Lue keskustelun säännöt.
Miksi pikkupoikien vakavaa väkivaltaa katsotaan sormien läpi?
01.07.2026 |
Lyömistä käsin ja astaloin, potkimista, kimppuun hyökkäämistä, kiipeilytelineestä alas tönimistä, kivien heittämistä toisen päälle. Jatkuvaa toisten satuttamista.
Ei todellakaan kaikki pojat, mutta lähes aina poika, ja koko ajan sattuu. Tytöistä tämä käytös kitketään jo pieninä, mutta ilmeisesti "pojat ovat poikia" edelleen. Ja väkivaltaisten vanhemmilla todellakin on ongelma asiaan puuttumisessa, aivan käsittämätöntä lepsuilua. Väkivallasta ei ole mitään seurauksia pojille, joten totta kai se jatkuu.
Kommentit (325)
"Joka vitsaa säästää, lastaan vihaa" on idioottimainen toteamus, mutta aivopieruissakin on joskus ripaus totuutta. Rajat ovat rakkautta, ja on vanhemman tehtävä asettaa selkeät rajat. Fyysistä voimaa saa myös käyttää lapsen rajoittamiseen, jos hän on väkivaltainen tai rikkoo paikkoja. Ei piiskaa, tms. rangaistuksena. Ja tietysti paljon syliä ja haleja ja reppuselkää ihan muuten vaan. Lapsella on turvallinen olo kun aikuiset ovat häntä vahvempia, ja laittavat hellästi nippuun kun kasetti leviää.
Äänen korottaminen/huutaminen... valitse taistelusi. Avuton vanhempi on sellainen, joka koko ajan huutaa ja erityisen huono malli on epävakaa vanhempi, joka saa huutoitkuraivareita eikä hallitse omia tunteitaan ja vihanpurkauksiaan lasten nähden.
Ei käy kateeksi entisen asunnon naapurin YH:ta ja hänen kahta poikaansa. Kirkuna, raivoaminen, kiroilu ja äidin huutoitku kuului melko selkeästi asuntoomme. Vanhempi pojista alkoi murrosikään tultuaan huutamaan takaisin. Usein lähti ulos paiskaten oven mennessään, ja äiti jäi sitten purkamaan raivoaan nuoremmalle pojalle, joka osasi ainoastaan huutoitkeä vastaukseksi.
Ei noin. Oma lapsemme sanoo, että "ei tarvi huutaa", jos vähänkin korottaa ääntä. Ei tarvitse olla buddhalainen munkki, mutta vanhemman tehtävä on olla aikuinen eikä kiukutteleva lapsi muiden lasten joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa väkivaltaisen pojan äitinä: apua ei saa, vaikka yrittää. Olemme aina kieltäneet jyrkästi lyömästä ja lyönnistä on seurannut lelun pois ottaminen. Silti lapsi lyö. Kun on haettu apua neuvolasta ja psykologilta, ei ole saatu apua. Meille vain sanotaan, että vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja pitäisi vahvistaa vanhempien voimavaroja. Yksikään ammattilainen ei ole sanonut, että lapsen käytökseen pitäisi puuttua tavalla x. Alan olla uupumisen partaalla väkivaltaisen ja vilkkaan lapsen kanssa, kun apua ei saa.
Onkos tällä pojalla isä?
On ja hän on aivan yhtä väsynyt tilanteeseen kuin minäkin. Ihan ydinperhe ollaan ja asiat on kunnossa. Silti lapsi lyö.
Minkä ikäinen poika on?
5 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa väkivaltaisen pojan äitinä: apua ei saa, vaikka yrittää. Olemme aina kieltäneet jyrkästi lyömästä ja lyönnistä on seurannut lelun pois ottaminen. Silti lapsi lyö. Kun on haettu apua neuvolasta ja psykologilta, ei ole saatu apua. Meille vain sanotaan, että vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja pitäisi vahvistaa vanhempien voimavaroja. Yksikään ammattilainen ei ole sanonut, että lapsen käytökseen pitäisi puuttua tavalla x. Alan olla uupumisen partaalla väkivaltaisen ja vilkkaan lapsen kanssa, kun apua ei saa.
Onkos tällä pojalla isä?
On ja hän on aivan yhtä väsynyt tilanteeseen kuin minäkin. Ihan ydinperhe ollaan ja asiat on kunnossa. Silti lapsi lyö.
Minkä ikäinen poika on?
5 v
Mitä muita keinoja on kokeiltu lelun pois ottamisen lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa väkivaltaisen pojan äitinä: apua ei saa, vaikka yrittää. Olemme aina kieltäneet jyrkästi lyömästä ja lyönnistä on seurannut lelun pois ottaminen. Silti lapsi lyö. Kun on haettu apua neuvolasta ja psykologilta, ei ole saatu apua. Meille vain sanotaan, että vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja pitäisi vahvistaa vanhempien voimavaroja. Yksikään ammattilainen ei ole sanonut, että lapsen käytökseen pitäisi puuttua tavalla x. Alan olla uupumisen partaalla väkivaltaisen ja vilkkaan lapsen kanssa, kun apua ei saa.
Lelun pois ottaminen on tehoton rankaisu. Tilanne katkaistaan ottamalla lapsi syliin tai kädestä pitäen viedään lapsi pois tilanteesta. Lasta neuvotaan pyytämään anteeksi käytöstä, jos hän ei pyydä niin pistetään vaikka penkille istumaan ja miettimään koska siihen on valmis, pois pääsee kun anteeksi on pyydetty, jos lapsi ei pysy paikoillaan lasta pidetään sylissä niin kauan että hän rauhoittuu, ja on valmis pyytämään anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No mä puhun ihan täsmällisesti oikeasta väkivallasta. En panileikeistä, riehumisesta tai vahingoista. Siitä, että tahallaan satutetaan toista, esim lyömällä, hakkaamalla kepillä, kivittämällä, tönimällä pahasti. Ja tämä on siis sitä, jota lapseni joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan, ja tekijä on poika. Kaikki pojat eivät tee näin, kuten sanoin heti alkuun, mutta tällaisia poikia on aivan liikaa, ja heidän tekemisensä ohitetaan juuri sillä, että pojat nyt on vähän fyysisiä. Ap
Tragiikkahan on siinä, että kolmen pojan äitinä voisin sanoa ihan samat sanat. Minun lapseni ovat joutuneet kokemaan ihan sen saman väkivallan kuin sinunkin lapsesi, ja sen lisäksi vielä he tulevat samaistetuiksi väkivallantekijöihin. Se pojat on poikia -toteamus koskee kaikkein kipeimmin niihin poikiin, jotka eivät ole väkivallantekijöitä vaan uhreja. He ovat täysin näkymättömiä, vaikka he usein ovat enemmistö pojista.
No ei sen haittaa, jos poikia lyödään. Älä vielä sanoa, että alkoivat jotain inistä kun mikäkin neiti.
T. Feministi
No nyt on jätkällä paha mieli.😥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat maa Han muuttajien kaka roi ta.
Kyllä on kuule ihan pellavapäitä ainakin täällä.
Hyvä. Sitten voit puuttua asiaan ilman pelkoa siitä, että tulee 10 moniosaajaa paikalle käyttämään sinuun väkivaltaa.
Omalla kohdalla on kaksi kertaa tyttölapseen koskettu epäasiallisesti, ja molemmilla kerroilla tuontipoika kyseessä.
Kantiksetkin osaavat olla rasittavia ja väkivaltaisia, mutta harvemmin kantavat esim. teräaseita kaduilla tai käyvät kimppuun 10 v 1, potki maassa makaavaa päähän, tms.
Kyllä stiletit ja veitset oli porukoilla jo kasarina ja ysärinä mukana. Aina oli jotain kättäpidempää kun ei pärjätty ilman. Nämä räpelteli puukäsityön tunnilla heittotähtiäkin ja nuntsia. Nontsa on tosi ikävä ase, sattuu päähän ihan perkeleesti ja reidelle iskettynä tulee oikeita pitkäaikaisia mustelmia. Se ketjun päässä oleva pyöröpuu saa liike-energiaa mahdottomasti. Onneksi nontsat on vähentyneet. Jossain vaiheessa niitä oli aina turuilla ja toreilla jollain mukana. Eikä puukkokaan ole kiva, kun tietää että vastapuoli on voimakkaasti humalassa ja estot poissa.
En tiedä missä piireissä te olette syntyneet, mutta Suomessa on aina ollut näitä astaloita porukoilla mukana. Paksusta pläkkipellistä terotettu heittotähtikin voi aiheuttaa vakavia vammoja. Se terä on sentin parin pitkä. Ikävä kun osuu ja mopoilla ne lähti karkuun. Ritsoja ja kiviä käytettiin myös. Oikea ritsa voi viedä hengen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa väkivaltaisen pojan äitinä: apua ei saa, vaikka yrittää. Olemme aina kieltäneet jyrkästi lyömästä ja lyönnistä on seurannut lelun pois ottaminen. Silti lapsi lyö. Kun on haettu apua neuvolasta ja psykologilta, ei ole saatu apua. Meille vain sanotaan, että vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja pitäisi vahvistaa vanhempien voimavaroja. Yksikään ammattilainen ei ole sanonut, että lapsen käytökseen pitäisi puuttua tavalla x. Alan olla uupumisen partaalla väkivaltaisen ja vilkkaan lapsen kanssa, kun apua ei saa.
Onkos tällä pojalla isä?
On ja hän on aivan yhtä väsynyt tilanteeseen kuin minäkin. Ihan ydinperhe ollaan ja asiat on kunnossa. Silti lapsi lyö.
kun teet 10-11h työpäiviä ja käyt kotona lähinnä nukkumassa 10-12e tuntipalkalla ilman ylityölisiä, niin luuletko että mua faijana voisi pätkäänkään kiinnosaa jos meidän poju vähän kurmottaa eliitin kakaroita? En välitä yhtään. Energiat välittämiseen on nollassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on siis nekrusompanssinuslimimannekakarat. Syytä voi kysyä viherkommareilta.
Meillä samanikäinen suuttuu samanlaisista asioista ja saa ihan kauheita raivareita. Hän potkii isäänsä. Isä on rauhallinen mies ja tokaisee aina jotain savoksi vittuillakseen ja lepyyttääkseen samanaikaisesti.
Kerran isäntä vain rauhallisesti nosti säärtään suojaksi potkultaan, ja pojalta pääsi ikävä parkaisu. Siinä se grillin ja isännän jalkojen juuressa rääkyi äänenmurroksessa pidellen kinttuaan. Isäntä tokaisi vain: ”Potkus on niin hias, että kerkee sumpit keitteepä ja tulla pokkaammaan sen.”
Toisella kertaa isäntä otti pienen askeleen taaksepäin. Poika potkaisi ohi ja lensi selälleen. Pään takia piti viedä ensiapuun, sillä hän iski päänsä rivitalon grillikatoksen kiveykseen. Tikkejä tuli ommeltavaksi. Edeltävää sanaharkkaa oli syntynyt, kun isäntä oli päättänyt ottaa pelikoneen jäähylle kesäloman lopuksi. Eikä isäntä malttanut olla heittämättä sutkautusta: ”Kah, potkasko poika tyhjjeen?”
Potkimiset ovat jääneet pois näiden episodien jälkeen. Nykyään poika heittelee meitä esineillä. Isäntä vain kyselee rauhallisella äänellä: ”Noh, ossuuko se? Ei satu, ei satu... No sattuuko nyt? Eii satu. Ei se ossoo ees heittee herjoo tae kivveekään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähden siitä, että kylä kasvattaa. Jos näen, puutun. Jotkut tykkää miekka tms. leikkejä mennä, niin niille yleensä riittää sanominen, että vain leikissä mukana olleiden kanssa miekkaillaan. Ei kaikkien ohikulkijoiden. Järjestävät sitten turnajaisia ja hankkivat boffereita, joilla on pehmeempi lyödä ja ottaa vastaan. Ei pelkkiä keppejä.
Saa niitä mukuloita muutkin ohjata ja yrittää kitkeä käytöstä salonkikelpoisemmaksi.
N28 lapseton, mutta paljon leikin sisarusten lasten ja näiden kanssa puistoissa ja pihoilla.
Miten nämä miehet on jo lapsena tuollaisia riesoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä miehet on jo lapsena tuollaisia riesoja?
Y kromosomi
Reps savolainen isäntä :D
Rotikka vua juoksee kivien perree ku juniori heittellöö menemmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä miehet on jo lapsena tuollaisia riesoja?
Y kromosomi
slingshot kromosomi. uuu aaa uuu aa kräks ja äyyyy ääyyyy yhyyy yhyyy
-KATO NYT TOMPPA MITÄ SÄ SAIT AIKAA, KATO NYT TOMPPA KATO KATO KATO MITÄ SÄÄ SAIT AIKAAS! HYYYIII TOMPPA HYIII!
Lasta pitää kasvattaa jo pienenä nätisti. Ei vasta on ongelmat ryöpsähtävät. Vanhemman oma käytös toimii esimerkkinä mitä lapsi heijastaa. Lapsen tuntemuksia pitää myös kuulla ja helpottaa, ei tukahduttaa tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä miehet on jo lapsena tuollaisia riesoja?
Hienoja feministisiä ajatuksia taas sieltä feministisestä ajatushautomosta!
Todella rakentavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No mä puhun ihan täsmällisesti oikeasta väkivallasta. En panileikeistä, riehumisesta tai vahingoista. Siitä, että tahallaan satutetaan toista, esim lyömällä, hakkaamalla kepillä, kivittämällä, tönimällä pahasti. Ja tämä on siis sitä, jota lapseni joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan, ja tekijä on poika. Kaikki pojat eivät tee näin, kuten sanoin heti alkuun, mutta tällaisia poikia on aivan liikaa, ja heidän tekemisensä ohitetaan juuri sillä, että pojat nyt on vähän fyysisiä. Ap
Tragiikkahan on siinä, että kolmen pojan äitinä voisin sanoa ihan samat sanat. Minun lapseni ovat joutuneet kokemaan ihan sen saman väkivallan kuin sinunkin lapsesi, ja sen lisäksi vielä he tulevat samaistetuiksi väkivallantekijöihin. Se pojat on poikia -toteamus koskee kaikkein kipeimmin niihin poikiin, jotka eivät ole väkivallantekijöitä vaan uhreja. He ovat täysin näkymättömiä, vaikka he usein ovat enemmistö pojista.
No ei sen haittaa, jos poikia lyödään. Älä vielä sanoa, että alkoivat jotain inistä kun mikäkin neiti.
T. Feministi
No nyt on jätkällä paha mieli.😥
Miten niin? Aurinko paistaa ja palstalla on kivaa. Telaketjufeministien karrikointi on sitä paitsi vaivatonta kuin mikä, koska karikatyyri on lähes täydellinen facsimile alkuperäisestä.
Vierailija kirjoitti:
Lasta pitää kasvattaa jo pienenä nätisti. Ei vasta on ongelmat ryöpsähtävät. Vanhemman oma käytös toimii esimerkkinä mitä lapsi heijastaa. Lapsen tuntemuksia pitää myös kuulla ja helpottaa, ei tukahduttaa tuskaa.
ei jaksa kun työelämä vie mehut. Antaa lapsen kasvaa vapaasti kun niin halutaan ilmeisesti. Meillä vanhemmillakin on energioille rajamme.
Kuulkaas nyt kiusattujen vanhemmat!
Kun olet vakuuttunut, että lastasi kiusataan koulussa, koulumatkalla, vapaa-ajan aikana, niinpuutu siihen ottamalla asioista selvää; miksi, milloin, ketkä, miten…soita ensin opelle, mitä hän on huomannut, sitten puhut lapsesi kanssa onko hän jotenkin prosoinut tilanteita ym…
Tämä jälkeen soitat kiusaajan kotiin ja ota asiallinen puhetyyli, jossa esittelet itsesi, kerrot syyn ja muista kertoa, että olet jutellut open kanssa ja hän on vahvistanut kiusaamisen.
Kova puolustaminen alkaa heti, sillä eihän meidän jösse edes osaa kiusata ketään. Tähän todetaan vaan, että ope on vahvistanut asian ja siksi nyt puhutaan siitä mitä asialle tehdään ja soita itse opelle/ kaverille, mitä he ovat nähneet……….
Sen jälkeen sanot kylmästi , jollei se lopu heti, niin asia viedään pidemmälle ja luuri kiinni.
Eräs äiti kyllä sanoi kiusaajanvanhemmalle, että sinun lapsesi osaa olla myös kiva ja hauska, mutta xxxxxxxxx, tämä oli hyvä veto ja kiusaaminen loppui siihen.
Sori nyt vaan, mutta lelun pois ottaminen on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos lapsi lyö, tiukasti kädestä kiinni ja ärjäisy että noin ei tehdä. Ikätasosta riippuen puhuttelu, ja että lyöminen, pureminen, potkiminen ei käy ja siitä seuraa x.
Meillä orastava lyöminen ja pureminen noin 5-vuotiaana loppui heti kun ottaa lapsen hallintaan. Tiukka hali vaan, ja antaa sen rimpuilla. Huutoa, itkua, jne, lapsi pääsee irti kun rahoittuu.