Lue keskustelun säännöt.
Miksi pikkupoikien vakavaa väkivaltaa katsotaan sormien läpi?
01.07.2026 |
Lyömistä käsin ja astaloin, potkimista, kimppuun hyökkäämistä, kiipeilytelineestä alas tönimistä, kivien heittämistä toisen päälle. Jatkuvaa toisten satuttamista.
Ei todellakaan kaikki pojat, mutta lähes aina poika, ja koko ajan sattuu. Tytöistä tämä käytös kitketään jo pieninä, mutta ilmeisesti "pojat ovat poikia" edelleen. Ja väkivaltaisten vanhemmilla todellakin on ongelma asiaan puuttumisessa, aivan käsittämätöntä lepsuilua. Väkivallasta ei ole mitään seurauksia pojille, joten totta kai se jatkuu.
Kommentit (325)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
Muistellaas mitä tytöt ovat tehneet: tyttöjoukko terrorisoi Helsingissä isoa aluetta, tyttö paritti kaveriaan ja myi tämän neitsyyden, ihan vaan pari mainitakseni
Tyttöjen tekemät rikokset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vilkkaan pojan äiti ja todellakin puutun, jos lapseni leikki alkaa olla liian villiä/rajua rauhallisemman lapsen mielestä. Ollaan itkun saattelemana lähdetty puistostakin, kun sana ei meinaa mennä perille. Mieheni on taas erilainen kasvattaja tässä asiassa... Hänestä ei saisi "koko ajan kulkea perässä ja kieltää jotain". On vähän sellainen pojat on poikia -tyyppi ja tästä kyllä riidelläänkin usein. Päiväkodissakin kuuluu poikaporukkaan, jossa riehutaan ja on jopa jotain sotaleikkejäkin ja ilmeisesti sielläkin tämä on ok!?
Kiitos kun puutut jämäkästi, arvostan! Miehellesi terkut, että meitä muita ei kiinnosta antaa omaa lastamme hakattavaksi, koska hänen mielestään ei saa kulkea perässä kieltämässä jotain. Jos lapsi satuttaa toisia, hänen perässään pitää kulkea, ja katsoa, ettei niin tapahdu. Loppuu aika paljon nopeammin kyseinen käytös, kun molemmat vanhemmat vetävät samaa linjaa.
Kyllä. Luulenpa, että miehelläni on vaan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta se malli, jolla haluaa kasvattaa lapsiaan. Eli hänestä pojan nyt vaan kuuluu olla tietynlainen ja tietyt asiat kuuluu poikien elämään (painit, tappeluleikit, fyysinen riehuminen jne.). Ja ihmettelen, että päiväkodissakin tällainen on ok poikaryhmälle.
Muuten on kyllä tarkka käytöstavoista ym., mutta nuo leikkijutut on sellaisia, ettei vaan päästä samalle aaltopituudelle. Minä annan kyllä leikkiä, juosta, hyppiä ym., mutta minusta ei ole ok ottaa maasta keppiä ja huitoa sillä ympäriinsä leikkien jotain soturia.
On muuten eri asia ottaa se keppi ja taistella mielikuvitushahmoja vastaan kuin ottaa keppi ja mätkiä muita lapsia sillä. Itse Sallin todellakin mielikuvitusleikit joissa miekkaillaan, mutta olen hyvin tarkka siitä, että ketään ei lyödä millään. Tuollaiset solumuovista tehdyt miekat kädessä saavat toki keskenään temmeltää, mutta ei koskaan kepillä eikä koskaan sellaisen kanssa kuka ei ole leikissä mukana edes sillä pehmomiekalla.
No, nimenomaan tarkoitan sitä, että huidotaan muiden lähellä, että on vaarana osua toista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kasvattanut 4 poikaa, kolme on jo aikuisia ja nuorin 11v. Meillä ei ole ollut väkivaltaa missään muodossa, ei edes mitään "pojat on poikia"-tyylistä hakkaamista. Kovaa ne kyllä on päässeet ja olleet liikunnallisia, mutta kyllä niille on järkipuhe tehonnut, jos hommat ovat menneet liian raisuiksi. Tahallaan eivät ole ketään lyöneet tms. Sen kyllä olen huomannut, että tytöt pääsevät koulussa ja päiväkodissa vähemmällä, koska ne nyt vaan on tyttöjä. Ihan suorastaan eriarvoisesti on kohdeltu tilanteissa poikia ja tyttöjä. Ja tytöt osaavat olla kyllä pirullisia ja hankalia siinä missä pojatkin
No, se onneks ehkä kompensoi mielipahaa hieman, että pojat voi sitten kuitenkin saada esim samantasoisesta työstä merkittävästi isompaa liksaa ja luistella muutenkin aika monessa asiassa elämässä kuin kora veräjästä naisiin verrattuna.
Aha. Mä olen itse käynyt intin naisten vapaaehtoisen varusmiespalveluksen, vedän suurta asiantuntijayksikköä, jossa kaikki miehiä ja mulla on sama liksa kuin miehellä vastaavassa roolissa. Että en nyt jaksaisi keskustella näin höpöhöpöhommista
No se on tietenkin totta, että jos sun työpaikalla on palkkatasa-arvo, tutkimukset aiheesta eivät pidä lainkaan paikkaansa, vaan kaikilla muillakin työpaikoilla on juuri sama tilanne kuin omallasi.
Ihan samalla tavalla se sinä yleistit kaikki miehet.
Molemmilla sukupuolilla on esiintynyt ja esiintyy kiusaamista. Ei kai tämä faktatieto ainakaan kenellekään uutisena tule?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vilkkaan pojan äiti ja todellakin puutun, jos lapseni leikki alkaa olla liian villiä/rajua rauhallisemman lapsen mielestä. Ollaan itkun saattelemana lähdetty puistostakin, kun sana ei meinaa mennä perille. Mieheni on taas erilainen kasvattaja tässä asiassa... Hänestä ei saisi "koko ajan kulkea perässä ja kieltää jotain". On vähän sellainen pojat on poikia -tyyppi ja tästä kyllä riidelläänkin usein. Päiväkodissakin kuuluu poikaporukkaan, jossa riehutaan ja on jopa jotain sotaleikkejäkin ja ilmeisesti sielläkin tämä on ok!?
No mitä juttuja sun miehesi on kieltämässä tai ei ole kieltämässä, koska nyt tuo ei kerro miehesi kasvatustyylistä yhtään mitään. Minustakaan lasten perässä ei pitäisi jatkuvasti kieltämässä kaikkea. Mitä se ei ole kieltämässä? Jotain kallioilla kiipeämistä vai toisen hakkaamista kepillä? Koska noilla on aika iso ero. Jos pojat painii hyvässä yhteisymmärryksessä, niin miksi sellainen pitäisi kieltää, ellei ne nyt ala painimaan jossain korkean kallion päällä, josta ne voi pudota? Miksi jotkut sotaleikit, joissa ammutaan jollain mielikuvitusaseilla pitäisi kieltää? Tai ulkona riehuminen on mielestäni ihan ok, kunhan siitä ei aiheudu kenellekään vaaraa ja kaikilla siihen osallistuvilla on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vilkkaan pojan äiti ja todellakin puutun, jos lapseni leikki alkaa olla liian villiä/rajua rauhallisemman lapsen mielestä. Ollaan itkun saattelemana lähdetty puistostakin, kun sana ei meinaa mennä perille. Mieheni on taas erilainen kasvattaja tässä asiassa... Hänestä ei saisi "koko ajan kulkea perässä ja kieltää jotain". On vähän sellainen pojat on poikia -tyyppi ja tästä kyllä riidelläänkin usein. Päiväkodissakin kuuluu poikaporukkaan, jossa riehutaan ja on jopa jotain sotaleikkejäkin ja ilmeisesti sielläkin tämä on ok!?
Kiitos kun puutut jämäkästi, arvostan! Miehellesi terkut, että meitä muita ei kiinnosta antaa omaa lastamme hakattavaksi, koska hänen mielestään ei saa kulkea perässä kieltämässä jotain. Jos lapsi satuttaa toisia, hänen perässään pitää kulkea, ja katsoa, ettei niin tapahdu. Loppuu aika paljon nopeammin kyseinen käytös, kun molemmat vanhemmat vetävät samaa linjaa.
Kyllä. Luulenpa, että miehelläni on vaan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta se malli, jolla haluaa kasvattaa lapsiaan. Eli hänestä pojan nyt vaan kuuluu olla tietynlainen ja tietyt asiat kuuluu poikien elämään (painit, tappeluleikit, fyysinen riehuminen jne.). Ja ihmettelen, että päiväkodissakin tällainen on ok poikaryhmälle.
Muuten on kyllä tarkka käytöstavoista ym., mutta nuo leikkijutut on sellaisia, ettei vaan päästä samalle aaltopituudelle. Minä annan kyllä leikkiä, juosta, hyppiä ym., mutta minusta ei ole ok ottaa maasta keppiä ja huitoa sillä ympäriinsä leikkien jotain soturia.
On muuten eri asia ottaa se keppi ja taistella mielikuvitushahmoja vastaan kuin ottaa keppi ja mätkiä muita lapsia sillä. Itse Sallin todellakin mielikuvitusleikit joissa miekkaillaan, mutta olen hyvin tarkka siitä, että ketään ei lyödä millään. Tuollaiset solumuovista tehdyt miekat kädessä saavat toki keskenään temmeltää, mutta ei koskaan kepillä eikä koskaan sellaisen kanssa kuka ei ole leikissä mukana edes sillä pehmomiekalla.
No, nimenomaan tarkoitan sitä, että huidotaan muiden lähellä, että on vaarana osua toista ihmistä.
Joo ne ei nyt ehkä siellä päiväkodissa pihalla ollessa, mutta omalla pihalla ja metsässä ollessa niin antaa mennä vaan ritarileikit. Ei siitä sen takia mitään väkivaltaista kasva.
Aloituksessakin lukee, että ei kaikki pojat Väittääkö täällä nyt joku ihan pokalla, että miehet eivät ole naisia väkivaltaisempia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla sukupuolilla on esiintynyt ja esiintyy kiusaamista. Ei kai tämä faktatieto ainakaan kenellekään uutisena tule?
Se on faktaa, kuten myös se, että miehet ovat merkittävästi naisia väkivaltaisempia, ja pojat tyttöjä väkivaltaisempia. Myös se on fakta, että pojille sallitaan väkivallan käyttöä hyvin paljon enemmän. Se ei tarkoita sitä, että kaikki pojat pahoinpitelevät, mutta valitettavasti useimmat vanhemmat tietävät ainakin yhden pojan, joka niin tekee, ja useimmat lapset ottavat joskus pataan tällaiselta lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessakin lukee, että ei kaikki pojat Väittääkö täällä nyt joku ihan pokalla, että miehet eivät ole naisia väkivaltaisempia?
Tutkimusten mukaan väkivallan yleisyys ei selvästi korreloi tietyn sukupuolen olemassaolon kanssa; tärkeämpää on tarkastella väkivallan muotoja ja tilanteita.
Kokonaismäärässä näkymät
Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten kokemien väkivallan kokonaismäärissä ei ole suuria eroja, mutta kokemukset eroavat tyypillisesti kontekstin mukaan. Naiset kohtaavat enemmän väkivaltaa yksityisissä tiloissa, kuten kotona ja työpaikoilla, usein lähisuhteissa
. Miehet kokevat useammin väkivaltaa julkisilla paikoilla, ja se on useimmiten fyysistä
.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivaltaa kohdistuu tilastojen mukaan selvästi useammin naisiin kuin miehiin
.
Nuoret ja vähemmistöt
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, altistuen sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle enemmän kuin cis-hettonuoret
. Tämä liittyy pääosin yhteiskunnallisiin normeihin, jotka tuottavat syrjintää ja altistavat moninaisia tapoja kohti väkivaltaa.
Johtopäätös
Ei ole yksiselitteistä "väkivaltaisempaa sukupuolta". Erot ilmentyvät kontekstin, väkivallan muodon ja yhteiskunnallisten rakenteiden mukaan, ja erityisesti vähemmistöjen kokemukset muistuttavat, että väkivalta on monimuotoinen ilmiö, johon vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset tekijät
. Tilastotutkimus painottaa, että väkivallan ehkäisyssä ja tukitoimissa on huomioitava nämä moninaiset riskit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessakin lukee, että ei kaikki pojat Väittääkö täällä nyt joku ihan pokalla, että miehet eivät ole naisia väkivaltaisempia?
Tutkimusten mukaan väkivallan yleisyys ei selvästi korreloi tietyn sukupuolen olemassaolon kanssa; tärkeämpää on tarkastella väkivallan muotoja ja tilanteita.
Kokonaismäärässä näkymät
Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten kokemien väkivallan kokonaismäärissä ei ole suuria eroja, mutta kokemukset eroavat tyypillisesti kontekstin mukaan. Naiset kohtaavat enemmän väkivaltaa yksityisissä tiloissa, kuten kotona ja työpaikoilla, usein lähisuhteissa
. Miehet kokevat useammin väkivaltaa julkisilla paikoilla, ja se on useimmiten fyysistä
.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivaltaa kohdistuu tilastojen mukaan selvästi useammin naisiin kuin miehiin
.
Nuoret ja vähemmistöt
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, altistuen sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle enemmän kuin cis-hettonuoret
. Tämä liittyy pääosin yhteiskunnallisiin normeihin, jotka tuottavat syrjintää ja altistavat moninaisia tapoja kohti väkivaltaa.
Johtopäätös
Ei ole yksiselitteistä "väkivaltaisempaa sukupuolta". Erot ilmentyvät kontekstin, väkivallan muodon ja yhteiskunnallisten rakenteiden mukaan, ja erityisesti vähemmistöjen kokemukset muistuttavat, että väkivalta on monimuotoinen ilmiö, johon vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset tekijät
. Tilastotutkimus painottaa, että väkivallan ehkäisyssä ja tukitoimissa on huomioitava nämä moninaiset riskit.
Tuota hankitko jonkun muun lähteen kuin AI ennen kuin tulet tänne pätemään? Voin vetäistä sieltä täysin vastaavan tekstin ulos täsmälleen päinvastaisella lopputulemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vilkkaan pojan äiti ja todellakin puutun, jos lapseni leikki alkaa olla liian villiä/rajua rauhallisemman lapsen mielestä. Ollaan itkun saattelemana lähdetty puistostakin, kun sana ei meinaa mennä perille. Mieheni on taas erilainen kasvattaja tässä asiassa... Hänestä ei saisi "koko ajan kulkea perässä ja kieltää jotain". On vähän sellainen pojat on poikia -tyyppi ja tästä kyllä riidelläänkin usein. Päiväkodissakin kuuluu poikaporukkaan, jossa riehutaan ja on jopa jotain sotaleikkejäkin ja ilmeisesti sielläkin tämä on ok!?
No mitä juttuja sun miehesi on kieltämässä tai ei ole kieltämässä, koska nyt tuo ei kerro miehesi kasvatustyylistä yhtään mitään. Minustakaan lasten perässä ei pitäisi jatkuvasti kieltämässä kaikkea. Mitä se ei ole kieltämässä? Jotain kallioilla kiipeämistä vai toisen hakkaamista kepillä? Koska noilla on aika iso ero. Jos pojat painii hyvässä yhteisymmärryksessä, niin miksi sellainen pitäisi kieltää, ellei ne nyt ala painimaan jossain korkean kallion päällä, josta ne voi pudota? Miksi jotkut sotaleikit, joissa ammutaan jollain mielikuvitusaseilla pitäisi kieltää? Tai ulkona riehuminen on mielestäni ihan ok, kunhan siitä ei aiheudu kenellekään vaaraa ja kaikilla siihen osallistuvilla on kivaa.
No, juuri tämä mistä aloituksessa on kyse. Minun poikani saattaa olla liian raju rauhallisemman lapsen seurassa. Eli voi tehdä jotain leikkihyökkäyksiä, töniä, rikkoa leikkejä tms. Mieheni taas saattaa sanoa "antaa nyt toisten leikkiä", vaikka selvästi näkee, että toinen ei tykkää. Ja päiväkodissa on tuo villi poikaryhmä, jotka rymyävät, painivat ym. keskenään, mutta olen nähnyt, että käyvät myös esimerkiksi tyttöjen leikkejä rikkomassa. Päiväkodin aikuinen ei puutu, mutta minä olen kyllä sanonut, että ei voi mennä rikkomaan tyttöjen leikkejä tai anna se poni takaisin Mirja-Liisalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No mä puhun ihan täsmällisesti oikeasta väkivallasta. En panileikeistä, riehumisesta tai vahingoista. Siitä, että tahallaan satutetaan toista, esim lyömällä, hakkaamalla kepillä, kivittämällä, tönimällä pahasti. Ja tämä on siis sitä, jota lapseni joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan, ja tekijä on poika. Kaikki pojat eivät tee näin, kuten sanoin heti alkuun, mutta tällaisia poikia on aivan liikaa, ja heidän tekemisensä ohitetaan juuri sillä, että pojat nyt on vähän fyysisiä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessakin lukee, että ei kaikki pojat Väittääkö täällä nyt joku ihan pokalla, että miehet eivät ole naisia väkivaltaisempia?
Tutkimusten mukaan väkivallan yleisyys ei selvästi korreloi tietyn sukupuolen olemassaolon kanssa; tärkeämpää on tarkastella väkivallan muotoja ja tilanteita.
Kokonaismäärässä näkymät
Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten kokemien väkivallan kokonaismäärissä ei ole suuria eroja, mutta kokemukset eroavat tyypillisesti kontekstin mukaan. Naiset kohtaavat enemmän väkivaltaa yksityisissä tiloissa, kuten kotona ja työpaikoilla, usein lähisuhteissa
. Miehet kokevat useammin väkivaltaa julkisilla paikoilla, ja se on useimmiten fyysistä
.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivaltaa kohdistuu tilastojen mukaan selvästi useammin naisiin kuin miehiin
.
Nuoret ja vähemmistöt
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, altistuen sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle enemmän kuin cis-hettonuoret
. Tämä liittyy pääosin yhteiskunnallisiin normeihin, jotka tuottavat syrjintää ja altistavat moninaisia tapoja kohti väkivaltaa.
Johtopäätös
Ei ole yksiselitteistä "väkivaltaisempaa sukupuolta". Erot ilmentyvät kontekstin, väkivallan muodon ja yhteiskunnallisten rakenteiden mukaan, ja erityisesti vähemmistöjen kokemukset muistuttavat, että väkivalta on monimuotoinen ilmiö, johon vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset tekijät
. Tilastotutkimus painottaa, että väkivallan ehkäisyssä ja tukitoimissa on huomioitava nämä moninaiset riskit.
Tuota hankitko jonkun muun lähteen kuin AI ennen kuin tulet tänne pätemään? Voin vetäistä sieltä täysin vastaavan tekstin ulos täsmälleen päinvastaisella lopputulemalla.
Meinaatko, että se omasta päästä keksi nuo asiat :D Voi jestas, menehän vaikka happihypylle välillä, kun noin ottaa luonnolle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No mä puhun ihan täsmällisesti oikeasta väkivallasta. En panileikeistä, riehumisesta tai vahingoista. Siitä, että tahallaan satutetaan toista, esim lyömällä, hakkaamalla kepillä, kivittämällä, tönimällä pahasti. Ja tämä on siis sitä, jota lapseni joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan, ja tekijä on poika. Kaikki pojat eivät tee näin, kuten sanoin heti alkuun, mutta tällaisia poikia on aivan liikaa, ja heidän tekemisensä ohitetaan juuri sillä, että pojat nyt on vähän fyysisiä. Ap
Vähän vaikea uskoa, että tätä "oikeaa väkivaltaa" kohdistettaisiin sinun lapseesi noin paljon.
Isoisäni muisteli joskus venäjänsodan aikaa, jolloin hänen oma isoisänsä ja muut jääkärit olivat rakentaneet pajusta ansoja. Kun kasakat laukasivat paikalle hevosineen, he rysähtivät suoraan seipäisiin, minkä jälkeen heidät lyötiin miekoin tai pistimin sileäksi. Tämä sukulainen totesi sananmukaisesti isältä pojalle kulkeutuneena tietona, että tuntui kamalalta iskeä sapelilla maassa makaavia miehiä, jotka nostivat kätensä kasvojensa suojaksi. Sormet, kämmenet, kasvot ja torsot menivät kuitenkin silpuksi. Hän muisti ne hätääntyneet kasvot: osa miehistä virui hevosten alla, osa konttasi maassa asettaan epätoivoisesti etsien, ja osa odotti loppuaan täysin marmorikuulansa menettäneenä sammaleella, joka oli tummunut tahmeasta verestä. Myöhemmin paikalle saapuivat kärpäset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No, ei noita kivillä päähän hakkaajia ja ihan tosissaan väkivaltaa käyttäviä ole noin paljon mitä ap antaa ymmärtää. Tuollainen "normaali" painileikkikin saattaa olla liikaa rauhallisemmalle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vilkkaan pojan äiti ja todellakin puutun, jos lapseni leikki alkaa olla liian villiä/rajua rauhallisemman lapsen mielestä. Ollaan itkun saattelemana lähdetty puistostakin, kun sana ei meinaa mennä perille. Mieheni on taas erilainen kasvattaja tässä asiassa... Hänestä ei saisi "koko ajan kulkea perässä ja kieltää jotain". On vähän sellainen pojat on poikia -tyyppi ja tästä kyllä riidelläänkin usein. Päiväkodissakin kuuluu poikaporukkaan, jossa riehutaan ja on jopa jotain sotaleikkejäkin ja ilmeisesti sielläkin tämä on ok!?
No mitä juttuja sun miehesi on kieltämässä tai ei ole kieltämässä, koska nyt tuo ei kerro miehesi kasvatustyylistä yhtään mitään. Minustakaan lasten perässä ei pitäisi jatkuvasti kieltämässä kaikkea. Mitä se ei ole kieltämässä? Jotain kallioilla kiipeämistä vai toisen hakkaamista kepillä? Koska noilla on aika iso ero. Jos pojat painii hyvässä yhteisymmärryksessä, niin miksi sellainen pitäisi kieltää, ellei ne nyt ala painimaan jossain korkean kallion päällä, josta ne voi pudota? Miksi jotkut sotaleikit, joissa ammutaan jollain mielikuvitusaseilla pitäisi kieltää? Tai ulkona riehuminen on mielestäni ihan ok, kunhan siitä ei aiheudu kenellekään vaaraa ja kaikilla siihen osallistuvilla on kivaa.
No, juuri tämä mistä aloituksessa on kyse. Minun poikani saattaa olla liian raju rauhallisemman lapsen seurassa. Eli voi tehdä jotain leikkihyökkäyksiä, töniä, rikkoa leikkejä tms. Mieheni taas saattaa sanoa "antaa nyt toisten leikkiä", vaikka selvästi näkee, että toinen ei tykkää. Ja päiväkodissa on tuo villi poikaryhmä, jotka rymyävät, painivat ym. keskenään, mutta olen nähnyt, että käyvät myös esimerkiksi tyttöjen leikkejä rikkomassa. Päiväkodin aikuinen ei puutu, mutta minä olen kyllä sanonut, että ei voi mennä rikkomaan tyttöjen leikkejä tai anna se poni takaisin Mirja-Liisalle.
Ois hauskaa kuulla, miksi sun miehen mielestä on tärkeää, että lapsi saa vaikka jatkaa toisen leikkien rikkomista tai töniä toista, vaikka toinen ei tykkää. Mikä kasvatuksellinen hyöty siitä mahtaa hänen mielestään olla? Vai eikö hän siis ymmärrä sitä, että toinen ei tykkää? Eikö todella hänen mielestään voisi olla aika arvokasta pojalle oppia havaitsemaan muiden fiiliksiä ja säätämään leikkejä sen mukaan? Eikö häntä pelota, että jos sosiaalinen hienosäätö ei kehitu, poika jää yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettäkö pojat ovat aktiivisia ja fyysisiä ja koettelevat rajojaan? Eeei voi olla! Nyt on lastenterapeutilla töitä.
Nyt puhutaan väkivallasta. Siis siitä, että lyödään toista huvikseen kivellä päähän tai työnnetään autotielle.
Luulen ihan tosissaan, että aika isolla osalla poikien vanhemmista on täysin hakusessa se, mikä on väkivaltaa, ja mikä on aktiivisuutta ja fyysisyyttä. Yksikin aktiivinen ja fyysinen kultamussukka kun vielä kamppaa mun juoksevan lapsen asfalttiin niin että pää aukeaa, nostan kölvin aktiivisesti puunoksaan roikkumaan ja miettimään tekosiaan.
No tässä keskustelussa ihmiset puhuu jutuista ihan ristiin. Toiset paheksuu normaaleja painileikkejä ja toiset puhuu just jollain kivellä päähän lyömisestä. Ja on tosi vaikea uskoa, että isolle osalle poikien vanhemmista olisi ihan sama, että lapsi lyö toista jollain kivellä päähän. Te elätte jossain ihan omassa dystopiassanne, jossa demonisoitte suurimman osan pojista ja poikien vanhemmista.
No mä puhun ihan täsmällisesti oikeasta väkivallasta. En panileikeistä, riehumisesta tai vahingoista. Siitä, että tahallaan satutetaan toista, esim lyömällä, hakkaamalla kepillä, kivittämällä, tönimällä pahasti. Ja tämä on siis sitä, jota lapseni joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan, ja tekijä on poika. Kaikki pojat eivät tee näin, kuten sanoin heti alkuun, mutta tällaisia poikia on aivan liikaa, ja heidän tekemisensä ohitetaan juuri sillä, että pojat nyt on vähän fyysisiä. Ap
Vähän vaikea uskoa, että tätä "oikeaa väkivaltaa" kohdistettaisiin sinun lapseesi noin paljon.
Pidäppä se kakaras kurissa ja opeta ettei muihin kosketa tai pitääkö sua tulla opettamaan isän kädestä häh? Sellainen ilkkuminen ja huutelukin on ihan väkivaltaa muita kohtaan. Meteli menee korvakäytävään ja aiheuttaa sielä reaktioita. Joku voi säikähtää vähemmästäkin. Pidetään ne mölyt mahassa jos ei ole mitään tärkeää sanottavaa. Tämä pitäisi olla jo selvä päiväkodista päästyä.
Ei pidä paikkaansa. Yllättävän usein se on juuri poika joka tulee itkien sisälle kun pikkusiskonsa on heittänyt hiekkaa tai kiviä pojan päälle. Kyllä sitä kielletään molemmilta.