, että jos itse voit hyvin, se toisten hyväksymisen hakeminen ei enää edes ole pääpointti elämässä, ja ei tarvitse siten itkeä, jos joku ei halua muuttaa jonnekin keskelle korpea. Täytyy osata miettiä, mitä pystyy itse tarjoamaan, eikä olettaa olevansa Jumalan lahja naisille samalla, kun makaa sohvalla ylipainoisena pieruverkkareissa eikä edes yritä kehittää itseään.
Nainen, joka huolehtii omasta terveydestään, harvemmin haluaa kumppanikseen sellaista miestä, joka viis veisaa omastaan ja on runsaasti ylipainoinen. Tällöin kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä, vaan kyse on ihan arvomaailmaeroista ja kyse on ennen kaikkea henkisestä yhteensopivuudesta ja siitä, miten elämään asennoidutaan. Terveydestään huolehtivalle ihmiselle kyse on hyvästä olosta, itsekunnioituksesta ja halusta ottaa elämästä kaikki irti. Jos mies taas antaa itsensä repsahtaa täysin, se näyttää naisen silmissä siltä, että mies ei arvosta edellä mainittuja asioita, ja tällaiset asenne-erot luovat kuilua parisuhteessa.
Kun toinen arvostaa terveyttä ja toinen ei, se näkyy myös konkreettisesti joka ikinen päivä arjessa siinä, mitä syödään, miten liikutaan ja miten vapaa-aikaa vietetään. Yhteiset ruokaostokset, kokkaaminen ja päivällishetket muuttuvat helposti jatkuvaksi vääntämiseksi, jos ruokapöydässä kohtaavat täysin päinvastaiset periaatteet. Samalla tavalla ero näkyy siinä, lähteekö pariskunta yhdessä vapaapäivänä liikkumaan ja ulkoilemaan vai jääkö toinen sohvalle löhöämään.
Maalla on paljon runsaasti (hyöty)liikkuvia miehiä ja naisia, jotka eivät ole ihannemitoissa.
Omalla puolisollani tulee jo pelkästään työn puolesta yli 10'000 askelta päivässä (on akateemisella työuralla, emmekä ole maalaisia). Päälle koiriin ym harrastuksiin liittyvät päivittäiset ulkoiluharrastukset ja kuntosali. Silti hänellä on ylipainoa. Ikä tekee omansa, mutta vapaa-ajan viettämisen tai itsestään huolehtimisen suhteen ei tuollaisesta jutun kevyestä ylipainosta voi tehdä mitään päätelmiä. Sitä kertyy kilo vuodessa jo yhdestä ylimääräisestä voikkarista joka ilta.
Tutkitusti maalla asuvat liikkuvat vähemmän, koska kulkevat kaikkialle autolla. Työssä tuleva liikunta ei tätä kompensoi. Kaupunkilaiset harrastavat myös enemmän liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jokuhan heidät sieltä seudun ytimestä kuitenkin pois ajaa. Enenemässä määrin."
Esim. asumisen kalleus suhteessa saatuihin asuinneliöihin. Moni asuisi mielellään keskustassa jos voisi ostaa sieltä tilavan perheasunnon kohtuuhinnalla.
Varsinkin uusien asuntojen hinnat ovat nyt tapahtuneen laskunkin jälkeen liian kovia monille tavallisille ihmisille.
Ja vanhempi asunto ei käy? Tai vuokra? Ilmeisesti niitä vetäviä tekijöitä ei sitten oikein ole kun asunnon ikä painaa enemmän vaakakupissa.
Vanhempi asunto kaupungissa on usein arvokiinteistössä, eikä näin ollen halvempi, vaan kalliimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Usein kaupungissakin isovanhemmat ovat lähellä."
Kyllä. Se suuri maaltamuutto tapahtui jo 50 vuotta sitten joten useimpien nykylasten isovanhemmat ovat jo niitä kaupunkeihin muuttaneita. Eivät ne mummot ja papat enää pääosin maalla asu vaikka siellä vanhuksia paljon onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja Kemi, Seinäjoki ja Rovaniemi ovat alle 10 000 asukkaan kaupunkeja?? Vähän menee pieleen argumenttisi nyt "
En kommentoinut nyt sitä mikä on noiden kaupunkien väkiluku vaan sitä että moni alue jossa moni mieltää asuvansa "maalla" on itse asiassa kyllä virallisesti kaupunki.
Tämä. Helsingissäkin on reilusti maaseutua.
Noniin. Olemme siis kaikki maalaisia. Kaupungissa ei asu ketjussa yksikään.
Oletko hieman yksinkertainen? Jokaisen kaupungin rajojen sisäpuolelle mahtuu sekä kaupunkia että maaseutua.
Se, että asuu Helsingissä ei tarkoita sitä, että asuisi kaupunkimaisessa ympäristössä, vaan aivan hyvin voi asua peltojen keskellä maatalossa.
Ei Helsingissä ole kuin joku Viikki enää peltojen keskellä. Eikä se nyt niiiin maaseutumaista asumista ole. Ei nyt voi enää ihan kirkkain silmin väittää, että Helsingissä voi asua kuin maalla. Vantaan Reunassa sen sijaan kyllä voi. Siellä on hevostila, joka tosiaan on ihan täysin kuin maaseudulla.
Kyllähän nuo Sipoosta liitetyt alueet on pääosin peltoa ja metsää Helsingissä. Ja sitä aluetta on paljon.
Jaa no joo unohdin koko Sipoon. Se tosiaan on landea ja korpea. Mut se nyt ei alunperin Helsinkiä ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapset saa maalla vapaammin elää. Riippuu toki, asuuko kylillä vai umpikorvessa, onko kavereita. Pari kilsaa tosin ole matka eikä mitään naapuriin, voi mennä pyörällä tai jalan. Kuhmossa oli vielä ysärillä lapsia reilusti, mutta siihen loppui.
Maalla lapsille sattuu myös paljon enemmän onnettomuuksia, koska he ovat niin vapaita että kaksivuotias saa pudota kaivoon ja jäädä traktorin alle, ja 17-vuotiaat kaaharit ajavat liikenteessä hengiltä itsensä ja toisensa.
Onko sinulla tilastoa nuorisokuolleisuudesta maalla ja kaupungissa?
En nimittäin usko, että mielikuvasi täsmää tilastojen kanssa.
Maalla nuorison itsemurhat ovat paljon yleisempiä kuin kaupungeissa, erityisesti alueilla joilla miehet syrjäytyvät. Kaupungeissa nuoria kuolee huumeisiin, maalla korostuvat tapaturmat, ja pitkät hoitoonpääsymatkat.
"Kyllä, nuoria kuolee suhteellisesti enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi tapaturmaisia ja vammautumisen aiheuttamia kuolemia esiintyy maaseudulla asuvilla nuorilla aikuisilla suhteessa jopa puolitoistakertainen määrä kaupunkeihin verrattuna."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ei ole kaunista, mutta se on totuus. Ja toisinaan totuus sattuu. Toivottavasti mies näkisi tuon kommentin ja tekisi ryhtiliikkeen oman elämänsä suhteen. Ihminen voi kokonaisvaltaisesti paremmin, kun hän hoitaa sekä fyysistä, että henkistä kuntoaan. Kaikki lähtee siitä, että voi itse hyvin - ja harva ylipainoinen voi oikeasti hyvin, vaikka saattaakin muuta väittää. Olisin itsekin toivonut, että silloin kun olin ylipainoinen, joku olisi sanonut minulle rehellisesti ja suoraan, että nyt pitää ruveta tekemään jotain - sen sijaan, että kyräilivät selän takana miten olen lihonut. Sitä ei ole kiva kuulla, mutta se on totuus - siltä voi itse paeta, vaikka katsoo peiliin, ja sen takia on hyvä, että joku sanoo asiat suoraan.
Ihmiset kuitenkin suurimmaksi osaksi viehättyvät ensiksi toisen ulkonäöstä. Se on se, mikä kiinnittää ensiksi huomion - sitten vasta aletaan katsoa, minkälaisia arvoja ja mielipiteitä toinen omaa. Ja kyllä niitä toisen huonojakin arvoja jätetään huomiotta, jos ulkonäkö miellyttää silmää. Mutta pääpointti on se, että jos itse voit hyvin, se toisten hyväksymisen hakeminen ei enää edes ole pääpointti elämässä, ja ei tarvitse siten itkeä, jos joku ei halua muuttaa jonnekin keskelle korpea. Täytyy osata miettiä, mitä pystyy itse tarjoamaan, eikä olettaa olevansa Jumalan lahja naisille samalla, kun makaa sohvalla ylipainoisena pieruverkkareissa eikä edes yritä kehittää itseään.
Nainen, joka huolehtii omasta terveydestään, harvemmin haluaa kumppanikseen sellaista miestä, joka viis veisaa omastaan ja on runsaasti ylipainoinen. Tällöin kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä, vaan kyse on ihan arvomaailmaeroista ja kyse on ennen kaikkea henkisestä yhteensopivuudesta ja siitä, miten elämään asennoidutaan. Terveydestään huolehtivalle ihmiselle kyse on hyvästä olosta, itsekunnioituksesta ja halusta ottaa elämästä kaikki irti. Jos mies taas antaa itsensä repsahtaa täysin, se näyttää naisen silmissä siltä, että mies ei arvosta edellä mainittuja asioita, ja tällaiset asenne-erot luovat kuilua parisuhteessa.
Kun toinen arvostaa terveyttä ja toinen ei, se näkyy myös konkreettisesti joka ikinen päivä arjessa siinä, mitä syödään, miten liikutaan ja miten vapaa-aikaa vietetään. Yhteiset ruokaostokset, kokkaaminen ja päivällishetket muuttuvat helposti jatkuvaksi vääntämiseksi, jos ruokapöydässä kohtaavat täysin päinvastaiset periaatteet. Samalla tavalla ero näkyy siinä, lähteekö pariskunta yhdessä vapaapäivänä liikkumaan ja ulkoilemaan vai jääkö toinen sohvalle löhöämään.
Maalla on paljon runsaasti (hyöty)liikkuvia miehiä ja naisia, jotka eivät ole ihannemitoissa.
Omalla puolisollani tulee jo pelkästään työn puolesta yli 10'000 askelta päivässä (on akateemisella työuralla, emmekä ole maalaisia). Päälle koiriin ym harrastuksiin liittyvät päivittäiset ulkoiluharrastukset ja kuntosali. Silti hänellä on ylipainoa. Ikä tekee omansa, mutta vapaa-ajan viettämisen tai itsestään huolehtimisen suhteen ei tuollaisesta jutun kevyestä ylipainosta voi tehdä mitään päätelmiä. Sitä kertyy kilo vuodessa jo yhdestä ylimääräisestä voikkarista joka ilta.
Kaupunkilaiset hoikempia kuin maalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sieltä miehen kuvailemalta Lentuan kylältä on 1,5 tuntia Kajaaniin, jos tarvitsee lähteä isommille ostoksille, sairaalaan jne. Melkoinen matka suuntaansa.
1,5 tuntia melkoinen matka? Eihän tuo ole mitään.
Tämä. Ihmiset ovat tottuneet että kaikki pitää olla lähellä ja heti saatavilla. Oikeasti tuo ei ole matka eikä mikään, kun siihen tottuu ja osaa suunnitella vaikka niitä kauppareissuja. Joka ostoksen perässä ei tarvitse kauppaan mennä, vaan voi tehdä listaa ja hakea ne sitten kaikki kerralla. Samalla kun käy sairalaassa kontrollikäynnillä ja ruokakaupassa kylmälaukkujen kanssa.
Minusta on kamalaa elämänsä haaskaamista käyttää tuollaisia aikoja johonkin turhiin siirtymiin. Ja turhahan tuo on, jos on mahdollista asua lähempänä. Elämä menee hukkaan autossa istuessa.
monella on se työpaikka siellä maalla. Kuten tällä miehellä. Tai minulla. Mieluummin ajaa joka päivä lyhyemmän matkan töihin ja kerran viikossa sitten vartin ostoksille tai kerran vuodessa tunnin sairaalalle.
Niinhän tuossa juuri sanottiin, että se on tärkeintä. Sinulla vaikuttaa olevan sinulle sopiva asuinpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jokuhan heidät sieltä seudun ytimestä kuitenkin pois ajaa. Enenemässä määrin."
Esim. asumisen kalleus suhteessa saatuihin asuinneliöihin. Moni asuisi mielellään keskustassa jos voisi ostaa sieltä tilavan perheasunnon kohtuuhinnalla.
Varsinkin uusien asuntojen hinnat ovat nyt tapahtuneen laskunkin jälkeen liian kovia monille tavallisille ihmisille.
Ja vanhempi asunto ei käy? Tai vuokra? Ilmeisesti niitä vetäviä tekijöitä ei sitten oikein ole kun asunnon ikä painaa enemmän vaakakupissa.
Ne vanhemmat keskustassa ovat vielä kalliimpia, eikä niiden hinnat ole samalla tavalla laskeneet. Vuokraa saa maksaa 3000€/kk kivasta perheasunnosta.
Vähän kauempaa löytyy edullisemmin, ja siihen monen täytyy tyytyä vaikka keskusta olisikin mieluisampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ikävä kommentti Hesarissa. Harvinaisen ulkonäkökeskeinen näkökulma. Miehille ulkonäköasiat eivät ole parin muodostuksessa niin tärkeää. Eivät naisetkaan mitään helmiä ole. Ylipainoisia riittää eivätkä hiuksetkaan niin hehkeitä ole. Naisten kannattaisi panostaa ulkonäkökeskeisyyden sijasta henkiseen puoleen.
Paitsi että miehille parinmuodostuksessa se naisen ulkonäkö on se tärkein asia. Mies ei edes löhesty naista, jonka ulkonäkö ei ylitä tiettyä kynnystä, saatikka että tuntisi romanttisia tunteita eli aloittaisi parisuhdetta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Lisäksi evoluutiobiologit myös vahvistavat tämän asian.
Se, että miehet puhuu, että ulkonäkö ei merkitse = ihan tavallisen näköisistä naisista kiinnostutaan, = Sara Sieppi, Janni Hussi , Missi, malli, InstaPyllistelijä.
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Ei ole ihme. Päinvastoin, mielestäni tämä olisi pitänyt tuoda ilmi jo jutussa. Onhan se surkuhupaisaa, että tyyppi on niin epäseksikäs kuin olla voi, mutta syyksi on laitettu ihan muut asiat kuin se ylipaino. Kyllä kiinnostus ja ihastus lähtee ulkonäöstä ja jos se ei kiinnosta, niin se on ihan sama vaikka mies asuisi Helsingissä. Ei kenenkään naisen tarvitse enää tyytyä mihin tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tietääkseni kaupunkilaislapsetkaan ei aina pääse jonnekin just sillä sekunnilla kun haluavat. Voi olla koiran lenkitys tai tiskikoneen tyhjäystä tai läksyt tai mitä vaan, tai vaikka bussi on juuri mennyt eikä heti tule uutta. Tai vanhemmat ovat päättäneet että käydään ensin mummin luona."
Nuo samat asiat ovat maallakin ja päälle se että sen vanhemman pitää aina ehtiä ja jaksaa kyyditä. Eli esteitä tai hidasteita on kaksinverroin.
Ei. Se ei ole meillä ollut mikään este, että meidän vanhempien on pitänyt kyyditä mopoikään saakka, ja senkin jälkeen sadepäivisin/talvella.
No kyllähän se aivan selvä este/hidaste on. Ei se vanhempi voi koko aikaa olla valmiina kuskaamaan, ja siihen ajamiseenkin kuluu aikaa.
No tuo on sinun mielipiteesi, jota sinä tuskin muutat.
Mutta minä (ja moni muu) en koe asiaa noin. Vaikka sinä et sitä uskoisi etkä ymmärtäisi, niin minulle nuo eivät ole esteitä ja hidasteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kamala, kun joku Hesarin kommenttikentässä totesi: "Kuulostaa julmalta, mutta maaseudulla asuva, ylipainoinen ja kaljuuntuva mies on harvan naisen silmissä haluttava kumppani." Ihme, että Hesari on julkaissut moisen kommentin.
Eiväthän kaikki naisetkaan ole mitään pajunvitsoja tuossa iässä. Pieni elämäntaparemontti ja on ihan kelpo dadbod-nallekarhu. Minusta kertoi kivasti omaa elämäntarinaansa ja tunteita sen ympäriltä.
Ehkäpä hän nyt katselee enemmän omanikäisiään ja hellittää töissä, nyt kun itsekin on huomannut ne kipupisteet, joista pariutuminen on eniten jäänyt kiinni?
N47
Oi, olisipa ihanaa olla nainen tuossa tilanteessa..... Oikeasti haluan nuoren ja synnytysiköisen naisen, mutta sinä kyllä kelpaat!!!
Ja vanhempi asunto ei käy? Tai vuokra? Ilmeisesti niitä vetäviä tekijöitä ei sitten oikein ole kun asunnon ikä painaa enemmän vaakakupissa.